Aji Panca on komea puu

torstai 23. toukokuuta 2019

Aji Panca (C. chinense)

Minulla on taipumusta kuvata chilikuvat vastavaloon, mutta minkäpä teet, kun kasvit ovat parvekelaseissa kiinni ja aurinko paistaa lasien takaa. Ajattelin kirjoittaa vastavalo-ongelmista kuvatessa, mutta enpä taida nyt syventyä siihen, kun eilen taustaksi tuli noin komea ukkospilvi. Siitä myös satoi ja salamoi vähän myöhemmin. Aikamoinen ruuvaaminen oli raw-kuvasta, ennen kuin sain sekä valoisan taustan, että tumman kasvin näkymään.

Aji Pancaa kasvattelin viimeksi 2010 ja nyt oli aika uudistaa siemen ja hyvinhän ne vielä itivät. Hassu juttu, että tunsin vieläkin Pancan maun suussani, kun katsoin vanhaa blogikuvaani, jossa on etikkaliemessä säilöttyjä Pancan viipaleita voileivän päällä. Kullekin chililajikkeelle pitää löytää oikea käyttötapa. Paljaaltaan nämä eivät maistuneet juuri miltään. Se on kuitenkin Etelä-Amerikan suosituimpia chilejä, jota myydään nettikaupoissa kuivattuna ja säilöttynä.

Kärsivällisyys palkitaan

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Vajaa kolme viikkoa sitten totesin tappaneeni Biquinhon liialla kastelulla. Jätin sen kuitenkin pöydälle muiden taimien joukkoon vähemmälle kastelulle. Kolme lehteä sinnitteli hiukan vihreänä, muut kuivuivat.


Tänään näyttää tältä. MUTTA


Keskikohdasta versoo uusia lehtiä ja itse asiassa siinä on uusi oksa muodostumassa. Suurennuslasilla tarkkaan katsoessa muistakin oksankohdista on uutta kasvua tunkemassa pintaan. Taidetaan sittenkin saada "pikkuinhoja" tänä vuonna.

Lisää maitopurkissa kasvaneita

keskiviikko 15. toukokuuta 2019


Tomaatit tulivat taimelle tasan kaksi kuukautta sitten ja erityisesti venäläiset jättilajikkeet TomatoEdeniltä ovat kasvaneet reilusti pituutta tuossa ahtaudessa. Korkeimmat ovat jo 75 cm ja ulos pääsyyn menee vielä varmaan pari viikkoa. Kaikissa on isoja nuppuja, kukkia aukeaa aivan lähipäivinä.


Takimmaisena on jo jouluna taimelle tullut BoneyMM, josta saadaan päivittäin pari kypsää, pienehköjä, mutta maukkaita. Siinähän kypsyi ensimmäinen jo maaliskuussa keinovalossa. Nyt riittää aurinkoa, mutta yöt ovat kylmiä. Sähkölämmittimen avulla pakkaset sentään pysyvät loitolla.

Maitopurkissa ulos pääsyä odottamassa

maanantai 13. toukokuuta 2019

Parvekkeella on paljonkin mielenkiintoista tapahtumassa chilirintamalla ja tomaateissa viileästä toukokuusta huolimatta, mutta otetaanpa esiin yksi ongelmatapaus: Pimiento de Padron (C. annuum).


Padronissa oli ödeemaa kuukausi sitten sisällä tuuletusikkunan läheisyydessä. Parvekkeelle päästyään vaiva hellitti ja uudet lehdet ovat puhtaita. Tapaus on kouluesimerkki siitä, että ödeemaa esiintyy, kun lehdet ovat viileämmässä kuin juuret ja haihtuminen on vähäistä.

Siirsin sen sitten maitopurkkiin odottelemaan ulos vientiä kesäksi. Kesä tuntuu kuitenkin viivyttelevän ja tuo on jo aivan suhteeton, iso kasvi pienessä purkissa. Eihän se pysy pystyssäkään kuin multaan upottamalla tai kivien väliin tukien. Olen alkanut harkita, että sittenkin pitäisin sitä parvekkeella ensimmäisen sadon ajan ja vaihtaisin isompaan ruukkuun nyt heti.


Siellä nimittäin on jo pikkusormen paksuisia Padroneita kasvamassa lehtimassan kätköissä. Noitahan pääsee kohta paistelemaan ja maistelemaan.

Vanha mies ei muista...

torstai 9. toukokuuta 2019

Mutta lämpö tekee hyvää...

Ei minulla Alzheimeria vielä ole, vaikka muisti autuaasti unohtaakin monia asioita, nimiä ja päivämääriä esimerkiksi.

