Pieniä ihmeitä ledilampun alla

Näitä kiinalaisia ledispotteja minulla on ollut vuodesta 2013 ja 2015 löysin maininnan, että niitä oli 6 kpl. Sen jälkeen en niitä ole ostanut lisää. Hyvin ovat kestäneet, vielä on 3 toiminnassa ja palavat 12 tuntia vuorokaudessa talvikauden ajan. Alkuun ne maksoivat pari kymppiä, nyt niitä saa noin kympillä kotiin. Tilasin yhden hieman eri näköisen.

Tuo on 30W lamppu, joka kuluttaa vain 15 Wattia (kiinalaiset ilmoittavat tehon omalla tavallaan). Yhdellä spotilla valaisee 6 pikkutainta hyvin, 25 cm:n etäisyydeltä tulee 15000 luksia, mikä riittää jo sadon tuotantoonkin.

Ihmeenä pidän tätä pikkuista Peruvian Orange (C. chinense) taimea. Se ilmestyi mullasta sirkkalehdille 1.1.2019, eli on vielä alle kahden kuukauden ikäinen. Se on saanut vain tätä ledivaloa, tuohon ei ikkunavalo osu ja huonevalaistuksestakin se on verholla erotettu.

Taimi on vain 10 cm korkea kymmensenttisessä taimiruukussa, eikä ole saanut paljoakaan lannoitusta. Kekkilän puutarhamullan ja ledin 15W valon avulla se on kasvanut tukevaksi puuksi ja kukkii nyt.

Peruvian Orange on testi-idätyksiä 10 vuotta vanhoista siemenistä. Vielä sieltä ituja löytyi. Kukka on tyypillinen chinensen kukka, pieni, vihertävä ja hiukan supussa. Auringossa se kyllä myöhemmin avautui kokonaan. Niitä lähtee samasta pisteestä useita nipussa. Eipä näistä vielä satoa kannata odottaa. Kukat putoilevat, kunnes kasvi on riittävän kokoinen. Tuo pitää siirtää isompaan ruukkuun ja lisätä lannoitusta. Nythän se ei edes tuota siitepölyä. Heteet näkyvät kukan keskellä tummina ja kiinteinä, Myöhemmin ne vaalentuvat ja pölyä alkaa varista. Chinensen kukan tyypillisin ominaisuus, heteiden violetit varret eivät tässä näy, enkä alkanut repiä kukkaa saadakseni ne näkyviin, kun kasvin määritys on muutenkin selvä. Ominaisuudet ovat varmaan säilyneet siemenissä, vaikka ne ovat olleet vuosikymmenen hyllyssäni kansiossa.

Kasvatustesti led-työvaloilla pitää jo lopettaa

Aloitin näiden työvalojen testaamisen aivan liian myöhään, aurinko tulee jo sotkemaan tilannetta, tosin molemmille tasapuolisesti. Pitäisi varmaan tehdä uusi testi syyspimeillä, jos nuo valot vielä silloin toimivat.

Tuo oli tilanne 23.1. Siirsin nuo pikkutaimet erilleen toisistaan niin, että yhteen ruukkuun tuli vain yhtä valoa, kummallekin yhtä paljon. Alla on tilanne 6.3., puolitoista kuukautta myöhemmin:

Edessä on litteällä Electrogearilla, takana paksummalla Nordlight-valolla valaistut chilit. Vasemman laidan chinenseissä ei vielä tässä vaiheessa ole juuri eroja, Motonetin valolla on kasvanut sentin korkeammaksi. Oikean laidan Turbo Pubeissa sen sijaan on niin suuri ero, että on vaikea uskoa sen johtuvan pelkästään valosta. Näin pienessä otannassa saattaa genetiikkakin vaikuttaa. Siemenet ovat samasta liikkeestä, mutta varmaankin eri kasvista. Tästä voi kuitenkin halutessaan vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että Motonetin Nordlight-valolla kasvaa pubescens selvästi nopeammin. Se on 18 cm korkea, useasti haaroittunut ja kukkanuppujakin on. Electrogearin valolla Turbo on vasta 10 cm korkea ja juuri aloittamassa haaroittumista.

Valothan ovat saman tehoisia ja värisiä, tai tarkkaan ottaen Motonetin valossa on hitusen enemmän sinistä ja vihreää. Ainoa mainittava ero niiden kohdalla on kuitenkin Electrogearin välkkyminen kameran kuvassa, eli se rajoittaa tehoaan ja lämpenemistään katkomalla valoa erittäin nopeassa tahdissa. Silmällä sitä ei näe. Huomaisivatko kasvit?

Outo valo ikkunassani

Aamuhämärissä ja pitkään iltaan paistaa kellarikerroksen ikkunasta outo valoilmiö. Onneksi naapureita ei ole aivan lähietäisyydellä. Talo on niin jyrkässä rinteessä, että kellarikerros on pohjoispuolelta maan alla, etelästä kokonaan maan pinnalla. Syksyn halloissa lopulta kasvunsa lopettaneet tomaatit jäivät seinustalle talveksi pystyyn.

Lokakuussa esittelemäni ledivalothan siellä loistavat. Ripustin ne nostettavaan tankoon valaisemaan eri suuntiin, jotta saan jonkinlaisen vertailun niiden mahdollisista eroista. Testilaatikoissa on Turbo Puben ja Raja Mirchin taimet. Ne ovat saman ikäisiä kuin 20.1. esittelemäni, mutta kellarikerroksessa on monta astetta viileämpää ja kasvu siten hitaampaa. Siirrän nuo kauemmaksi toisistaan ja tuohon väliin muita taimia. Nyt taimille tulee 15.000 luksia ja aurinkoisina päivinä toiselta puolen lisää. Sen pitäisi riittää.

Lamppuja ohjaan mekaanisella ajastimella 12 tuntia päällä, 12 tuntia lepoa chileille. Voisi valoisaa aikaa parilla tunnilla lisätäkin, mutta nuo tuntuvat menevän nukkumaan jo tälläkin. Halvoista digitaalisista ajastimista minulla on paljon ikäviä kokemuksia. Ne menettävät ohjelmointinsa tai aikansa mitä oudoimmissa tilanteissa. Vain nämä paristovarmennetut Clasun AX300:t ovat toimineet jo vuosia niin kuin luvataan. Kalliimpia en ole edes kokeillut. Mekaanisia ajastimia saa kolme kympillä, joskus vitosellakin ja ne ovat lähes kaikki täyttäneet tehtävänsä. Tarkkuus tosin on vain puoli tuntia tai neljännes, mutta valojen kanssa ei tarkempaa tarvita. Digitaalista voi ohjelmoida joka päivälle eri tavalla ja minuutin tarkkuudella, millä voi vesiviljelijälle olla käyttöä.

Onko led-työvalosta chilivaloksi?

