Intialaiset istutusvuorossa

lauantai 30. huhtikuuta 2011

Vuonna 2008 kasvatin lähinnä intialaisia chilejä. Nyt niitä on vain pari uutuutta ja yksi vanha.

Lotha Bih (C. chinense) on Pepper-Kingin siemeniä, kuulemma Intiasta "löydetty". Sitä he kutsuvat komeasti "kaikkien jolokioiden äidiksi". Tämän ei pitäisi olla huipputulinen, vaan ehkä normaalin Habaneron luokkaa. Riittää sekin minulle oikein hyvin.

Lotha Bih on jo neljän kuukauden ikäinen. Se on kuukauden kukkinut innokkaasti, mutta tulosta ei ole syntynyt. Vika saattaa olla maitopurkissa, josta se nyt pääsi isompaan, tosin välikokoon vieläkin. Syy voi myös olla pienenä saatu annos kanankakkaa. Runko on tukeva, lehdet isoja ja tumman vihreitä. Kaikki kertoo reippaasta lannoituksesta. Ehkä se oli liikaa.
Lothan kukka ei ole tyypillisin chinensen kukka. Pienehkö se on ja vihertävä. Chinenselle tyypillistä violettia väriä löytyy heteiden varsista vain pieni pätkä, eikä sekään näy kukinnan ensimmäisinä päivinä. Jos nyt pitäisi arvioida, sanoisin, että tässä on myös frutescensin geenejä.

Annuumiosastolla minulla on kaksi intialaista. Tämä tässä on Goan, minulle toistaiseksi tuntematon tapaus. Viikkoa vaille kahden kuukauden iässä se haarautuu latvasta 30 cm korkeudelta ja kukkanuput ovat muutamaa päivää vaille valmiita aukeamaan. Pyhäjärvi taustalla loi tänään jääpeitteensä.

Toinen annuum onkin sitten vanha tuttu kauppalajike Pusa Jwala, Intian kenties viljellyin chili. Se kasvaa hitaammin kuin goalainen ja onkin jalostettu pitkän kasvukauden kasviksi, josta saadaan ensin muutama kuukausi vihreitä chilejä ja lopuksi punaista satoa jauheeksi ja kuivattuna myytäväksi. Sen sato jäi viimeksi aika vähäiseksi ja nyt päätin katsoa, enkö vain osannut, vai eikö se oikein viihdy Suomessa. Maaperä ja ilmasto ovat kyllä kovasti erilaisia.

Viidakko varastohuoneessa

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Vielä noita ei saa ulos. Varastohuone kellarikerroksessa pursuu talvehtineita chilejä. Talo on niin jyrkässä rinteessä, että kellarissakin on ikkuna, vaikka tämä kerros toiselta puolen taloa on maan alla.
Pöydällä ikkunan edessä majailee toistakymmentä chiliä kolmen loisteputken alla. Keskellä enimmäkseen lehdettömänä rankana on Cajamarca, jossa kuitenkin on yksi kypsä ja muutamia raakileita. Se on talvehtinut surkean pienessä ruukussa ja kukkii runsaasti. Isossa saavissa on viime kesän "ennätysrocoto", Riesen, jossa taas on useita reilun kokoisia kasvamassa. Se on pysynyt  rehevänä koko talven ja paljon on pitänyt käyttää saksia pisimpien versojen karsimiseksi.

Tuossa viidakossa on useita rocotoja, kaikki kukkivat, monet aloittelevat satoaan. Ikkunan puolella piilossa ovat baccatumit Omnicolor ja kauimmaisessa takanurkassa Aji Cristal. Näissä alkaa olla jo kypsääkin. Taitaa mennä kuukausi, ennen kuin tuota sumaa pääsee purkamaan pihalle.