Toissa yönä heräsin kolmen aikaan ajatukseen, että kurpitsat jäivät tänä vuonna idättämättä. Olen ne yleensä laittanut Vapun tietämissä kasvamaan ja touko- kesäkuun vaihteessa ulos. No, saahan taimia toreilta ja puutarhamyymälöistä, ei niitä pakko ole itse idättää.

Minulla oli takavuosina venäläistä "Kokin unelma" lajiketta Seemnemaailmasta ja siitä sain komeita satoja. Viime vuonna ne olivat loppu, eikä uusiakaan siemeniä löytynyt silloin. Nyt oli joka tapauksessa liian myöhäistä ryhtyä tilaamaan. Varastoistani löysin viimevuotista siementä, jonka hankin paikallisesta marketista. Siitä en saanut lainkaan satoa, ei siis sitä. Avaamattomassa paketissa oli Tomato-Edenistä joskus ostettu ranskalainen perinnekurpitsa Galeux D' Eysines. Sitä siis itämään, tulee mitä tulee, eihän siinä mitään menetä. Samalla löytyi kurkkua Sikkimistä, laitoin senkin siemenet lautalle. Molemmat ovat uusia ja outoja minulle.



Lautan virittelin eilen aamupäivällä. Jo tänä aamuna useimmissa kurkuissa oli itua ja kurpitsatkin näyttävät lupaavilta. Alle vuorokaudessa siis iti sikkimiläinen kurkku.

Lämpö lienee selitys nopeuteen. Kun teen idätyslauttaa, kaadan kiehuvaa vettä sinne desinfioidakseni astian, styroksin ja paperin. Kun vesi vielä oli kuumaa, mutta ei polttanut kättä, lisäsin siemenet. Kuivat siemenet kestänevät viisikymmentä astetta, tuoreille en sitä tekisi. Lopun päivää lautta lepäsi pöydällä huoneenlämmössä, kuten minulla yleensäkin. Lämpimämpi paikka voisi vielä nopeuttaa itämistä chileillä, mutta ei näillä kurkuilla. Eiköhän nuo vielä ehdi. Kesän lämmöistä ja sateistahan sato lopulta on kiinni.

LISÄHAVAINTO seuraavana aamuna:
Kaikki kolme kurpitsansiementä ovat itäneet alle kahdessa vuorokaudessa. Yksi työnsi valkoista itua (siis juurta) jo eilen illalla, vähän yli vuorokausi siitä, kun laitoin sen kostealle pedille. Lämpöshokki aivan ilmeisesti toimi näille siemenille. Jos kokeilet tätä kotona, teet sen omalla vastuulla.

Ruukun vaihto auttoi heti

sunnuntai 5. toukokuuta 2019


Pari viikkoa sitten kirjoitin taimiruukussa sinnitelleestä Peruvian Orangesta (C. chinense), joka oli silloin puoli metriä korkea. Nyt se on vähän vähemmän, sillä istutin sen pääsiäispyhinä syvempään, eikä uutta pituuskasvua ole esiintynyt.


Sen sijaan kaksi viikkoa isommassa ruukussa on muodostanut kukista raakileita joka oksalle. Niitä on kymmenittäin. Juuret tarvitsivat tilaa ja ravintoa ennen kuin kukinta alkoi tuottaa tulosta. Vaihdoin vain maltillisesti isompaan, parista desistä kolmeen litraan. Ei tämä ruukku vieläkään iso ole, mutta riittänee toistaiseksi.

Vuorokausi vettä juurilla - katastrofi

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Näin surullisesti kävi Biquinholle (C. chinense)

Pieni ja tuuhea Biquinho oli vielä taimiruukussaan parvekkeen pöydällä muiden isompien takana melkein piilossa. Kastelin sitä ruukkua näkemättä muiden yli. Seuraavana päivänä latvalehdet riippuivat velttoina ja kastelin lisää, kun se vaikutti kuivuneelta. Lorina oli kuitenkin outoa. Alustalla olikin jo vettä. Kun nostin taimen esiin muiden takaa, lehdet putoilivat joukolla kuin syksyisestä vaahterasta. Pohjalla oli vettä. Oli ollut jo vuorokauden.

Välissä oli yksi kylmä yökin. Lämpöpuhallin piti minimilämmön kymmenen asteen paikkeilla, mutta varmaan sekin, kylmä vesi juurilla makaamassa, pahensi tilannetta. Olen tosin aikaisemmin kokenut samantapaisen tilanteen olohuoneen ikkunalla, missä mustaan ruukkuun paistoi kuumasti aurinko ja aluslautasella oli liikaa vettä. Lehdet putosivat joukolla silloinkin. Liikakastelu yhdistyneenä kylmään tai kuumaan saa juuret pois tolaltaan, kenties kuolemaankin ja silloinhan koko kasvi kärsii.