Työvalojahan olen käyttänyt vuosikausia ja ledejäkin lähinnä spottimuodossa jo kolme vuotta, mutta en vielä led-työvaloja. 2011 hankitut loisteputki-työvalot eivät kesän jälkeen enää syttyneet, eikä niistä löytynyt erillistä sytytintä, joten uusia valoja piti etsiä talvehtivien chilien valaisuksi. Niitähän löytyy jo paikallisista marketeista, eikä tarvitse Kiinasta tilailla. Puuilon mainoksesta ne ensiksi keksin, mutta HonKongista löytyi aivan samoja samaan hintaan ja Motonetistä vähän toisenlaisiakin.

Päädyinpä hankkimaan kaksi erilaista 50-wattista ihan siltä varalta, että haluaisin noita testata rinnakkain. Motonetin 50W on huomattavasti paksummassa paketissa kuin HongKongin litteä Electrogear.

Tarkemmin noihin tutustuttuani alan ymmärtää, että "kasvatuskilpailu" noiden välillä ei ole järkevää, niin samanlaisia ne ovat tai ainakin valo on hyvin samanlaista, yhtä voimakasta, saman väristä ja yhtä laajalle leviävää. Eroja tuskin syntyisi ja jos syntyisi, voisi epäillä sattumaa tai virhettä.

Motonetin Nordlight-sarja on alumiinivalua ja paljon paksumpi kuin HonKongin litteä laatikko ja painaakin kilon enemmän, n. 2,8 kiloa. Sen kiiltävä heijastin on näkyvissä ja ns. gob-ledi sen keskellä. Oletettavasti tämän virtalähde ja jäähdytys ovat parempaa tekoa, mutta hintaakin on kympin enemmän. Käyttöohje lupaa kahden vuoden takuun, mikä on aika hyvin luvattu nykyisille ledeille. Kiinalaisilla on tapana poksahdella nopeastikin, vaikka minulla on kyllä edelleen käytössä muutama kolme vuotta sitten hankittu spotti, jotka ovat palaneet talvikaudet 14 tuntia vuorokaudessa.

HongKongista hankin alle neljäkymppiä maksavan ohuen 26x29 cm kokoisen 50-wattisen, jonka sisällä pitäisi olla 120 lediä. Niiden edessä on opaalilasi, joka pehmentää ja levittää valon.

Tein näille kahdelle valolle muutamia vertailevia mittauksia. Näille ilmoitetaan hiukan erilaiset lumen- ja Kelvin-arvot, mutta erot ovat niin pieniä, että niillä ei ole käytännössä merkitystä. Kummastakin tuli 30 cm päähän 14.000 luksia, puoleen metriin isommasta 8000, maitolasin läpi vähän vähemmän. Ehkä se leviää hiukan enemmän.

Molemmat ovat kyllä laajalle säteileviä, valaisukulma 120-130 astetta. Ne pitää siis viedä lähelle kasveja, jos haluaa tehoa. 30-40 cm pitäisi jo riittää sadon tuotantoon monilla chililajikkeilla. Siinä tulee vain äkkiä se vaikeus, että jotkut kasvavat kiinni lasiin ja hidaskasvuisemmat jäävät kauaksi valosta.

Valojen väreissä oli hyvin pieniä eroja. Motonetin valossa on hiukan enemmän sinistä ja vihreää, Electrogearissa aavistus enemmän keltaista ja punaista, erot Kelvineissä 4300-4100. Nämä sain esiin kuvaamalla kiinteillä asetuksilla ja tutkimalla kuvia Lightroomissa. Molemmilla saa aivan kauniita kuvia automaatilla. HongKongin valolle luvataan vähän parempaa värintoistoa, mutta silmällä sitä en havainnut. Sen sijaan siinä on eräs ikävä piirre. Kameran kuvassa valo värähtelee. Siinä on luultavasti amerikkalaistyyppinen 60 hertsin värähtelytaajuus ja kamerani on asetettu eurooppalaiselle 50 hertsin sähkötaajuudelle. Tämän kanssa voi siis tulla videokuvaajille ongelmia.

Ehdinpä vilkaisemaan noiden sähkön kulutustakin. Ne ovat yllättäen sitä, mitä lupailtiin. Pienempi kuluttaa 50W, isompi 55. Ei nuo vielä mitään sähkönsäästöihmeitä ole. Hyvillä loisteputkilla päästään samoihin hyötysuhteisiin, mutta noihin vanhoihin työvaloihini verrattuna saan näillä saman määrän valoa puolet vähemmillä wateilla. Tuo tuntuu jo sähkölaskussa.

Hinnoissa on ilmaa, kummastakin kaupasta tarjottiin heti 10% alennus, kunhan kirjoittaudun kanta-asiakkaaksi. Ajoittain on paljon parempiakin tarjouksia, eri aikoihin eri tehoisista laitteista eri kaupoissa.

Takuuasiat kunnossa:
Kyselin Motonetin ledin maahantuojalta sekä HongKongin verkkokaupalta takuista, koska niistä ei näkynyt tietoa kassakuitissa. Molemmat vastasivat heti seuraavana aamuna ja vakuuttivat, että takuita on kaksi vuotta. HonKongista vielä huomautettiin, että on viisasta ottaa kuitista kopio, sillä muste kassakuitista haihtuu nopeammin kuin takuu.

Kiinaspotti pimentää HD-television

Tilasin lisää ledispotteja Kiinasta, kun halvalla sai. Ensimmäiset tuollaiset hankin jo kolmatta vuotta sitten ja hyvin ovat toimineet, mutta kaipasin lisää valaistuja paikkoja, joten hankin lisää. Hinnat ovat hiukan halventuneet, nyt tuollaisen saa kotiin n. 15 eurolla, mutta laatu ei ole parantunut. Todellinen teho on edelleen noin puolet ilmoitetusta ja nyt hankkimani "luonnonvalkoiset" olivat huomattavan vihreitä. Varsinainen yllätys oli kuitenkin niiden TV-signaaliin aiheuttama häiriö. Sitä ei vanhoilla spoteilla ollut, enkä heti osannut epäillä näitäkään siitä, että HD-kanavat hävisivät antennikatselussa. Häiriö on vain VHF-kanavilla, UHF ei siitä kärsi. Sitä en ole varmuudella selvittänyt, vaikuttavatko nuo itse antenniin vaiko sen kaapelin kautta.

Aamulla ja illalla, kun kasvivalot ovat sammuksissa DNA:n HD VHF-kanavalla 8 on hyvä taso ja kohtuullinen signaalin laatukin. Kun uudet lamput syttyvät, mittarit painuvat nollaan, eikä kanava näy. Ruudussa lukee vain "Ei signaalia".

Laskin lamppua, jotta sain sen paremmin kuvaan, mutta tärkein juttu kuvassa on taustalla antennijohto. Se tulee ikkunasta sisään ja menee kasvien takaa kirjahyllyyn. Spotit vaikuttavat jollakin tavalla antenniin tai sen kaapeliin. Vielä muutaman metrin päästäkin signaali sekosi, seinien takaa ei.

Eihän meillä hätää ole, taloon tulee 100 megan kuituyhteys ja sen kautta digiboxilla HD-kanavat näkyvät puhtaasti. Aikamerkkiä sieltä ei kannata ottaa, sillä lähetys tulee melkein minuutin perässä reaaliaikaa. Saman tapaista viivettä on puhelimellakin tv:tä katsottaessa. Missähän sitä signaalia haudotaan se minuutti?

