Omena-rocotohillo

tiistai 21. syyskuuta 2010

Sopiva sekoitussuhde?

Omenia riittää tänäkin syksynä. Monenlaista säilöntää on tehty, mutta niitä vain riittää. Eilen kokeilin pienen erän rocotolla maustettua hilloa. Tavoitteena oli "jokamiesversio", josta ei poltetta erota. Aineksina oli erilaisia jonkin verran happamia omenia ja Rocoto Riesen, joka on melko mieto rocotoksi. Ompot ovat keskimäärin 100 g, rocoto 50. Tämmöisellä reseptillä ainakin tuli maukasta hilloa.

Omena-rocotohillo   

1 kg omenia (perkaamatta punnittu), siemenkodat pois ja paloiksi
2 dl vettä kattilan pohjalle
1-1,5 dl hillosokeria riippuen omenien happamuudesta ja makutottumuksista. Jos sokerilla säilötään pidemmäksi ajaksi, sitä on oltava enemmän tai käytettävä säilöntäainetta.
1 rocoto jokamiesversioon, tulisempaan useita pieneksi silputtuna.
Kanelia voi lisätä, samoin sitruunamehua riippuen omenien laadusta.

Keittelin omenanpalat ja rocotosilpun pehmeiksi, mutta ei aivan tasaiseksi ja purkitin kuumana.

Hillon tulisuuteen vaikuttaa varsin paljon käyttötarkoitus. Jos sitä laitetaan jäätelön päälle tai tortun sisään, se saa olla paljon vahvempaa kuin sellaisenaan syötävä. Tästä tuskin poltetta erottaa, mutta aivan ilmeisesti omena ja rocoto sopivat yhteen. Sitten lisäsin viimeiseen desilitraan, joka jäi purkituksessa yli, yhden Intialaisen PC-1:n pieneksi silputtuna. Johan tuli makua ja äkkinäistä poltetta. Se on aivan toinen tuote, ei enää hillo, vaan makua antava ruoan lisuke, vaikkapa chutney. Kun raaka-aineet ovat ilmaisia ja niitä riittää, kaikenlaista voi kokeilla.

Lisäys seuraavana päivänä:
Pitihän tuo terävin osasto maistella heti. Käytimme niinkin epätyypilliseen ruokaan kuin savukalan seuraksi ja erinomainen lisukehan tuo oli, täydensi makuja sopivasti. Näin tuli todetuksi sopiva sekoitussuhde: ei kovin makeaan hedelmämössöön yksi terävä palko desiin hedelmää antaa uutta potkua ruokaan. Enemmänkin olisi voinut olla. Omena ei ehkä ole sopivin kalan kanssa, vaan sitruuna, mango tai ananas tulisi mieleen. Jos omenasoseesta jättää kanelin pois ja korvaa sen vaikka inkiväärillä, tilanne onkin jo toinen.

6 kommenttia:

Räyhis kirjoitti...

Kiitoksia reseptivinkistä. Yritän tehdä jotain vastaavaan, tosin chilinä käytän joko aji cristalia tai habaneroa. Todennäköisesti molempia. Sain nimittäin kaverilta liki viisitoista kiloa omenia ja jotainhan niistä pitää tehdä. ;)

Chilivaari kirjoitti...

Jätä kaneli pois, jos käytät enemmän chiliä. Silloin siitä tulee raikkaampi - ainakin minun makuuni.

Puuron tai murojen kanssa miedompi chilitys maistuu paremmalta, tulisempi versio käy liharuokienkin lisukkeeksi. Ihan vain lusikallinen lautaselle ja otetaan tarpeen mukaan. Tortun täytteenä ja jätskin kanssa tulisuusaste sijoittuu siihen väliin.

Räyhis kirjoitti...

Tuli muuten yllättävän hyvää. Lähdin liikkeelle kolmesta kilosta kuutioitua omenaa, peukalon kokoinen pala inkivääriä, 4 dl vettä ja kiehautin kunnes kuutiot alkoivat soseutumaan itsekseen. Passelissa vaiheessa lisäsin vielä 1 rkl kanelia.

Sitten lisäsin 1,5tl atamonia ja 1,2kg hillosokeria. Kun hillo oli valmis, nostin sitä pienempään kattilaan reilun litran verran. Tähän pienempään erään silppusin yhden habaneron, suoraan puskasta. Kuumentelin vielä hetken ja sitten tölkitin.

Semmoinen kahdeksan hillopurkillista tuli. Omenoita on jäljellä vielä kaksi muovikassillista! Eli tänään tehdään piirakoita ja pakastetaan omppulohkoja.

Räyhis kirjoitti...

Tänään hillosin lisää. Pistin osan syrjään ja maustoin Naga Morichilla, kun tuo puska sitä niin iloisesti tekee. Tein myös ranskalaista Tarte Tatinia, väärinpäin paistettua omppupiirakkaa. Vieläkin puoli pussia omenoita käsittelemättä. Uskomatonta.

Hauskasti muuten, chilifoorumilla nimimerkki Tomppa kertoi kuinka ulkomaisissa keittokirjoissa on usein käännösvirheitä. Itse komppasin samaa mielipidettä ja kerroin kuinka yleensä luen käyttöohjeet, asiasta riippumatta, ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi. Moni tuotehan tulee länsinaapurin kautta. Summa summarum ja lyhyestä virsi kaunis, Atamon säilöntäaineen takakantta lukiessa tuli yllättävä ristiriita, ruotsinkielinen ohje käskee lisätä Atamonin keittämisen jälkeen ja suomenkielinen ENNEN keittämistä. Noh, marttojen sivuilta tarkistus ja toden totta, kuumennus heikentää bentsoehapon säilöntäominaisuutta. Täytynee olla maahantuojaan yhteydessä, ettei joku kaltaiseni urbaani cityihminen säilö keitetyllä Atamonilla.

Räyhis kirjoitti...

Ei muuten pöllömpi resepti tuo linkittämäsi. Itse olen tehnyt "nopsaa" omenapiirakkaa (vasemmalla kädellä, samalla kun kokkaan jotain muuta) tällä tavoin;

200g voita
200g sokeria
200g jauhoja
1 tl leivinjauhetta

aamulla voi pehmenemään kulhoon, töistä tullessa loput ainekset niskaan ja sähkövatkaimella pari minuuttia antaumuksella. Tarkoitus olisi saada sellaista 2-5mm halkaisijaltaan olevaa murua ja samalla taikinaa ilman sitkoa. Jos taikina ei tunnu "puruuntuvan", lisätään jauhoa ja sokeria 1:1 suhteessa.

Sekaan kaksi munaa ja vatkataan. Taputellaan voideltuun ja sokeroituun vuokaan, päälle omenalohkot, sokeri ja kaneli. 180 astetta ja kolme varttia.

Toisinaan laitan taikinaan ripauksen vaniliinisokeria tai teelusikallisen sitruunamehua, riippuen omenien happamuudesta.

Räyhis kirjoitti...

Viimeisinpään hillosatsiin (n. 3,5kg) lisäsin nagaa ja kuten jossain ohjeessa mainitsit, sitä pitää tosiaan käyttää 1/10 siitä määrästä kuin mitä laittaisi habaneroa.

Nyt omenahillossa on mahtava chinense-tyyppinen aromi ja aivan lievä lämpö. Komppaa hyvin omenien happamuuden ja hillon makeuden kanssa.

t. Nimim. "Pannukakkua joka aterialla"

Lähetä kommentti

Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.