Ensiapuna nostin Biquinhon multapaakkuineen ruukusta. Juuret olivat tummia, mutta eivät mustia, eivätkä haisseet. Lisäsin pohjalle melko kuivaa multaa parin sentin kerroksen ja hieman pinnallekin. Jos se tuolla selviää, hyvä on, mutta paljon toivoa ei ole. Taidan jäädä paitsi kauniita, mukavan makuisia tippachilejä tänä vuonna, sillä varataimenkin ehdin jo hävittää. Koristekasviksihan tämä lähinnä oli tarkoitettu. Aina ei voi kaikkea saada ja Vappuunkin mahtuu ikäviä sävyjä.

Lehtiongelmat johtuvat juurista

maanantai 29. huhtikuuta 2019

- Ja liiasta haihduttamisesta suhteessa juurien imukykyyn.

Tässä ovat chilien viimeiset idätykset vielä ikkunalla yhteisruukussa. Kevät on tullut, koivussa lehdet ovat jo isoja.

Oikean laidan Cachuchan (C. chinense) latvalehdet käpristelevät pahasti ja myös Chinese Pot Chillissä (C. annuum) on muutamien oksien päissä samaa ongelmaa. Syykin on aivan ilmeinen. Kaivoin lusikalla muutama päivä sitten tuosta toisen Cachuchan taimen ylös ja uuteen ruukkuun. Samalla juuria katkeili, sen tunsi, kuuli ja näki. Seuraavina päivinä lehdet alkoivat veltostua ja käpristellä. Kastelukaan ei asiaa korjannut.

Uuteen ruukkuun siirrettäessä toinen samankokoinen Cachucha tiputti melkein kaiken mullan katkeilleilta juuriltaan ja veltoksihan se veti istutuksen jälkeen, lehdet tuntuivat ohuilta ja roikkuivat.

Kastelin ruukun hyvin, laitoin muovipussin taimen päälle ja pidin sitä poissa auringosta. Nyt se voi selvästi paremmin kuin varataimi, joka jäi alkuperäiseen laatikkoonsa. Hyvä hoito kantaa hedelmää ja kukkanuppujakin jo näkyy lehtiruusukkeen keskeltä.

Kyllä tälläkin kasvaa

perjantai 26. huhtikuuta 2019

Tämä ei ole maksettu mainos, kuten ei mikään muukaan tässä blogissa. Minä inhoan mainoksia.


Kuukausi sitten kerroin vaihtaneeni lannoitetta, kun vanhaa ei löytynyt juuri silloin juuri siitä kaupasta. Kirjoittaessani olin jo lannoittanut uudella Biolan Kastelulannoitteella kolmisen viikkoa, eli nyt on parin kuukauden kokemus. Kaikki kasvaa ja kukoistaa. Ei mitään puutosoireita tai muita ongelmia näkyvissä. Ilmeisesti tätä uskaltaa suositella.

Olen vuosia kehunut Puutarhan Kesän helppoutta kotitarvelannoittajan valintana pienille ikkunalauta- tai parvekeviljelmille. Kastelulannoitteita on runsaasti muitakin, varmaan hyviä nekin, mutta tämä on kyllä tähän asti kokeilemistani helpoin, nopein liukenemaan. Se on myös helppo annostella, jos on maustemitta tai vastaava. Litraan vettä laitan kukkurallisen millilitran, isompaan kannuun isommalla mitalla.

13 cm mullan alle

tiistai 23. huhtikuuta 2019


Tiheästi yhdessä ledilampun alla taimiruukuissa kasvaneet taimet ovat honteloita ja korkeita, mullan pinnasta 45 cm reilun kahden kuukauden ikäisenä.


Istutin ne hyvin syvään, melkein ruukun pohjalle. Nyt mittaa on vain 32 cm. Näin paljon en vartta ole aikaisemmin upottanut, mutta chileihin, samoin kuin tomaatteihin pitäisi tulla uusia juuria varteen, kunhan multa on kosteaa ylhäältä asti. 


Mullan alle jäi lehtiä ja varresta lähteviä sivuversoja. En karsinut niitä ja nyt jännityksellä seuraan, mitä tästä seuraa. Kesäistä kasvua varmaankin.

Älkää tehkö niin kuin minä teen...

perjantai 19. huhtikuuta 2019

Ja neuvotkin ovat usein kyseenalaisia. Omia muistiinpanojahan minä vain kirjoitan.