Keinoaurinkoa peliin

Lumimyrskyisenä ja pimeänä päivänä chilintaimet kaipaavat valoa ja lämpöä. Minulla on olohuoneen ikkunalaudalla nyt neljä karvaista tainta ja otin sieltä isoimman pöydälle ledivalonsa kanssa. Ulupica Xtra Large F3 on nyt kahden kuukauden ikäinen ja n. 15 cm korkea. Vaan kukkanuppuja tuo jo kasvattelee. Takana on eteläikkuna keskipäivällä. Pimeää on ja sinistä.

Lamppu on luonnonvalon värinen 30W spotti 120° laajalla keilalla. Normaalisti se riippuu ketjussa parinkymmenen  sentin päässä taimien latvoista ja silloin niillä on valoa ruhtinaalliset 20-30.000 luksia. Se riittää kukintaankin. Todellinen kulutus on vain 15 Wattia, joten halvalla saa paljon valoa pienelle alueelle.

Hankin ja testasin näitä kiina-ledejä 2013 syksyllä ja siitä asti niitä on palanut ainakin talvikauden jossakin päin asuntoa kasveja valaisten. Yksi kuudesta on pimahtanut ja punaista en ole poltellut testin jälkeen. Siiloin nämä maksoivat reilut 20€, nyt niitä saa jo viidellätoista. Postikuluineen.

Lisää spotin alla viihtyviä

Trepadeira do Werner (C. baccatum) eli tuttavallisemmin vain Werneri pääsi säälistä sisään jäätyvältä parvekkeelta vasta 12.12. Silloin siinä oli täysi sato päällä. Nehän syötiin jouluun mennessä. Lehdet putosivat melkein kaikki parissa viikossa ja uusia kasvoi tilalle. Niistä osa oli kylmän vioittamia ja nyt nekin putoilevat ja kolmas lehtisukupolvi puolessatoista kuukaudessa on jo kasvamassa.

Eteisen pohjoisikkunalla ei luonnonvaloa juuri ole, mutta 36W ledispotti pitää baccatumin kasvussa. Tällä on todellista tehoa kulutusmittarin mukaan 17W ja valoa tulee latvoihin puolen metrin päästä 15.000 luksia. Eilisen jutun 9W spotti antaa taimille 12.000 luksia noin 25 cm päästä; se siis valaisee pienempää aluetta, siihen riittää pienempikin teho.

Ylhäältä otetussa kuvassa näkyy sinisempiä joulukuulla kasvaneita lehtiä, joista osassa näkyy vielä kylmän vaurioita. Viime viikkoina on alkanut kasvaa vaaleampia uusia lehtiä ja täälläkin näkyy oksanhaaroissa pikkuisia kukkanuppuja. Spottivalo tehoaa. Werneri on nyt tuuheampi kuin sisään tuodessa. Uusia oksia on myös alhaalla. Latvaan jätin pari punaista palleroa kuivumaan.

9 wattia riittää chilien kasvuun

Nämä Sugar Rushit ja Aji Amarillo jäivät "vahingossa" kasvamaan, kun siirsin siementen itävyystestissä syntyneet taimet pois lautalta, enkä raaskinut heittää niitä roskiin. Noiden repimiskuvia ja tomeran pikkutaimen kuvaa käytin myöhemmin idätyslautan esittelyssä. Ne kuvat on otettu 5.12. Tuo spottivalo on näiden taimien ainoa valo, ikkunasta ei tähän pöydälle osu juuri mitään.

Taimet ovat ensi viikolla kahden kuukauden ikäisiä ja korkeutta niillä on nyt 20 cm, taustan Amarillolla vähän enemmän. Kiinalainen ledispotti on valotestissäni käytetty akvaariovalo, joka kuluttaa sähköä vain 9 wattia, vaikka nimellisteho onkin 27W.

Ledispotteja minulla on 6 kappaletta ja tällä viikolla ensimmäinen sanoi sopimuksen irti, lakkasi vain valaisemasta. Niillä on ikää vasta toista vuotta ja enintään 7000 tuntia olen sitä voinut polttaa. Se on kaukana luvatusta 50.000 tunnista, mutta enpä minä niihin lupauksiin uskonut.

Hyvin tuo alle kahdenkympin sinisävyinen valaisin kuitenkin nuo kolme taimea valaisee. Sugareita jätin kaksi kasvamaan, kun se on vielä niin tuore risteytys, että samasta siemenpaketista tuli sekä punaisia että keltaisia hedelmiä. Siemenet keräsin punaisista. Nyt näistä toisessa on jo aivan selviä kukkanuppuja, vaikka ikää on alle kaksi kuukautta ja huoneen lämpötilakin on ollut nippa nappa 20°, öisin vähemmän. Taitaa olla talvisatoa tulossa.

Valon mittaus puhelimella

Minulla on vanhastaan ammattityökalu valon mittaukseen, mutta harvalla chilin kasvattajalla sellaista on. Siitä huolimatta olen puhunut lukseista kuin kaikkien tutuista, kun olen niitä tottunut valon määrästä käyttämään, kuten Kelvineitäkin väristä puhuttaessa. Jo kolme vuotta sitten yritin neuvoa, miten digikameralla voi mitata lukseja, mutta se on monelle liian vaikeaa ja kameratkin ovat entistä automaattisempia, eivätkä kerro, mitä tekevät.

Älypuhelimiin on erilaisia appseja, joihin en ollut vaivautunut tutustumaan, kun itsellä oli jo työkalu. Syksyn pimeillä valoja asetellessani ajatus pälkähti päähäni, kun puhelin oli kädessäni ja mittari kaukana. Latasin kuusi ilmaista "Light meter" hakusanalla löytyvää Appstoren valikoimista, aloin kokeilla ja olin hyvin pettynyt. Lukemat olivat mitä sattuu, eivätkä vastanneet alkuunkaan todellisuutta (pitihän se mittari käydä hakemassa tarkistuksiin). Poistin kaikki turhat appsit.

Viikkoa myöhemmin päähäni pälkähti, että olin ehkä mitannut väärin. Oikealla luksimittarilla mitataan valonlähteen voimakkuutta, siis päin valoa. Sitä nämä eivät kalibroimallakaan oppineet. Hain uudestaan ensimmäisen tarjokkaan, LightMeterin ja kas, Heureka, sillä sainkin nyt täsmälleen oikeita tuloksia. Muita en edes vaivautunut uudestaan kokeilemaan.

Lukutuolini 6W ledispotin lukema iPhonen takakameralla LightMeter-ohjelmassa. Gossenin luksimittari näytti 520. Erittäin tarkkaa, vaikka nuo lukemat hyppivät aika isoin askelmin, varmaankin kameran aukkolukemien mukaan. Vähän sivummalla lukema on 440. Kuten monesti olen sanonut, lukseissa on merkitystä vasta, kun lukema on kaksinkertainen, muu on hifistelyä. Se tarkoittaa yhtä aukkoa kameralla.

