Baccatum-risteytys on melko mauton

lauantai 26. syyskuuta 2015

Kahden baccatumin, Starfishin ja Hot Tree Pepperin risteytymä, jonka F4 siemeniä sain talvella on osoittautunut kyllä komeaksi pensaaksi, mutta chilit ovat melko mitättömiä niin maultaan kuin tulisuudeltaankin, joten tätä sukuhaaraa ei kannata jatkaa.

Parvekkeen paraatipaikalla pylvään juuressa aurinko paistaa sekä idästä että etelästä. Siinä useimmat chilit ovat kesän mittaan kasvaneet kattoon asti. Tämä Starfish X Hot Tree Pepper F4 (C. baccatum) jäi pienemmäksi, vain parimetriseksi. Siinä on koko kesän ollut satoa, mutta ei runsain mitoin kuitenkaan.

Kypsänä chilit ovat punaisia, enimmäkseen tyypillisiä pitkulaisia, mutta muitakin muotoja esiintyy, paksuja tylppäkärkisiä ja sellaisia, missä on nipukka päässä. Lajike ei siis ole vielä vakiintunut. Useimmat risteytykset alkavat siinä viidennen sukupolven paikkeilla olla ominaisuuksiltaan melko pysyviä.

Starfish X Hot Tree Pepper F4 on melko tavallisen baccatumin näköinen ja kokoinen. Olen noita käyttänyt kourallisenkin yhteen ruokaan ja polte pysyy mietona ja maku alkaa muuttua hivenen karvaaksi. Tämän chilin jatkojalostus meillä loppuu tähän.

Ulupica XL F2

maanantai 21. syyskuuta 2015

Parvekkeen myrkyttelystä on jo kolme viikkoa, joten olen alkanut käyttää runsaana kypsyvää satoani. Pesen kyllä kaikki ensin pinnalta kaiken varalta, enkä ole vielä ryhtynyt säilömään näitä.

Otetaanpa nyt esittelyyn Ulupica Xtra Large, Taimimoision poikien edelliskesän F1 risteytyksen toinen sukupolvi. Sehän tarkoittaa, että niistä voi kasvaa hyvinkin erilaisia. Siksi yritin kasvattaa kahta, mutta toinen koki kovan kohtalon liiallisen kastelun seurauksena. Tämä ei siis ole mikään tyyppiesimerkki, samanlaisia ei ehkä jatkossa tule koskaan.

Ulupica XL (C. cardenasii?) F2 on korkea kasvi. Se kurottelee tuossa matalalta pöydältä pitkälle kattoon ja pystyyn nostaen mittaa olisi ainakin 3 metriä. Vieressä on muita matalampia lajikkeita, ei se noin tuuhea ole alhaaltakaan. Huomasin juuri, että se kasvaa täysin ilman tukea ja aika ylhäälläkin on jo hedelmiä. Ehkä pitäisi sitoa se vähän kattoon.

Toisaalta, F2 sukupolvesta ei oikeastaan ole tarvetta kuin saada siemeniä seuraavaan sukupolveen, joka taas ehkä näyttää ja maistuu erilaiselta. Meillä nämä ovat oransseja, useilla muilla punaisia.

Meillä F2:n kukkien väri ja muoto, kovat mustat siemenet sekä lehtien karvaisuus muistuttavat kovasti pubescens-sukua, mutta se lieneekin tämän risteytyksen esi-isiä. Kukista lähtee aivan vieno tuoksu, kun läheltä haistelee. Aikaisemmin kasvattamissani Ulupica Largeissa tuoksu oli voimakkaampi ja saattoi täyttää koko huoneen.

Meidän XL:t ovat oransseja ja kooltaan 3-4 cm. Kasvi tosin kasvaa liian pienessä kolmen litran ruukussa mullan ja kookoskuidun sekoituksessa, joten hyvissä oloissa noista voisi tulla isompiakin. Nämä putoilevat itse oksilta jonkin ajan kuluttua kypsymisestä. Maku on hyvä, oikein mukava ja tulisuus kohtuullinen. Vokkivihanneksiin sekoitettuna pari tuollaista maustoi neljän hengen annoksen ihan uuteen kuosiin. Kunpa maku ja tuoksu säilyisivät seuraavissakin sukupolvissa.

Satoakin on luvassa

lauantai 5. syyskuuta 2015

Ei tämä tuholaisten kanssa taistelu suinkaan ole pysäyttänyt chilien kasvua ja satoa. Nuo kaksi tulista chinenseä olivat vähän kauempana tartunnan lähteestä, amppelitomaatista, enkä niitä vielä myrkyttänyt uudelleen.

Trinidad Scorpion CARDI (C. chinense)

Skorppari kasvattelee aika muhkean kokoisia ja kypsääkin alkaa olla kohta maisteltavaksi. Tämän perinnelajikkeen ei pitäisi  olla niitä kaikkein tulisimpia, maku ja muoto ovat menneet jalostuksessa Scovillelukemien ohi, kerrotaan.

Scotch Bonnet MOA (C. chinense)

Scotch Bonneteista tulee nyt tämän näköisiä. Koko on vihdoin oikein, alkukesän kääpiökokoisia on tuolla taustalla. On siellä isojakin kypsymässä lisää.