Peruvian Orange (C. chinense)

Tämä vuosikymmenen vanhoista siemenistä tehty testi-idätys heräsi henkiin tammikuussa ja kasvu oli alkuun hyvin kituliasta, mutta näyttää vihdoin saaneen vauhtia. Puoli metriä korkea, monihaarainen, rehevä ja leveä chili on edelleen kymmensenttisessä taimiruukussa, jossa on tuskin pari desiä multaa pohjalla. 

Ei näin pidä taimia kasvattaa. Niiden juuret kaipaavat tilaa ja kasvuvoimaa.

Peruvian Orange on kukkinut innolla jo muutaman viikon, mutta eihän niistä mitättömillä juurilla chilejä kehity. Kukka on tyypillinen chinensen kukka: pieni, vähän vihertävä, vähän supussa ja heteissä violetit varret. Kukkia lähtee nipussa monta samasta pisteestä.

Kasvatin tätä chiliä 2009 ja nyt oli aika uudistaa siemen ja päästä taas nauttimaan mausta, johon silloin ihastuin. Nyt pääsiäisenpyhinä tuo pääsee isompaan ruukkuun ja muutaman viikon päästä toivottavasti kukintakin onnistuu.

Mikä se kasvien ödeema oikein on?

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

En tiedä.
Ihmisellä se on turvotus tai pöhö, kasveilla lehtiin (yleensä alapinnoille) muodostuu valkoisia kiteitä kuin sokeria. Se ei lähde pyyhkimällä pois. Nyt sitä esiintyi yhdessä chilissä edellisessä postauksessani näkyvässä kuuden chilin laatikossa. Kaikkia on hoidettu pienestä lähtien täsmälleen samalla tavalla, yhteiset lannoitteet, yhteinen kastelu, vain yksi kärsii ödeema-oireista. Laatikossa on kaksi annuumia ja baccatumia, chinense ja frutescens. Vain yksi annuum kärsii ödeemasta. Miksi?

Pimiento de Padron (C. annuum) on kuuden laatikossa rehevin ja paksurunkoisin. Korkeutta on 30 cm ja ikää melkein 2 kuukautta.

Sen muutamassa lehdessä kasvin yläosassa havaitsin valkoisia kiteitä päälipuolella. Ödeeman pitäisi esiintyä lähinnä lehden alla.

Alaosasta löytyi tyypillisiä oireita, kun lehtiä käänteli. Noita kiteitä ei ole kaikissa lehdissä.

Mistä siis on kyse? Chilifoorumilla tällaisista tapauksista kerrotaan useinkin ja syyksi tarjoillaan liikalannoitusta  tai liikakastelua. Kummastakaan ei tämän tapauksen kohdalla oikein ole kysymys. Puutarhanetissä viitattiin paitsi Chilifoorumin kirjoituksiin myös kansainvälisiin sivustoihin hakusanoilla edema tai oedema.

Koristekasveja kasvihuoneessa on tutkittu, niissähän liikkuu suuri raha. Ödeemaa esiintyy, jos juuret imevät enemmän kosteutta kuin lehdet ehtivät haihduttaa. Tällainen tilanne syntyy, jos juuret ovat märkänä lämpimässä, mutta lehdet viileämmässä tai ilmankosteus on suuri lehtien ympärillä.

Tuo saattaisi sopia. Kasvit olivat ikkunalaudalla, jonka alla on lämpöpatteri, tosin melko viileänä. Tämä Padron saattoi olla tuuletusikkunan puolella ja lehdet kylmässä. Kuitenkin vain yksi taimi kuudesta otti oireita. Ennenkin on epäilty, että pH voisi vaikuttaa ja Padron lienee kotoisin Espanjan kalkkipitoisilta mailta. Ehkä se ei kestänyt muiden tapaan hieman hapanta maata.

Aikaisemmin olen saanut pahan ödeeman syksyllä, kun siirsin chilin parvekkeelta sisään ja lannoitin ja kastelin sen hyvin. Kuvittelin sen siitä versovan uutta kasvua. Eihän se niin käynyt, lehdet olivat jo asettuneet syysasentoon ja työnsivät kastelut kiteinä lehtien alapinnoille. Myöhemmin nuo lehdet putoilivat.

Lannoituksen vaikutusta ödeemaan ei pikaselailussa löytynyt kansainvälisiltä sivustoilta, mutta ammattiviljelyssä se puoli on varmaan hallinnassa. Runsas lannoitus saattaisi lisätä juurten imukykyä ja kertyä lehtiin, mutta tämä on pelkkä olettamus. Ödeemasta ei pitäisi olla varsinaista haittaa chileille, niitä kun ei kasvateta esteettisistä syistä, kuten kansainvälisesti paljon tutkittuja kurjenpolvia.

Loppuhuomio muutama viikko myöhemmin: Kyllä tämä johtui kylmästä ilmasta lehdillä. Mitään häiriötä ei ole enää esiintynyt, kun pakkaset menivät ohi ja taimet siirrettiin väljempään paikkaan. 

