Siemeniä etsimässä

lauantai 30. lokakuuta 2010

Bloggeriin on tullut tilasto-osio ilmeisesti viime kesäkuusta lähtien. Siitä näkee, millä linkeillä tai hakusanoilla lukijat tulevat blogiin ja mitä sivuja he eniten lukevat.

Chilinsiemeniä! on jo parin viikon ajan ollut suosituin sivu tässä blogissa. On taas se aika, kun tulevan vuoden kasvatuksia suunnitellaan. Noita siemenliikkeitä olen itsekin käynyt toiveikkaasti ja uteliaana läpi viime aikoina. Eipä tuohon sivuun ole paljon lisäämistä, kunhan pitää päänsä kylmänä, eikä sorru Reimerin valtaviin valikoimiin ja houkutteleviin kuviin. Niistä seuraa usein vain pettymyksiä, heikosti itäviä tai kokonaan vääriä lajikkeita. Hyviäkin siemenliikkeitä on olemassa.

Seuraavaksi suosituin sivu liittyykin sitten jo idätykseen. Siihen en aio ryhtyä vielä pariin kuukauteen, mutta koko ajan minulla on nytkin itämässä testieriä keräämistäni siemenistä. Laitan yleensä kolme siementä "kelluvalle talouspaperille" samalla kun kerään siemeniä kuivumaan. Normaalisti kaikki itävät tai ainakin kaksi, mutta viime viikkoina on ollut poikkeuksia. Kylmä on vaikuttanut ja osa kerätyistä siemenistä ei idä lainkaan. Turha niitä sitten on laittaa talteen tai jakaa kenellekään.

Red Peruvian kypsyy sisällä

lauantai 23. lokakuuta 2010

Kolme viikkoa sitten sisään tuotu Red Peruvian Rocoto on nyt kypsyttänyt koko satonsa ja muistuttaa hyvin paljon Rocoto Rieseniä (englanniksi käännettynä Grande) ja tietysti tämän tyyppisten yleismääritelmää Rocoto Rediä eli Rojoa.
Sen hedelmissä on kuitenkin pitkulaisempia, eikä niin lyhyitä ja leveitä löydy, kuin suurimmat Riesenit. Vaihtelua molemmissa on kuitenkin sen verran, että samanlaiset löytyisivät kummastakin. Kukat ovat erilaiset, joten kyllä nämä ovat eri lajikkeet.

Yhden kesän kasvattelujen perusteella sanoisin, että kooltaan nämä ovat samanlaiset. Vaikka Riesen on "kilpailuchilinä" kasvattanut hämmästyttävän kokoisia rocotoja, se johtunee ruukun huomattavasti isommasta koosta ja paremmasta kasvupaikasta ja ehkä hyvistä perintötekijöistä juuri tuolla kasvilla. Lannoitin sitä myös runsaasti kesällä, kun raakileet alkoivat kasvaa.

Vakioruukuissani (6,5 l) majailleet Riesenit tekivät sekä parvekkeella että ulkona saman kokoisia hedelmiä kuin kaksi Red Peruviania ulkona. Niiden isoimmatkin jäivät alle 20 cm ympärysmitaltaan ja 18 cm näyttää olevan jonkinlainen keskimitta kookkaimmilla nyt kypsyneillä kummallakin lajikkeella. Komeita nekin ovat. On siellä pienempiäkin joukossa. Toinen Red Peruvian jäi sadoltaan aika vaatimattomaksi, joten Riesen vetää pisteet kotiin sadon määrässä. Luultavasti kyseessä oli vain heikko kasvupaikka tai väärä lannoitus jossakin vaiheessa. Kahdesta ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Helppoja ja hienoja chilejä nämä rocotot ovat.