Maukasta kalakastiketta

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Näitä meillä on syöty viime aikoina. Rocoto Red Peruvian kypsytteli ensimmäisen satonsa ja seuraavatkin ovat jo hyvässä kasvussa. Nuo olivat jo niin kypsiä, että irtosivat kannastaan helposti. Ihme lajike. Pienessä ruukussa pieni kasvi ja hedelmää vain pukkaa. Nyt se on sentään alkanut kasvaakin muutaman sivuverson verran. Ylös ei suuntaudu yksikään.

Tarvittiin kalakastiketta savustetun lohen seuraksi jauhoisille perunoille. Enhän minä ruoanlaitosta juuri mitään tiedä, mutta kaikenlaista on hauska kokeilla. Tein valkokastikkeen tapaisen paistamalla rocotot öljyssä, lisäämällä siihen jauhoja, ruokakermaa, kalalientä, juustokuminaa, sitruunaa ja vettä. Sakeahko kastikehan siitä syntyi. Rocotot jätin aika isoiksi suikaleiksi. Maku irtaantui liemeen, mutta jäi jotakin pureskeltavaa. Ratkaisu tuntui ja näytti hyvältä. Poltetta oli miellyttävästi, vähän vähemmän tottuneelle vieraallekin sopivasti. Ai niin, eihän tuo enää valkokastiketta ole, mutta väri on luomua, lähtöisin rocotoista.

Ihastuttavat chinenset

torstai 21. huhtikuuta 2011

Chinenset ovat hienoja koristekasveja, tervelehtisiä, paksurunkoisia ja itsekseen seisovia. Usein niitä voisi sanoa puuksi tai tiheäksi pensaaksi.
Zavoryn  lehtiruusuke ylhäältä nähtynä on tyypillistä chinenseä. Se alkaa nyt vasta haarautua ja kukkanuppuja on jo näkyvissä, kun lehtien lomasta tarkkaan katsoo. Lehtien ryppyisyys, jonkinlainen kuplakuvio on tyypillinen tuntomerkki chinenseille.

Pikkutaimessa lehtien kuvio ei ole yhtä selvä, mutta tukeva runko ja sen kasvutapa ovat myös tuntomerkkejä. Runko kasvaa ikään kuin siksakkia lehdestä toiseen. Tämä on kaappikokeilun sininen habanero. Nekin ovat parissa viikossa kasvaneet kaksinkertaisiksi ja  jatkavat edelleen tasatahtia eri värisissä valoissa. Chineseillä tapahtuu usein kasvupyrähdyksiä, nopeata kasvua pitkän hitaan kasvun jälkeen.


Chinensen kukka, tässä Belize Red on pienehkö, usein vähän kellomainen ja terälehdet vihertävät. Tyypillisin tuntomerkki on, että niitä lähtee useita samasta pisteestä. Heteiden varsien violetti väri on myös hyvä tuntomerkki, vaikka sitä on myös frutescenseilla. Tästä kukasta pitäisi repiä terälehtiä pois, että väri näkyisi.

Muista uusista chinenselajikkeistani Lotha Bih on kukkinut jo jonkin aikaa ja tummempilehtinen Cheiro Roxa on myös availemassa kukkiaan aivan kohta.

Chinenset ovat helppoja kasvateltavia, mutta valoa ne tarvitsevat. Pohjoisikkunalla minulla talvehtii usean vuoden ikäinen Aji Chombo, mutta satoa siitä saa vasta, kun se pääsee parvekkeelle. Amppelihabanero on ollut koko talven eteläikkunalla ja siinä on jo runsas sato kypsiäkin habaneroja. Ne ovat tulisia, mutta hedelmäisen makuisia, hienoja mausteita.

Baccatumit kukkivat

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Noin kuukausi sitten ihmettelin chilien kasvunopeuden eroja. Kanankakkaa saanut Jamy (C. baccatum) on tässä 40 cm korkeana, vieressä Puca Uchu, eli Aji Rojo, myöskin baccatum, mutta aivan rääpäle.