Ei vielä pysyvästi parvekkeelle

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Viime päivinä olen kuljetellut chilin ja tomaatin taimia parvekkeelle päivisin saamaan aurinkoa ja muutaman yönkin ovat siellä olleet, kun ei ole kovaa pakkasta luvassa. Mutta ei pysyvästi isoihin ruukkuihin vielä, ensi viikko näyttää synkältä säätiedotuksissa.

Olen pitänyt taimia "kastelukaukaloissa", tuossa on toisessa vain 2, toisessa 6 tainta. Niitä voi helposti siirrellä sisään ja parvekkeelle.

Ensi viikoksi on luvassa lunta tai vesisadetta, loppuviikolla päivisinkin pilvistä ja pakkasasteita. Jos päivisin paistaa, lämpötila nousee lasien takana nopeasti jopa yli 30°, mutta pilviset ja kylmät ovat myrkkyä taimille. Silloin ei lämpöpuhallinkaan riitä avuksi. Yön muutaman kylmän tunnin se kyllä selvittää, mutta ei jatkuvaa kylmyyttä.

Alma Paprika (C. annuum)

Alma on jo jonkin aikaa tehnyt hedelmää, mutta pieniä, pieniä ovat pikkuruisessa ruukussa, selvähän se.

Vaihteeksi vaaleamman punaista

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Lannoite pääsi loppumaan. Vakiokaupassani ei enää ollutkaan Puutarhan Kesää, piti tyytyä "korvikkeeseen". Vaihtoehtoja kyllä oli. Kanankakkaakin oli pienessä sievässä ämpärissä, mutta sitä nyt ei päivittäiseksi lannoitukseksi voi kuvitella, varastolannoitukseksi kyllä vähän isommille taimille.

 Päädyin Biolan Kastelulannoitteeseen, joka vaikutti kovinkin Puutarhan Kesän tyyppiseltä. Sen NPK on 15-2-25, eli siinä on vähemmän fosforia kuin vakiolannoitteeni 13-7-20 lukemissa. Fosforia ei ehkä tarvitakaan taimivaiheen jälkeen niin paljon. Sehän vaikuttaa lähinnä juurien kasvuun. Starttilannoite pienille taimille sisältää paljon fosforia, mutta sitä minulla vielä on varastossa.

Biolan kastelulannoite 1,2 kiloa ja mittalusikka 1 millilitra.  

Väriero Puutarhan kesään on selkeä, tämä on vähemmän punaista ja rakenne on tiiviimpää, mutta tämä liukenee vähintään yhtä hyvin kuin entinen suosikkini Puutarhan Kesä. Pari vuotta sitten kokeilin Nutriforten kastelulannoitetta, joka oli tämän väristä, mutta ei liuennut yhtä helposti. Ihan hyvin sekin toimi.

Tässä yksityiskohtien rakastajille tarkemmat tiedot lannoitepurkkien kyljestä. Isommaksi klikkaamalla ne ovat luettavissa. Suurin ero siis on fosforin pitoisuudessa. Muissakin hivenaineissa eroja on, mutta en usko niiden olevan oleellisia. Typpeä ja kaliumia tässä Biolanissa on myös hiukan runsaammin kuin Puutarhan Kesässä, mutta niiden keskinäinen suhde on edelleen selvästi kaliumin hyväksi. Purkki on myös 200 g painavampi ja suunnilleen saman hintainen.

Puutarhan Kesän annostusohje näkyy tuosta kuvasta; vähän yli millilitra litraan vettä huonekasveille. Biolanin annostelu on suuripiirteisempää, ruukkukasveille alle millilitra, tomaateille ja kasvihuonevihanneksille puolitoista milliä litraan vettä. Olen jatkanut oppimaani annosta, kukkurallinen mitta litran kannuun, joskus kaksikin.


Ainakin chilintaimet ovat uudesta lannoitteesta pitäneet. Nämä ledispotin alla majailevat ovat saaneet sitä nyt kolmisen viikkoa ja pusikko on varsin rehevä kuusiviikkoisiksi taimiksi. Voi olla, että ne saavat nyt vähän enemmän typpeä kuin edellisellä lannoitteella.

Kypsää tomaattia ikkunalaudalta maaliskuussa

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Kaikenlaista sitä tulee kokeiltua, mutta tämä onnistui - tosin pienimuotoisesti.