Mittasin nyt puhelimen takakameralla kohteesta heijastuvaa valoa ja käytin kohteena valkoista talouspaperia. Perinteinen siniruutuinen vihko tai kopiopaperi antavat vähän isompia lukemia, mutta pysyvät oikeassa haarukassa ilman kalibrointiakin. Tuolla pitää vain katsoa, että puhelimen varjo ei peitä mittausalaa, joka näkyy ohjelman ikkunassa.

Edelleenkään en saanut luotettavia tuloksia suoraan päin valoa mitatessa. Oikeissa luksimittareissa on valkea kupu tasoittamassa suoraa valoa, puhelimessa sellaista ei ole, joten tulokset ovat sattumanvaraisia. Paperin pinnasta heijastuvaa valoa tuo mittaa riittävän oikein melko hämärästä aina 30.000 luksin spottivaloon. Juuri tätä mittaria ei taida olla Androidille, mutta onhan siellä tarjontaa. Valitettavasti en enää pysty antamaan hyvää kalibrointiohjetta, kun valonlähteet ovat niin erilaisia. Ennen käytettiin aina 60W hehkulamppua puolen metrin päästä ja se oli sama kaikkialla.

Ledilampun ruumiinavaus

Eivät nuo kiinaihmeet mitään ihme kestävyyttä osoita. Muutaman viikon ehti 12W pikkuspotti valaista tomaattiamppelia kun se jo sanoi sopimuksen irti. Sattuman oikusta se tuli samalla purettua, kun siitä aukesi väärä kierre ja kantaosa jäi lamppuun tongeilla irrotettavaksi.

Vasemmalla kärkipihdeillä lampusta irrotettu E14 kantaosa, sitten pakkausteipillä "eristetty" elektroniikkaosa, jäähdytyssäleikkö ja sen sisässä ledit. Tämä on ns. Cob-ledispotti, eli päässä on valoa keskittävä linssi metallikehyksellä paikalleen kiristettynä. Lukulamppuna tuollainen on hiukan ikävä, kun huonosta linssistä tulee sinertävän valokehän ympärille keltainen ja vihreä rengas. Kasvivalaisussa tuo ei niin haittaa.

Tuollainen piirikortti sieltä pakkausteipin alta paljastui. Siellähän on niitä pahamaineisia kondensaattoreita, joilla on tapana poksahdella ja tuottaa pahanhajuista savua. Valkoisesta kantaosasta tähän tulee verkkovirta ja ainoa eriste oli tuo teippi. Tosin se vaarallisempi pää työnnetään kantaosan muoviseen suojaan, kun laite kasataan.

Vikakin löytyi. Joku tumpelo harjoittelija oli juottanut yläkuvassa näkyvän punaisen johdon niin huolimattomasti, että se muutaman viikon lämpiämisen jälkeen irtosi ledeistä. Tinasin sen uudelleen ja nyt toimii. Jotkut muutkin tinaukset olivat hapettuneita ja epämääräisen näköisiä. Eihän muutaman euron noinkin monimutkaiseen tuotteeseen voi millään saada huolellista ja ammattitaitoista työtä, sen ymmärtää suomalainen. Näillä on mentävä, mutta valkeus tuli taas - toistaiseksi.

2 pakettia Kiinasta

Eilen, vaikka oli perjantai ja 13. päivä, sain kaksi iloista postia Kiinasta.

Kaksi saman näköistä vaikkakin erilaista lamppua. Hongkongista tuli keltaisessa paketissa 120-asteinen "luonnonvalkoinen" alle kahdessa viikossa, manner-Kiinasta harmaassa paketissa 60-asteinen sinisempi "puhdas valkoinen" kuukaudessa. Molemmat oli hyvin pakattu kuplamuoviin, pahvilaatikkoon ja pehmeää muovisukkaa päällä. Ehjänä tulivat. Lampuissa ei ole mitään merkintöjä, pitää näköjään itse tussilla kirjoitella, ettei tarvitse arvailla.

Vaihteeksi tilasin 30-wattisia. Ensimmäisen tilaukseni 27W valkoinen ei koskaan tullut, sain rahat takaisin ja tilasin nuo, eri myyjiltä ja eri aikaan. Kun olen huomannut, että monet muutkin tilailevat led-lamppuja Kiinasta, perehdyin noihin hieman perusteellisemmin.

Nyt seuraa rahanarvoinen neuvo:
Aina ei kannata ostaa suurinta saatavilla olevaa lamppua, sillä se ehkä onkin vain lumewatteja, jotka myydään suurinta havittelevalle isompaan hintaan. Näissä valkoisissa spoteissa tällä hetkellä koot pysähtyvät 36-wattisiin, jollaisesta kerroin lokakuussa. Kohta varmaan tulevat 54-wattiset, joita jo on värillisenä. No, minulle tuli nyt kaksi 30-wattista, joista mittailin sekä valon voimakkuutta lukseina että sähkön kulutusta watteina.

Tuo vanha 18x2 watin ledeillä varustettu 36-wattinenhan kuluttaa sähköä oikeasti 17W. Nämä 15x2 ledeillä varustellut kuluttavat 15-16W, siis suunnilleen saman ja täsmälleen sen, mitä "rehellinen myyjä" kertoi. Eikä tässä vielä kaikki. Niistä lähti yhtä paljon valoa, ehkä vähän enemmänkin kuin tuosta isommasta ja hinta oli selvästi halvempi, noin 16 euroa postikuluineen. Kapeampikeilainen 60° spotti tuottaa 10.000 luksia n. 60 cm päästä ja valoisa alue on n. 60 cm leveä; tosin sen reunoilla on paljon vähemmän valoa. Toinen on leveällä 120° keilalla ja samaan tehoon päästään 35 cm päästä ja valaistu aluekin on sama. Parilla tämmöisellä korvannee nyt käytössäni olevan työmaavalon (pitänee mittailla alueita tarkemmin pimeässä). Hinta putoaa alle puoleen ja sähköä kuluu vain 30% loisteputkien kulutuksesta. Tämähän on toivottua kehitystä. Näitä laajempia pitää tilata lisää.

Jos kiinnostuit ihan tosissasi ja eBay käy ostopaikaksi, hakusanalla "E27 CREE PAR38 LED Light Bulb natural white" löytyy ihmissilmälle miellyttävän värisiä n. 4800K spotteja ja poistamalla valmistajan nimen: "E27 PAR38 LED Light Bulb pure white" löytyy hieman sinisempiä, mittausteni mukaan 6-7000K valoja. Cool White onkin sitten useimmilla tosi sinistä, yli 11.000K. Himmennettäviä ei kannata valita, ellei oikeasti aio liittää niitä himmentimeen, se vain nostaa hintaa, eikä kuulemma useinkaan toimi. Toimitusajat ovat onnenkauppaa, mutta tällä kerralla wislight4u onnistui toimituksessa ripeästi.

Kiinalaiset watit ovat hyvin kiinalaisia

Näin meitä kusetetaan:

Kolme ledispottia Kiinasta, 27W, 36W ja 27W. Mitatut tehot yhteensä 33W.  