Sittemmin rääpälekin sai uuden purkin ja alkoi kasvaa. Alla sama parivaljakko on eri järjestyksessä. Puca Uchu vasemmalla on nyt puolimetrinen, Jamy metrin korkea. Kolmen kuukauden iässä ovat. Jamy kukkii runsaasti ja kenties joku jo kehittyy raakileeksikin. Puca Uchu vasta aloittelee kukintaa, yhtään kukkaa ei ole auki. Kolmas chili oikealla on Firefox, 40 cm korkea ja kukkii alle kolmen kuukauden ikäisenä.
Puca Uchu, Jamy ja Firefox parvekkeen lämmössä. Sisäkasveja ne vielä  ovat ainakin öisin.

Jamyn kukka on tyypillinen baccatum, valkeissa terälehdissä on kellertävä "kalanruotokuvio". Tehosteväri vaihtelee eri lajikkeilla vihreästä ruskeaan ja muuttuu jonkin verran myös kukan vanhetessa. Sen avulla ei juuri lajiketta voi tunnistaa, mutta baccatumin kyllä.

Firefox sen sijaan aiheuttaa taas ongelmia. Joka vuosihan näitä paljastuu, vääriä lajikkeita tai lajeja. Firefoxista en oikeastaan tiedä mitään. Sain sen tilaajalahjana amerikkalaiselta siemenmyyjältä muutama vuosi sitten. Pussissa lukee vain kuulakynällä kirjoitettu Firefox, mutta myyjän nettisivuilla se on määritelty baccatumiksi.

Eipä taida olla. Kasvutapa ja lehdet kyllä kelpaisivat, mutta kukka ei ole baccatumin kukka. Annuumia epäilen. Tästä seurasi ylimääräistä puuhaa, sillä laitoin nyt vielä muutaman siemenen idätyslautalle selvittääkseni ensin, ovatko kaikki siemenet samanlaisia, vai onko sekaannus tapahtunut pussituksessa.

Nipin napin talvehtinut

torstai 14. huhtikuuta 2011

Rainforest Trifoliage (C. annuum) koristechili jäi syksyllä varastohuoneessa rocotosaavin taakse ikkunasta vähän sivuun. Siellä se on sinnitellyt muutaman vesitilkan avulla. Ruskea ei ole tukikeppi vaan kuivunut päärunko. Yksi oksa on alkanut viheriöidä. Kuukausi sitten kaikki lehdet olivat ruskeita tai kippurassa.

Kukkaa vain puskee sekin, kun kevät saapuu. Annuumeita en yleensä ole pitänyt talvisin kasvamassa, vaan kylvänyt keväisin uudet. Ne ovat nopeita kasvamaan ja huonoja selviytymään talvesta.  Nytkin maaliskuun alussa kasvamaan laitetut taimet ovat paremmassa kunnossa kuin tuo talvehtinut. Yksi poikkeus tästä on, keittiön ikkunalla talven viettänyt pieni ja tiheä Chinese Pot Chilli. Se kasvattaa jo reippaasti uutta satoa.

Kylmiä öitä

maanantai 11. huhtikuuta 2011


Eilen puuhailin parvekkeella, missä oli 29° ennen kuin avasin lasit. Muutama chili jäi sinne yöksi, kun säätiedotus kertoi, että yöpakkasta ei ole odotettavissa. Sää muuttui, kävi nollassa ja luntakin satoi. Parvekkeella alin mittarin lukema oli +5,2°. Baccatumien varalaatikkoni taimet olivat arimmat ja roikkuivat aamulla aika pahan näköisesti. Eiväthän ne jäätyneet ole, mutta toipuminen kesti nyt tunteja, kun oli pilvistä, eikä lämpö noussut edes kymmeneen.

Iltapäivällä lämpeni vähän ja taimet nousivat pystyyn. Ne tottuvat kylmään muutamassa päivässä, mutta nyt kun ei ole edes lämpimiä päiviä heti luvassa, siirrän tämän laatikon vielä sisätiloihin.