Tämä varhainen Boney-MM tomaatti putkahti mullasta jouluna ja nyt kolme kuukautta myöhemmin se kypsytti ensimmäisen tomaattinsa. Viisi viikkoa vierähti pienestä raakileesta kypsymiseen. Tänään paistoi aurinko, mutta pimeitä pilvisiä päiviä on ollut harvinaisen paljon tänä talvena. Ainoa lisävalo on ikivanhat 2x36W loisteputket ikkunan yläpuolella, eikä siitä kovin paljon apua ole. Siksi noille pikkutaimille on lasihylly, jolla ne saa lähemmäksi valoa. Tyhjä paikka ikkunalaudalla on kissalle, siihen ei voi kasveja sijoittaa.


Eihän se iso ole, mutta kuitenkin oikea tomaatti, ei mikään kirsikka. Niitä on pari lisää kasvamassa ja kukinta alkoi uudelleen pienen tauon jälkeen. Parvekekautta odotellaan ja isompaa ruukkua.

Tilapäista apua tilanahtauteen

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Tähän aikaan keväästä tulee aina hyvin ahdasta ikkunallani, kun parvekkeellekaan ei vielä voi viedä. Kasvit kaipaisivat isompia ruukkuja, mutta niitä ei mahdu montaa ikkunalle. On siis vielä kituutettava pienissä.

Kaksi kuukautta samassa kymmensenttisessä ruukussa on jo syönyt multaa tai se on vain painunut ja tiivistynyt. Peukalon paksuudelta tyhjää siellä ainakin on. Ei kuitenkaan hyödytä lisätä multaa pinnalle, sillä juurethan ovat alhaalla.

Ruukkua reunoista puristellen ja pohjasta painaen tiivis multapaakku irtoaa helposti rungosta nostaen. Juuria on reunoilla ja varsinkin pohjassa runsaasti.

Lisätään peukalon paksuudelta multaa tai kookosta pohjalle ja muutama lannoitepuikko tai kanankakkaa reunoille varastolannoitukseksi tulevan kuukauden tarpeisiin.

Taimi paakkuineen ruukkuun ja reunoja pitää vähän painella, muuten sinne jää tyhjää. Muutama viikko menee taas uuden kasvun merkeissä ja huhtikuussa toivottavasti jo päästään väljempiin tiloihin lasitetulle parvekkeelle.

Minulla on tomaattien idätysaika

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Eilen havahduin ajatukseen, että tomaattejakin pitäisi jo idättää. Maaliskuun puolivälissä on ollut sopiva aika minun ulkokasvatuksilleni, kasvihuonetta kun en omista. Näin ne ehtivät kukkimaan toukokuun lopulla ja silloin tai kesäkuun alussa ne voi siirtää ulos seinustoille ja jotkut vapaasti seisomaankin aidan tapaisessa muodostelmassa tukikeppien avulla tietysti. Toukokuun lopulla kukkivat tuottavat kypsiä tomaatteja heinäkuun lopulla, elleivät ole erikoisen aikaista lajiketta.

Vaihteeksi oli valkoista kahvisuodatinta siementen alustaksi. (Ei muuten ollut hyvä ratkaisu, katso lisähuomio lopusta)

Boney-MM on vanha tuttu, varhainen parveketomaatti, jota toki voi kasvattaa ulkonakin.
Bonsai on toinen venäläislajike Seemnemaailmasta, matalakasvuinen "sisätomaatti".
Loput siemenet tulivat Tomato Edenistä. Russkaya Dusha on viime kesän suosikkilajike.
Siberian on aika tavallinen pensastomaatti.
Roza Vetrov mainittiin aikaiseksi, mutta meillä Russkaya oli nopeampi.
Chernomorskiy Gigant on uusi tuttavuus.

Otin varaslähdön tomaattikauteen ihan kokeilunhalusta joulunpyhinä ja idätin Boney-MM:n katsoakseni, miten se menestyy talvella. Nythän se on jo puolimetrinen kolmen litran ruukussa, liian varhain parvekekauteen. Isompaa ruukkua ei ikkunalauta kestä, eikä tuolla paljon valoakaan ole pilvisinä päivinä. Onneksi aurinkoakin on ollut tarjolla.

Myyjän hehkutuksen mukaan tästä pitäisi saada satoa alle kolmessa kuukaudessa itämisestä. Lähelle sitä olen joskus päässyt, kun parvekkeella on ollut lämmintä. Laitoin näitä lisää itämään, sillä satokausi on rajallinen, kasvi alkaa kuihtua joskus jo keskikesällä, jos varhain aloittaa.

Tuollaisia siellä jo muutama killuu oksilla. Tämä on suurin ja kolme viikkoa vanha. Ihan vielä ei punaista väriä näy.

Ai niin, on niitä idätyksiä toinenkin lautta perinteisempiä lajikkeita ja osa siemenistä on vuodelta 2007. Kenties vielä itävät?