Tuotahan minä jo kuukausi sitten epäilin kotimaisten vihjeiden ja kiinalaisten kauppiaiden kovasti vaihtelevan informaation perusteella, mutta totuus on vieläkin kummallisempi. Kiinalaisten wattilukemat ovat ihan hatusta vedettyjä, tai siis onhan niissä tuon verran ledejä, mutta niihin ei syötetä likikään niin paljon tehoa.

Lainasin sähkönkulutusmittarin, luotettavaksi todetun ja mittailin ostoksiani. Suurin yllätys oli tuo punainen kasvuledi. Ilmoitetusta 27 watista oli käytössä vain 7W. Sininen akvaariovalo ei ollut paljon kummoisempi, 9W. Valkoinen spotti, jonka piti olla 36W, olikin 17W. Kiinalaiset myyvät lumewatteja. Kestävyyshän tähän on syynä. Täydellä teholla ledit kuumenisivat ja palaisivat pian loppuun, puoliteholla ne kestävät jo hiukan pidempään heikommallakin jäähdytyksellä.

Sinänsä tuntuu oudolta, että vain isoilla wattimäärillä kilpaillaan. Nuo kaikki lamput ovat kuitenkin melko kirkkaita ja jos laskettaisiin hyötysuhteita, pienempi kulutus parantaisi sitä aivan oleellisesti. Kiinalaisten ilmoittamilla tehoilla ledit eivät ihan pärjää loisteputkille, jos lasketaan sähkön kulutusta ja halutaan määrätylle alueelle vaikkapa 10.000 luksia valoa. Jos ledi oikeasti kuluttaakin puolet vähemmän tai ehkä vain kolmasosan ilmoitetusta, se ohittaa loisteputket selvästi.

Kiinalaisledien värit ovat mitä ovat. Vain tuo kuvassa keskellä oleva Cree-ledeillä rakennettu "Natural white" on miellyttävä silmälle. Yhdistetty luksi- ja värilämpötilamittarini sanoo sen olevan reilut 4000K. Toinen saman kokoinen spotti "Cool white" on erittäin sininen, 11.000K. Tilailin myös eri myyjiltä pieniä ledejä luku- kukka- yms. valoiksi GU10 ja E14 kannalla. Niissä "Warm white" on lähes 4000K, "Pure white" yli 6000K. Tehomittaukset olivat myös paljastavia. Niitä tilailin vertailun vuoksi 6, 9 ja 12 wattisena. Kaikki kuluttavat 5-6W ja ilmoitetulta teholtaan pienin, 6-wattinen on kirkkain ja parhaan värinen. Se on ainoa, jolla on tuotemerkki ja kuluttajapakkaus ja se tuli Englannista ja oli toki vähän kalliimpikin.

Toistaiseksi meille saa myydä postimyynnissä melkein mitä tahansa. Eihän näiden laatua kukaan valvo. Onhan eBaylla kuluttajansuoja ja olen jopa saanut parista tapauksesta rahat takaisin, kun lamppua ei puolessatoista kuukaudessa kuulunut. Matkalla rikkoutuneista voisi myös saada hyvityksen, mutta ei väärän värisistä tai vajaawattisista.

Hajahuomioita LED-valoista

Asiantuntija en tällä alalla ole, mutta valojen kanssa olen puuhaillut vuosikymmeniä ja jotakin lienee tarttunut mieleen. Keskivertosuomalainen taitaa olla valojen kanssa aika lailla pihalla. Viime viikon Kuningaskuluttajassa (TV1) oli lampuista asiaa ja asiantuntijaa tarvittiin pöytälampunkin valintaan. Kaupan myyjä oli täysin pihalla ja neuvoi väärin, asiantuntijat pyörittelivät termejä Watti, Lumen, Luksi, Kelvin, Ra, värilämpötila ja hyötysuhde kuin salatiedettä. Toimittajakin oli huuli pyöreänä (saattoi olla rooli). Hehkulamppujen jälkeen lampun valinnasta on tullut vaikeaa.

Tähän soppaan aion nyt lusikkani upottaa. Termit ovat tuttuja, mutta niitä kerrotaan tuotetiedoissa hyvin säästeliäästi ja kiinalaiset aivan omalla tavallaan. Kotivaloihin en nyt puutu. Tilanne on kehittymässä ledien suuntaan, mutta vielä ne ovat kallita tai tehottomia ainakin Suomesta hankittuna. Siksi perehdyin suoraan kiinalaisten tarjontaan ja isompiin lamppuihin, joilla voi kasvejakin valaista talven pimeydessä. Juttu kertoo vain tämänhetkisestä tilanteesta, viidessä vuodessa valkoisten ledien todellinen hyötysuhde pitäisi viisinkertaistua, lupaavat Philips ja Osram.

Ledithän ovat vain värikkäitä merkkilamppuja, joita alettiin tinata suuria määriä yhteen ja niiden kokoa kasvattaa. Siitä syntyi "kasvilamppu Ufo", myöhemmin värikäs paneeli ja sen hyvyyttä perusteltiin kasvien lehtivihreän absorptiokäyrillä. Sille riitti aluksi kaksi väriä, punainen ja sininen. Käyrää toistettiin ja toistetaan edelleen kyllästymiseen asti, vaikka se on äärimmäisen yksinkertaistettu ja todellisuudessa kasvit tarvitsevat lukuisia muitakin valoja eri tarkoituksiin. Noihin "pornopunaisiin" kasvivaloihin lisättiin vähitellen uusia sävyjä, jopa vihreää ja valkoista, joihinkin ultraviolettiakin. Silti ne ovat edelleen niin ällöttävän värisiä ja pitävät tuulettimillaan ääntä niin, että minä en sellaisia suostu hankkimaan. Ne ovat sitä paitsi kalliitakin. Näissä uusissa spoteissa ei tuulettimia enää pörise.

Valkoinen LED on uusi keksintö. Se kehitettiin sinisestä lisäämällä siihen erilaisia fosforoivia aineita. Niiden kehitys on juuri nyt nopeaa. Kun kiinalaista tarjontaa katselee, ne voisivat kotien valaistuksessa hyvinkin sivuuttaa energiansäästölamput vuoden kuluessa niin valotehossa kuin hinnassakin. Nythän niitä voi melkein verrata suoraan wateilla toisiinsa, ellei lumeneita ole kerrottu. Ledit hivuttautuvat kuitenkin vähitellen ohi tehokkuudessa. Jos 60W hehkulampun korvaamiseen tarvitset 15W energiansäästön, ledeissä saattaa riittää 12W, mainosten mukaan jopa 9W, jos tehtaiden ilmoituksiin on luottaminen.

Kiinalaisten ilmoituksiin ei kannata luottaa ja sama tapa taitaa levitä tännekin. Sama totuuden kaunistelu on noissa Ufoissa ja paneeleissa jo tavallista. Tehoksi ilmoitetaan ledien yhteenlaskettu wattimäärä, vaikka lamppuun syötetään paljon vähemmän tehoa. Kolmannes pois on aika yleistä ja löytyi sellainenkin rehellinen? myyjä, joka kertoo, että todellinen teho (Actual Power) on vain puolet nimellistehosta (Chip Power). Syynä on vähäisempi lämmön tuotanto.