Väriä syksyyn

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Ei chilisyksy pakkasiin lopu, ei suinkaan. Syysflunssa iski ja nyt on saatava jotakin iloista ja värikästä ruutuun. Kuva on kolmen viikon takaa, mutta tilanne ei ole muuttunut.
Rocoton kasvatuskisa on minun kohdaltani ohi. Se on hävitty, mutta ei harmita yhtään. Hauskaa puuhastelua on riittänyt ja uusia tuttavuuksiakin on syntynyt kisan tiimoilta. Kävin rekisteröitymässä saksalaisella keskustelupalstalla, missä ovat melkein kaikki kisan kärkikymmenikön kasvattajat mukana aktiivisina. He käynnistivät kilpaan keskittyneen keskustelun jo vuodenvaihteessa ja ovat toisiaan kannustaen ja neuvoja jaellen pärjänneetkin loistavasti. Suomi on kuitenkin, ainakin jos asukaslukuun verrataan, rocotonkasvatuksen huippumaa. Kaikista mitatun tuloksen saaneista 13 on saksalaista, Suomesta on 10. Kaikkia muita on vähemmän.

Sain saksalaisfoorumilla erittäin lämpimän vastaanoton, runsaasti henkilökohtaisia tervetulotoivotuksia, olenhan heinäkuusta lähtien keikkunut tuon kisan kärkisijoilla. Uteliaisuutta outoa suomalaista kohtaan tunnettiin ja sitä oli jo ihmetelty heidän keskusteluissaan. Foorumivierailuni jälkeen tätä blogia on lukenut 80 saksalaista, useita itävaltalaisia, ukrainalaisia jne. Olenhan minäkin heidän blogejaan ja kasvatuspäiväkirjojaan tutkinut. Kuvathan ovat kansainvälisiä, mutta he väittivät Googlen käännöksellä saavansa selvää suomesta. Outoa, sillä jos syötän tekstiäni Googlen Suomi-Saksa kääntäjään, saan aikaan outoa kielten sekamelskaa. Ei kai heillä voi olla parempi kääntäjä? Tosin saksalaisissa chilipäissä paljastui useita puoliksi suomalaisia (esim. äiti tai tyttöystävä suomalainen), jotka osasivat kieltämme, ainakin kirosanat. Saksalaisten chilifoorumi on selvästi aikuisempi kuin kotimainen. Huumorilla ja toisiaan etunimillä tervehtien siellä kannustetaan toisia parempiin suorituksiin. Liikennettä on vähemmän kuin Suomessa. Saksassa chilien kasvatus ei taida vielä olla nuorison suosikkeja kuten meillä.

Niin se kisa. Itävaltalaiskaveri, joka myös on saman keskustelufoorumin kasvatteja, meni jo ohi kolmella millillä. Hän siirsi kasvinsa kasvihuoneeseen ja lämmittää sitä kynttilälyhdyillä, vaikka ulkolämpötilakin on vielä 10°.  Parilla saksalaisella on myös vielä vihreitä rocotoja, jotka todennäköisesti kasvavat omani ohi. Näistä keskustellaan aivan avoimesti saksalaisfoorumilla. Italiasta voi tulla yllättäjiä. Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun.  Minulla isoimmat vihreät ovat vähän yli 21 cm, joten ne eivät ehdi enää kilpailumittoihin, eivätkä varmaan sisällä kasvaisikaan niin isoiksi. Nyt vain odotellaan moniko menee vielä ohi - ja rocoton kypsymistä syöntikuntoon. Maku on usein parhaimmillaan vasta, kun hedelmä helposti irtoaa varrestaan.