Huomio 5 päivää myöhemmin ruukutusvaiheessa:
Eipä ollut Pirkka valkoinen kahvisuodatin ollenkaan yhtä hyvä idätysalusta kuin Lidlin ruskea. Valkoiseen paperiin tomaatin juuret menivät sisään ja juuria katkeili. Katkenneetkaan eivät siihen kuolleet, mutta kasvu varmaan hidastuu.

Satotoiveita maaliskuun alussa

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019



Alma Paprika (C.annuum) kukki jo kuukausi sitten kovin pienenä taimena. Nyt se on sentään jo lähes 30 cm korkea ja kaksi ja puoli kuukautta vanha, kun ensimmäiset raakileet alkavat muodostua. Nuo ovat niin paksussa varressa, että saattavat kestääkin, mutta eivät ne kovin isoksi kasva. Isompi ruukku ja reippaampi lannoitus lisäisi satoa, mutta kesään on vielä aikaa.

Edellisen jutun Peruvian Orange (C.chinense) on myös aukaissut kukkansa heteet ja sieltäkin paljastuu raakileen alku keskeltä. Nuo kyllä putoilevat vielä pois, kukkavarret katkeilevat alapäästä kun kukat kuihtuvat. Annetaan sen kasvaa ensin hiukan korkeutta, oksia ja lehtimassaa ruokkimaan raakileita. Tilan puute ikkunallani estää isompiin ruukkuihin vaihtoja, vaikka tarvetta olisi.


Pieniä ihmeitä ledilampun alla

lauantai 23. helmikuuta 2019

Näitä kiinalaisia ledispotteja minulla on ollut vuodesta 2013 ja 2015 löysin maininnan, että niitä oli 6 kpl. Sen jälkeen en niitä ole ostanut lisää. Hyvin ovat kestäneet, vielä on 3 toiminnassa ja palavat 12 tuntia vuorokaudessa talvikauden ajan. Alkuun ne maksoivat pari kymppiä, nyt niitä saa noin kympillä kotiin. Tilasin yhden hieman eri näköisen.

Tuo on 30W lamppu, joka kuluttaa vain 15 Wattia (kiinalaiset ilmoittavat tehon omalla tavallaan). Yhdellä spotilla valaisee 6 pikkutainta hyvin, 25 cm:n etäisyydeltä tulee 15000 luksia, mikä riittää jo sadon tuotantoonkin.

Ihmeenä pidän tätä pikkuista Peruvian Orange (C. chinense) taimea. Se ilmestyi mullasta sirkkalehdille 1.1.2019, eli on vielä alle kahden kuukauden ikäinen. Se on saanut vain tätä ledivaloa, tuohon ei ikkunavalo osu ja huonevalaistuksestakin se on verholla erotettu.
Taimi on vain 10 cm korkea kymmensenttisessä taimiruukussa, eikä ole saanut paljoakaan lannoitusta. Kekkilän puutarhamullan ja ledin 15W valon avulla se on kasvanut tukevaksi puuksi ja kukkii nyt.

Peruvian Orange on testi-idätyksiä 10 vuotta vanhoista siemenistä. Vielä sieltä ituja löytyi. Kukka on tyypillinen chinensen kukka, pieni, vihertävä ja hiukan supussa. Auringossa se kyllä myöhemmin avautui kokonaan. Niitä lähtee samasta pisteestä useita nipussa. Eipä näistä vielä satoa kannata odottaa. Kukat putoilevat, kunnes kasvi on riittävän kokoinen. Tuo pitää siirtää isompaan ruukkuun ja lisätä lannoitusta. Nythän se ei edes tuota siitepölyä. Heteet näkyvät kukan keskellä tummina ja kiinteinä, Myöhemmin ne vaalentuvat ja pölyä alkaa varista. Chinensen kukan tyypillisin ominaisuus, heteiden violetit varret eivät tässä näy, enkä alkanut repiä kukkaa saadakseni ne näkyviin, kun kasvin määritys on muutenkin selvä. Ominaisuudet ovat varmaan säilyneet siemenissä, vaikka ne ovat olleet vuosikymmenen hyllyssäni kansiossa.

Vääriä ostoksia

perjantai 15. helmikuuta 2019

Alan tulla vanhaksi. Huomiokyky herpaantuu, silmät vetistävät kaupassa ja saattaa näkökin olla heikentynyt. Laseja en vielä käytä ja lehden luku sujuu helposti. Tuon pakkauksen pieni teksti takana jäi kuitenkin lukematta kun tein heräteostoksen.