Kuumuus on ledeille kuolemaksi ja alemmalla teholla ne lämpiävät huomattavasti vähemmän ja kestävät siis pidempään. Siksi niitä ajetaan jopa puoliteholla. Pitkällä paloiällähän ledejä markkinoidaan ja se oikeuttaisi kovemman hinnan, mutta totuus on, että ledejä räjähtelee tai sammuu siinä kuin muitakin lamppuja. Niissä on sisällä elektroniikkaa ohjaamassa ledejä ja se on heikko kohta. Yksi huono kondensaattori tuhoaa hetkessä pitkän iän haaveet. Toistaiseksi kymmenettuhannet käyttötunnit ovat lunastamattomia lupauksia, mutta toki mahdollisia.

Sama kaunistelu vaivaa myös valovirran eli lumenien ilmoittamista. Monet valmistajat laskevat yksittäisten ledien teoreettiset valotehot yhteen ja ilmoittavat sen. Suomalaisen asiantuntijan mukaan lampun rakenteellisiin häviöihin uppoaa helposti 35% valosta ja Aalto-yliopiston pistokokeissa (keväällä 2013) 60W hehkulamppua "vastaavien" eBay-ledien todelliset lumenit olivat suunnilleen puolet ilmoitetuista, eikä niistä ollut korvaavaksi valoksi alle 16W teholla. Toivottavasti EU:n virkamiehissä on sen verran päättäväisyyttä, että vaativat todellisen, käytössä olevan tehon ja lampusta todella irtoavat lumenit pakkausmerkintöihin. Kiinalaiseen tyyliin noista ei ota selvää Erkkikään.

Lämpenevätkö ne?

   

Kiinalaiset ovat rationalisoineet lampputuotannon. Kaikki  E27-kierteiset 12-wattisesta aina 54W spottilamppuun tehdään samaan runkoon, vain ledien määrä ja koko vaihtelevat. Ne ovat 12 cm leveässä rungossa ja alumiinilistat jäähdyttävät ledejä. On siis selvää, että pienemmät käyvät viileämpinä ja kait kestävät paremmin. Minulla nuo 27-wattiset tuskin tuntuvat lämpimältä oltuaan päivän päällä, mutta 36W jo kuumentaa kättä, ei polta sentään. Itse valo on viileää. Taimiruukkujen pinnalla on vain pari astetta enemmän kuin huoneessa muualla.

35, 60 vai 120 astetta, entäpä väri?   

Spottilampun keilan leveys ratkaisee, miten kaukaa sillä pitää valaista. Nyt valitsemani 60° kattaa suurin piirtein etäisyyden levyisen ympyrän. Reunoilla on vähemmän valoa ja se rajautuu aika jyrkästi ihan pimeään. 120-asteinen valaisee varmaan tuplasti leveämmin, mutta se on sitten oltava vastaavasti lähempänä, jotta samaan tehoon päästään. Käytännössä tila ratkaisee tuon tarpeen. Kapeammat keilat ovat harvinaisia.

Värintoistoindeksiä ei juuri koskaan kerrota ja pistokokeissa se on paljastunut usein tosi surkeaksi, kuutosella alkavaksi. Värilämpötiloissa on sentään hiukan valinnanvaraa, kaksi tai kolme erilaista. Olen jo vuosia suosinut päivänvaloa. ESL-lampuissa "lämmin valkoinen" on inhottavan värinen, ledeissä sen Kelvin-arvoa on vähän korotettu, mutta tuskin minulle riittävästi. Minä pysyn luonnollisessa tai viileässä sävyssä - ja siitähän chilitkin pitävät.

Värien taisto, ratajärjestys

Eiliseen testitilanteen esittelyyn vähän jatkoa.
Saanko esitellä, kilpakumppanit:

Rata 1: Sinivalkoinen akvaariovalo 27W
Rata 2: Valkoinen ledispotti, 36W tuuraa nyt tulevaa 27-wattista vähän muita ylempänä.
Rata 3: Sinipunainen kasvivalo 27W
Rata 4: Pikkuinen 23W energiansäästö, jota täytyy pitää lähempänä

Kaikki lamput riippuvat samasta tangosta, jota voin nostaa helposti ketjulla. Kaikki nousevat siis nopeimman tahdissa. Nostovaraa on puoli metriä. Pahvilooshit loppuvat vähän ennen, mutta se ei haitanne.

Sitten kun kaikissa ledeissä on sama 27W teho, pidän ne samalla korkeudella väreistä ja mittareista välittämättä. Energiansäästölampun yritän pitää lähes yhtä kirkkaana kuin valkoinen led, mutta silloin se kyllä on hyvin lähellä latvoja.

Jos ledimyyjien hehkutusta on uskominen, sinipunaisen pitäisi olla aivan ylivoimainen, onhan se "optimoitu kasvin tarvitsemille aallonpituuksille". Väri on kuitenkin niin ärtsy asuinhuoneissa, että tuskin minä sitä ryhdyn käyttämään kuin enintään valkoisen joukossa, jos se osoittautuu testissä paljon muita paremmaksi.

Testin arviointia pitää vielä miettiä, sillä on viitteitä, että kaikki ledit eivät aiheuta runsasta pituuskasvua. Noita chilejä pitänee kasvattaa niin pitkään, että ne alkavat tuottaa satoa, jolloin satoisuus olisi tärkeämpi tekijä kuin kasvin suuruus. Kasvu voi nyt olla hitaampaa kuin aikaisemmassa testissäni, sillä nyt lämpötila on alempi ja ilma kuivempaa kuin silloin suljetussa "kaapissa".

Valoa on. Tuo valkoisen spotin luksi-lukema on puolet lokakuisen päivän auringosta ja paljon enemmän kuin pilvisinä päivinä kesällä ulkona. 10.000 luksia riitti testissäni sadon tuottoon talvella. Sinisestä akvaariovalosta saa vähän pienemmän lukeman ja punaisesta ei juuri mitään. Se ei johdu valon vähyydestä, vaan mittarin rakenteesta, se ei voimakkaita värejä noteeraa. Punaisessa on keskellä hyvin kirkkaita kohtia, valo ei ole tasaista. Sen valossa chilin lehdet ovat lähes mustia, kuvassa niitä ei edes näy. Mielenkiintoinen kisa on tulossa.

Värien taisto, ledit testissä

Valotestistä onkin jo aikaa. Silloin kokeilin ESL-lampuilla ja päivänvalon värinen kasvatti chilin taimia selvästi paremmin kuin ns. "lämmin valkoinen". Se myös osoittautui kasvattavan satoa paremmin kuin tuo keltainen valo. Sittemmin ledit ovat yleistyneet ja nyt päätin katsoa, mitä sille rintamalle kuuluu.

Tuossa ovat kisan osanottajat lähtöviivalla. Seurakseen ne saavat edellisen kisan voittajan.