Joitakin vaurioita on kuitenkin voinut tapahtua. Edellisinä keväinä olen havainnut, että muutaman kylmän yön kokeneet chilit kukkivat kuukauden myöhemmin kuin lämpimässä oleilleet. Kukkanuput paleltuvat paljon herkemmin kuin lehdet ja kasvupisteet. Näissäkin jo näkyi pikkuisia nuppuja. Viivästys sopii varalaatikolle aivan hyvin, sillä näistä on kaikista isommat taimet omissa ruukuissaan olohuoneen ikkunalla.

Rocoto Red Peruvian kypsyy ja kasvaa

lauantai 9. huhtikuuta 2011


Rocoto Red Peruvian (C. pubescens) aloitti uusien versojen kasvatuksen ja uuden kukinnan jo maaliskuun lopulla, vaikka ensimmäinen sato oli vielä vihreää. Nyt se kypsyy joukolla vajaan viiden kuukauden iässä. Marraskuun puolivälissä tuo aloitti kasvunsa. Ensimmäiset raakileet havaitsin kaksi kuukautta sitten. Suurin hedelmä on 15 cm ympärysmitaltaan, kun maitopurkissa Rocoto Riesen ylsi vain kymmeneen senttiin. Viime kesänä Peruvianissa oli 17-19 cm hedelmiä isommassa ruukussa ulkona ja Riesenissä saavissa 20-23 cm. Ruukun koolla on merkitystä.

Kuvastakin voi helposti päätellä, että oikea laita on ollut kohti valoa, ikkunaa. Nyt se pitää kääntää, ettei kasvista tule aivan toispuolinen. Uusissa versoissa on kukkia ja muutama sormenpään kokoinen raakilekin. Ne jäivät vain kuvassa piiloon. Hedelmien kypsyttelyn ajan kasvu oli heikkoa, mutta nyt uusi kasvukausi on selvästi alkanut.

Voiko chili olla itsevalaiseva?

torstai 7. huhtikuuta 2011

Eilen illalla kun sammutin olohuoneesta valot, jotakin jäi loistamaan chili-ikkunalla. Fluoresoivaksi tai fosforiksi sellaista sanotaan vaikkapa kellon viisareissa. Eihän chilissä voi tuollaisia aineita olla, vaikka Puutarhan Kesässä aika paljon fosforia onkin?

Selitys lienee chilin vaaleassa värissä ja kiiltävässä pinnassa. Jostakin kaukaa toisesta huoneesta tuli hitunen valoa ja se heijastui chileistä. Cajamarca (C. chinense) on erikoisen värinen. Jotkut raakileet ovat melkein valkoisia, toiset sinistyvät tai tummuvat.

Tämä puu kasvaa maitopurkissa ikkunalaudalla. Kanankakalla varastolannoitettu yksilö kantaa viitisentoista yli kuusisenttistä raakiletta. Normaalilannoituksella sato jää puolet pienemmäksi ja chilien kokokin on keskimäärin 4,5 cm. Tähän lajikkeeseen lannoitus totisesti tehoaa. Nyt kuitenkin mitta on tullut täyteen ja latvasta nuput kuivuvat ruskeiksi jo pienenä. Enempää pikku puu ei jaksa kantaa tässä ruukussa. Kesällä sitten lisää isommassa astiassa.

Valotesti - loppuraportti

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Viisi viikkoa siinä meni, että chilit olivat kaapin katossa kiinni ja testi piti lopettaa. Itse asiassa jatkan Habanerojen kanssa vielä jonkun viikon, kun ne ovat niin pieniä, mutta raportoin tähän samaan taulukkoon sitten niidenkin tulokset. Punaisen puolen Inca mitattiin kaksi päivää myöhemmin, kun se on sen verran nuorempi.