-3° erottelee jyvät akanoista

perjantai 15. lokakuuta 2010

Viime yönä tuli ensilumi, niukasti näillä seuduin, mutta kuitenkin. Pakkasta ei ollut kuin nollan tienoilla, mutta edellisenä yönä käväisi -3:ssa ja sen tuhoja nyt seurailen puutarhassa.
Rocoto Manzano Orange (C. pubescens) on jäätynyt ihan kunnolla, mutta Inca Red Drop (C. baccatum)  siinä vieressä ei näytä kärsineen ollenkaan. Siinä on kypsiä, kypsyviä ja raakoja aivan kuin kesälläkin ja lehdet ovat hyvässä kunnossa. Rocotoista myös Red Peruvian on täysin lerpsahtanut, mutta Peru Cusco on ylpeästi pystyssä. Muita paleltuneita ovat Aji Verde (C. baccatum) ja annuumit Espanola ja Pimiento de Padron.

Tontti on jyrkässä rinteessä ja korkeuseroa on toistakymmentä metriä. Pakkanen verottaa pahemmin alarinnettä ja ylös päin lämpenee. Talon nurkalla vesisaavi oli nyt kuitenkin jäässä, mutta siinä vieressä Aji Cristal vielä kasvattelee tuoretta satoa. Nämä kaikki mainitut on istutettu kesäksi "kukkapenkkiin", eikä niitä ollut tarkoitustakaan siirtää sisälle talvehtimaan, joten voin rauhassa seurata niiden selviytymistä.

Äkkiä katsoen näyttäisi siltä, että vuoristosta kotoisin olevat selviävät paremmin.

Aurinkoista syksyä

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kaksi kuukautta on siitä, kun leikkelin amppelissa kasvavan kolmivuotiaan Habaneron kukat pois sadon kypsyttämiseksi. Kypsyminen tapahtuikin nopeasti, mutta suurin osa niistä on edelleen oksilla tuoreina ja houkuttelevina. Toin Habaneron muutama viikko sitten sisään parvekkeen kylmistä ja sehän innostui uuteen kasvuun. Kukkia on oksien päät täynnä, mutta reilun kokoisia raakileitakin on muodostunut vielä muutamia. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, kukat alkavat tippua pois valon vähetessä. Eteläinen ikkuna sillä kyllä on.

Myöhäistä satoa: Aji Amarillo

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Tästä en ole tainnut hiiskua koko kesänä. Talvehtinut Aji Amarillo (C. baccatum) lähti keväällä hitaasti kasvuun, vietti kesän ulkona seinustalla ja vasta nyt sain ensimmäiset kypsät. Loppuja kypsyttelemään se siirtyi sisätiloihin.

Maku on tässä kohdallaan. Ihastuin siihen jo viime syksynä ja hyvältä tuntuu edelleen. Saisi vain olla varhaisempi täällä pohjolassa. Talvehtiminen ja ehkä myös ulos joutuminen muutti sen kasvutapaa. Ensimmäisenä kesänään se kasvoi parvekkeen nurkassa yli kolmen metrin "köynnökseksi", nyt matalaksi leikattuun vanhaan runkoon tuli uusia oksia alle metrin ja muoto on lähinnä pensas. Satoa on suunnilleen saman verran kummassakin.

Chilisatoa pensasaidasta

maanantai 4. lokakuuta 2010

Eilen kaivoin ylös oleskeluterassimme aitana toimineen Aji Cristalin. Siitä löytyi vielä reilusti syötävää lokakuussa. Kaivamisoperaatiossa unohtui kamera, mutta tuo kolmevuotias Cristal nousi helposti ja juuretkin sai sovitettua melko pieneen ruukkuun.

Se menee nyt hyönteismyrkytyksen kautta varastohuoneeseen  talvehtimaan rocotojen seuraksi.


Tämmöisenä Aji Cristal lähti nyt talvehtimaan. Muutama pieni raakile ja joitakin kukkia siihen jäi harvennuksen jälkeen. Saapa nähdä, jaksavatko kehittyä. Sitä pitää luultavasti leikellä pitkin talvea, kun se kasvattaa ohuita versoja kohti liian kaukana olevaa lamppua.

Runko ei juuri ole kasvanut kesän aikana. En tainnut lannoittaa sitä kovinkaan runsaasti.