Näistä väreistä kisataimet lähtivät rehottamaan. Parvekkeelta korjasin syyskuun viimeisinä päivinä punaisen Rocaton ja keltaisen Kellu Uchun (Lemon Drop) ja otin niistä tuoreet siemenet itämään lautalle, kumpikin lajike vain yhdestä chilistä, jotta perinnöllisyys ei vaikuttaisi kasvunopeuteen.

15.10.2013 alkoi Värien taisto. Silloin istutin taimet kisalaatikoihin, chinense Rocato aina vasempaan päähän, baccatum Kellu Uchu oikealle. Varsin samankokoisia  taimia onnistuin saamaan, enintään parin päivän ikäeroja noilla on. Olen valmistautunut latvomaan baccat noin vaaksan korkuisena, jos ne näyttävät jättävän chinenset varjoonsa.

Kaikkia luonnollisesti kastellaan ja lannoitetaan identtisesti, niiden alla on yhteinen kaukalo ja pohjissa reiät. Päivänvaloa taimiin ei osu ja ne mahtuvat kasvamaan ainakin puolimetrisiksi.

LED-lamppuja on kolme. Hongkongilaisten ja kiinalaisten eBay-sivujen avulla päädyin 27-wattisiin 60-asteisiin spotteihin. Niistä löytyi samantehoiset eri väreissä ja alle kahdella kympillä postikuluineen, eli tulivat ilman tullimuodollisuuksia. Valkoinen tosin on vielä matkalla, mutta sen voin korvata aluksi vähän isommalla pitämällä sitä kauempana. Kaikki lamput muuten ovat aivan samanlaisissa kuorissa kuin tuo 36-wattinen, vain ledien määrät ja värit vaihtelevat.

Perinteinen "kasvilamppu", kahta eri punaista ja kahta sinistä väriä. Tuossa on 9 kpl 3-wattista lediä. Ledien tuntijoille valon aallonpituudet ovat tärkeitä ja tässä ne ovat punaiset 660, 630 sekä siniset 460 ja 430 nanometriä. Punaisia on yhteensä 6, sinisiä 3 kpl. Ihan virallisesti tuota myydään Grow-valona hamppukasveille.

Villillä kortilla pääsi mukaan kisaan sinisävyinen akvaariolamppu, korallien ja vesikasvien kasvatukseen kuulemma sopiva. Se piti kuvata harson läpi, jotta väreistä sai edes vähän selvää. Suoraan ne häikäisivät liikaa. Siinä on sinisiä 460nm ledejä sekä kylmän valkoisia, joiden väri ilmoitetaan Kelvineissä 6500-12000.

Kolmanneksi lampuksi on tulossa päivänvalon värinen eli 5500-6500K valkoinen ledspot ja vertailun vuoksi mukana on myös 23W päivänvalo-ESL, jota tosin täytyy pitää hyvin lähellä, jotta sillä pääsisi edes lähelle näiden muiden tehoja.

Kisa alkakoon!

Valo tulee kaukaa idästä

36 Wattia kiinalaista LED-spottivaloa parilla kympillä postimaksuineen. Kiinnostaako?
Isoja LED-valoja ei Suomesta juuri löydä, ei ainakaan miellyttävän värisiä. Nyt satuin selailemaan kaukomaiden eBay-tarjontaa ja siellähän niitä oli vaikka miten. LEDejä pidetään 5-6 kertaa tehokkaampana kuin hehkulamppu, joten tämä vastannee noin 200W lamppua. Siinä on 18 kpl 2W ledejä ja alumiinilamellit jäähdyttämässä, joten tuuletinta ei tarvita ja lamppu on äänetön. Tämä oli vielä poikkeuksellisesti "natural white", tavallisesti tarjolla on vain warm tai cool ja 60 tai 120 astetta. Kuva on kameran päivänvaloasetuksella ja valkoistahan tuo on, tarkemmin mittaillen hieman kellertävää.

Puhtaalla pöydällä mahtuu arviomaan valoja. Oranssi on pari talvea palanut 3x36W työmaavalaisin pienoisloisteputkilla. Putket ovat jo vähän himmenneet tai pölyä kertynyt pinnoille, sillä 10.000 luksia syntyi uutena 35 cm etäisyydeltä, nyt lamppu piti laskea alle 30 senttiin. Hyvinhän nuo ovat kestäneet, pika-laskennan tuloksena sain käyttöiäksi 7000 tuntia.
LED-spotti riippuu 55 cm korkeudessa ja kirkkaus on keskimäärin sama. Noiden valaisemaa aluetta on hankala mitata, kun se himmenee vähitellen reunoja kohti, mutta kyllä putkivalo yli kaksinkertaisen alueen valaisee, onhan siinä kolminkertainen määrä wattejakin. LEDin hyöty on siis toistaiseksi melko pieni, mutta kauempaa tuollaisella 60-asteisella voi valaista. Keväämmällä sekin on ongelma, kun chilit kasvavat kiinni lamppuihin.

Runsas parikymppiä on raja, jonka alle ei tulleja ja alveja peritä, sitä isommista eristä niitä saattaa mennä, jos tulli kiinnittää huomiota pakettiisi. ALV on suurin kustannus, mutta enintään kolmannes hintaan voi tulla lisää. Tämä muuten tuli perille yllättävän nopeasti. Ennen Kiinan postit ovat kestäneet kuukauden tai puolitoista, nyt Hongkongista tuli reilussa viikossa.

Uutta valotestiä tässä vähän mietiskelen. Takavuosina tutkin eri väristen ESL-valojen sopivuutta kasvuun ja sadon tuottoon. Nyt löysin samatehoisia LED-spotteja sekä valkoisena että sini-puna-kasvivalona ja vertailuun ajattelin ottaa vielä sinisen akvaariovalon ja tavallisen energiansäästön. Kunpa ne nyt vain kotiutuisivat kaukomailta ehjinä ja kohtuullisessa ajassa. Siemenet ovat jo itämässä.

Lisäyksiä marraskuun puolivälissä:

Tämähän johti sitten valotestiin.  

Kulutusmittarilla mitaten tämän spottivalon todellinen kulutus olikin vain 17W. Huijaustako? No tavallaan, mutta olin kyllä tietoinen kiinalaisten tavasta ilmaista asioita. Toisaalta se tekee tästä entistä houkuttavamman valaisimen, kun sähköä kuluukin puolet vähemmän. Valotehohan ei tuosta muuttunut miksikään.

Jouluchilejä ja kotiloistetta

Nelivuotias Habanero siirtyi joustavasti parvekkeelta sisäkasvatukseen. Sadonkorjuun ja oksien leikkauksen jälkeen toin sen lämpimään lokakuulla ja sehän jatkoi kukkimistaan ja raakileitakin syntyi jo marraskuun alussa. Reilu kuukausi myöhemmin nuo kypsyvät.

Varsinainen asiani on kuvan ylälaidassa. Airamin Kotiloiste.