Testin kulku selviää tästä käännetyssä aikajärjestyksessä.
Testattavina valoina toimivat 23-wattiset energiansäästöt, punainen Megamanin 2700 Kelvinin "lämmin valkea", sininen 5500K  Viva-Lux "päivänvalo". Valoa oli molemmilla puolilla täsmälleen yhtä paljon. Chilit kasvoivat 7 cm taimiruukuissa samassa mullassa ja samalla kastelulla. Kaksi kertaa ne saivat lannoitteena Puutarhan Kesää miedon annoksen.

Siinä se on koko seurakunta. Kuva aukenee isommaksi, että näet tekstit, mutta näin se menee: Vasemmalla Padronit (C. annuum), punainen 19, sininen 32 cm korkea. Keskellä Incat (C. baccatum), 20 ja 37 cm. Sinisemmässä valossa isoksi kasvaneessa on runsaasti kukkanuppuja. Oikean laidan Habanerot jatkavat kisaa tasatilanteessa.

Laadin kasvutuloksista taulukon, jota päivitin vielä 1.5. Habanerojen mitoilla. Korkeus on mullan pinnasta latvaan. Painon mittasin vain Padroneilta. Kun se näytti olevan linjassa muiden tulosten kanssa, en halunnut pestä muiden juuria aivan puhtaiksi. Lehtien pinta-ala on laskettu lehtien pituuden perusteella eli ne ovat noin arvoja, mutta noiden lehdet ovat varsin samanlaisia. Alle 3 cm latvalehtiä ei laskettu.

Lajike 
korkeus cm 
paino g 
lehtiä kpl 
lehtien pinta-ala cm2 
rungon paksuus mm 
Padron pun.
19
15
13
350
3,8
Padron sin.
32
23165604,9
Inca pun.
21
134104,1
Inca sin.
37
186305
Habanero pun
17
16
540
3,8
Habanero sin
20
14
540
4
Kaikki punaiset
57
42
1300
11,7
Kaikki siniset
89

48173013,9

Mitäpä tuohon voisi sanoa? Näillä lampuilla erot olivat melkoiset annuumeilla ja baccatumeilla, chinenseillä pienemmät. Tietysti olisi pitänyt testata useita lajikkeita ja useita eri lamppuja, mutta sen jätän jollekin muulle, jolla on tilaa ja intoa testata. Alkuolettamukseni, että valon väri ei vaikuta taimen kasvuun on osoittautunut vääräksi. Tästä eteenpäin käytän sinivoittoista spektriä lampuissani, mieluummin "täysväristä", jos sellaisia on saatavissa.

Kaappi loppuu kesken

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Valotesti 2.4. Päivänvalobalanssi kamerassa 
Eihän tästä kuvasta enää saa selvää, kun kaikki eivät mahdu "oviaukkoon", enkä sitä viitsi repiä isommaksi. Teen loppuvertailun lähipäivinä, kunhan on aurinkoista ja parvekkeella riittävän lämmintä. Viisi viikkoa riitti kaappikokeelle. Isoimmassa Inca Red Dropissa (oikea laita) on latva haarautunut ja kukkanuppuja muodostuu. Se on noin 30 cm korkea, "punaisessa valossa" kasvanut Inca on alle 20 cm.

Aion mitata paitsi pituuden myös painon (juuret puhtaiksi pestynä), lehtien lukumäärän ja rungon paksuuden. Olisiko muita kiinnostavia mittoja?

Kameran balanssi tässä oli päivänvalolla, koska "sinisessä valossa" kasvaneet ovat niin paljon isompia. Folioseinästä heijastuva 2700K "lämmin valkoinen" vaikuttaa olevan voimakkaampi, mutta uskokaa minua, ei se ole, mittarilla mitaten molemmat ovat yhtä voimakkaita. 5500K luonnonvaloa varjostavat isot kasvit ja pikkuinen Habanero edessä jää vähemmälle valolle. Aion jatkaa niiden kasvattelua kun isommat saan pois kaapista. Nyt Habanerojen tilanne on suunnilleen tasan.

Tuosta löytyy koko testisarja käännetyssä aikajärjestyksessä.