Rocotoiden lehdissä on jo muutaman viikon ajan esiintynyt aivan ripsiäisen tuhojen näköisiä läikkiä ja myrkytysmahdollisuuksia on punnittu. Puutarharuisku on heikossa kunnossa, eikä oikein sovellu sisätiloihin. Muilla keinoilla on hankala saada myrkky lehtien alapinnoille ja sinnehän se pitäisi saada. Lehtiä syövät toukat kun oleskelevat juuri siellä. Tuollaiset vauriot voivat kyllä johtua jostakin muusta syystä, enkä löytänyt lehtien alapinnoilta elämää, vaikka suurennuslasilla etsin.

Viime keväänä rocotoissa oli samanlaisia oireita, mutta ne pääsivät paljon pahemmaksi ja runsaasti lehtiä tippui ja kasvu pysähtyi. Vasta silloin älysin tarkastella lehtiä suurennuslasilla ja ripsiäisiähän siellä oli suorastaan vilisemällä. En ymmärrä, missä ne piileskelevät tässä vaiheessa, vai tulivatko ne vasta valmiiksi vioittuneihin lehtiin?

Substralin puikkojen takasivulla on paljon tekstiä ja tarkkaan etsien sieltä löytyy maininta neonicotinoideista, jotka ovat pahoja ympäristömyrkkyjä. Tehoaineeksi mainitaan minulle täysin outo asetamipridi. EU varoittaa tästä aineesta ja sen sukulaisista. Tunnetuin neonikotenoidi Suomessa lienee Provado, jota on myyty samantapaisina torjuntatikkuina. Lienevätkö kaikki juuriston kautta kulkeutuvat torjunta-aineet näitä samoja ympäristömyrkkyjä? Provadoa en olisi ostanut, mutta Substralia en osannut epäillä. Lopetin aikanaan rypsiöljyn käytön, kun Suomessa sallittiin poikkeusluvalla näiden myrkkyjen käyttö rypsin viljelyssä, vaikka EU oli myrkyt kieltänyt. Luomu neitsyt-oliiviöljy kuulostaa paremmalta, vaikka en siitäkään tiedä, mitä aineita sen tuotannossa käytetään.

Pakkauksen takana oli selvä taulukko eri kokoisille ruukuille. Käyttämääni kymmensenttiseen sopi juuri yksi puikko. Aivan chilin viereen sitä ei saanut, siellä oli niin paljon juuria, mutta pistin sen vähän sivummalle ja vinoon. Puikko pitää peittyä multaan ja sen jälkeen kastellaan vedellä. Puikoissa on lannoitetta kuukaudeksi, joten jatkossakin kastelu tehdään vain vedellä. Saapa nähdä, miten tässä käy. Kuolevatko chilit vai ötökät?

Vasta puikotettuani pahimmat tapaukset aloin lukemaan takakannen tekstiä tarkemmin ja myrkyn laatu selvisi. Selvisi sekin, että Kalifornian ripsiäiseen tämä ei tehoa ja nitriilihanskoja olisi pitänyt käyttää, eihän tuollaisia saa paljain käsin käsitellä. Siitä ei mainittu mitään, että vihannespunkkiin tällaiset myrkyt eivät tehoa ja punkki on kuitenkin aika yleinen ja paha tuhohyönteinen. Moni tulee pettymään.

Rocotot kukkivat nyt

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Tämä on nyt lähinnä muistiinpanoksi itselleni, mutta saahan näitä muutkin lukea. Tänä aamuna molemmat rocoton taimet avasivat kukkansa. Nehän ovat vasta viikon päästä kahden kuukauden ikäisiä, tulivat taimelle juuri ennen joulua. Ensimmäiset nuput näkyivät jo kuukausi sitten, näin kauan meni ennen kuin ne olivat riittävän isoja kukkimiseen. Tuo ei tarkoita, että ne olisivat valmiita kantamaan hedelmää, se tulee myöhemmin.

Tämä on Rocoto Cuzco Manzano Amarillo, Jewen Perusta tuomas sadosta. Se on 15 cm korkea, kuten toinen kukkija, omaa vanhaa varastoa oleva Rocoto M2.  Yllä oleva kukka on sen. Kaksi hyvin erilaista, mutta saman ikäistä rocotoa siis avasivat kukkansa samana päivänä.

Aina se vain innostaa

maanantai 28. tammikuuta 2019

Aamuhämärässä ikkunalaudalla loisteputkien valaisemana Alma Paprika (C. annuum) näytti avanneen kukkansa puolentoista kuukauden iässä. Tämähän jäi kasvamaan itävyyskokeilun jälkeen. Normaalin idätysaikatauluni mukaan annuumit ehtisi hyvin idättää vielä helmi- maaliskuullakin.

Alman kukka on kauniin symmetrinen, tyypillinen valkoinen annuumin kukka. Kukkien kausi alkoi taas liian varhain.