Olohuoneen ikkunan päällä minulla on ollut jo muutaman vuoden Clas Ohlsonilta hankittu 2x36W loisteputkivalaisin ja sen edessä "verholauta", pahvinen maski, joka estää valon tulemasta ihmisten silmille. Makuuhuoneessa oli viime talvena Bauhausin valolistat ja niilläkin pysyivät hengissä talven yli muutamat kasvit, mm tuo Habanero ja sen takana pilkottava amppelitomaatti.

Nyt löysin siistimmän ratkaisun. Airam markkinoi varsin edullista 2x28W loisteputkivalaisinta T5 putkilla. Hankin niitä muutaman eri huoneisiin. Ne ovat kapeampia kuin perinteinen 2x36W, joten ne sopivat helpommin sisustukseen. Valotehoa noissa on melkein yhtä paljon, ehkä 15-20% vähemmän. Kriittinen 10.000 luksia tulee tosin täyteen vasta 10-12 cm etäisyydeltä ja 5000 vähän yli 25 cm matkalta. Chinensen sadotukseen nämä eivät siis yksin taida riittää, mutta ulkovalon täydentäjinä minä niitä pidänkin. Olen ketjuilla ripustanut ne aivan ikkunan ylälaitaan ja osan kasveista olen nostanut lasihyllyllä tai amppelissa lähemmäksi valoa.

Valaisin ei taida olla Airamin valmistama ja mukana tulevat putket ovat kiinalaisia. Niiden väri on tuollainen pinkki 3000K. Päivänvaloputkia en sähköliikkeestäkään löytänyt, mutta 840, eli 4000K on jo paljon lähempänä ikkunasta tulevaa valoa. Keittiöön vaihdoin sellaiset. Valaisimessa on muovikupu putkien päällä. Se vie ehkä 10% valosta, mutta ilman sitä sähköiset osat ovat näkyvissä, joten ainakaan lapsiperheissä sitä ei voi ottaa pois. Tuossa kuvassa sitä ei ole.

Quitunquito tyytyy 5000 luksiin

Valotestini laitamille joutunut baccatum Aji Quitunquito osoittaa uuden satokauden merkkejä.

Tämän siirsin parvekkeelta sisätiloihin joskus lokakuun alussa, leikkasin pitkät oksat pois ja sulloin juuret pienempään ruukkuun. Se sai paikan pöydän päästä, päivänvalolampun valon reunalta. Se on kasvattanut uusia oksia kohti valoa ja tämä sai tarkistusmittauksessa 5000 luksia, ruukulle asti tuskin tulee 2000, sillä se on kauempana kuin testattava Padron. Lampun alla oleilevilla testikasveilla on 10.000 luksia latvuksessaan. Niistä Inca Red Dropissa onkin jo useita kehittyneitä raakileita, mutta Habanerossa edelleen vain kukkia.

On hyvin todennäköistä, että baccatumien valontarve vaihtelee suuresti, eikä tästä voi tehdä minkäänlaista yleistä johtopäätöstä. Kuvausta varten tuota on valaistu lisää. Muuten se olisi aika synkkä noihin lampun alla oleviin verrattuna. 5000 luksia tarkoittaa hyvillä 2x36W loisteputkilla noin 30 cm etäisyyttä, 50W energiansäästöllä 20-30cm riippuen heijastimesta.

Lisäys seuraavana päivänä:
Hämmästyen huomasin uusia raakileita myös Aji Bonitossa (C. baccatum). Sen siirsin ulkoa juuriin koskematta pienessä ruukussaan kypsyttelemään loppusatoaan sisään. Nyt kaikki ovat kypsiä ja saman tien se aloitti uusien kasvattelun. Sillä on valoa vaivaiset 2000 luksia, tätä 5400K päivänvaloa sekin.

3000 luksia riittänee annuumille

Pimiento de Padrón (C. annuum) aloitti testivalon alla raakileen kasvattelun.

Kaksi kuukautta meni tapille leikkauksesta ja sisään tuonnista tähän pisteeseen. Se on kasvanut latva 80 cm päivänvalo-työmaavalostani, eli sillä on ollut 3000 luksia valoa. Hyvillä loisteputkilla 2x36W tuo tarkoittaisi alle 50 cm etäisyyttä, Bauhausin valolistojen (2kpl 36W) pitäisi olla 15 cm latvasta.

Baccatum Inca Red Drop on valotestissäni aloittanut raakileiden kasvattelun, runsaammin 5400K:ssa kuin punaisemmassa 2700K valossa. Tilanne on 6-2 tällä hetkellä. Habanerot eivät ole saaneet kukintaa kummempaa aikaiseksi. Varmaan niitä pitää nostaa lähemmäksi valoja, kun 10.000 luksia ei näytä riittävän chinenselle. "Testin" heikkous tulee tässä selvästi näkyviin. Lajien valontarpeesta ei todellakaan voi tehdä johtopäätöksiä yhden edustajan perusteella, mutta tilat ovat rajalliset.

Valon mittaus digikameran avulla

Olen noissa valojutuissa puhunut lukseista kuin hyvistä tuttavista ja sitähän ne minulle ovatkin. Olen saanut ihmetteleviä kyselyitä. Termi on monille täysin outo ja määrät eivät sano yhtään mitään.

Se on ymmärrettävää. Lukseja voi arvioida vain hyvällä mittarilla, silmä ei niitä kerro. Se mukautuu valon mukaan. Luksi ilmaisee kohteeseen tulevan valon määrän. Se ottaa huomioon valon etäisyyden, heijastimet, varjostavat esineet jne. Näistä Lumenit eivät tiedä mitään. Kasvihuonevalaistuksen tavoitteeksi mainittiin alan oppikirjassa 10.000 luksia kasvuston korkeudella. Se tosin vaihtelee paljonkin eri kasveilla. Toimisto- ja työtiloissa pitäisi olla 500, kotona on usein alle 100 luksia. Pimeässä on 0 ja auringossa voi olla 100.000. Sellainen on skaala.

Lukseissa pienet erot ovat merkityksettömiä. Oikeastaan vasta kaksinkertainen lukema on merkitsevästi enemmän, asteikko kun on logaritminen. Siksi digikameran tarkkuus riittää suuruusluokan selville saamiseen.

  Luksien mittaaminen digikameran avulla      

Mittaamisen kameralla voisi pelkistää näin yksinkertaiseksi:
- Lukemat otetaan kuvaamalla valkopohjaista siniruutuista vihkoa mahdollisimman paljon valon suunnasta, ettei tule kiiltoja. Ruutu täyteen valkoista.
- Jos kamerassa voi tehdä säätöjä, asetetaan herkkyys ISO 200, aukko 5,6. Canonilla aukon säätö on Av, joillakin muilla aperture. Ellei noita säätöjä ole, on opeteltava muuntotaulukoita.
- Valotusaika asetuksilla ISO 200 f/5,6 kertoo suoraan luksilukeman, kun perään lisätään nolla. Eli 2500 luksia on 1/250, 10.000 luksia valotusajalla 1/1000.

Kamerat unohtavat yleensä nuo murtoluvut valotusajoista ja näyttävät vain jakajan, eli sekunnin osia. Siihen se nolla perään.

Valotus ISO 100, aukko 11, aika 1/60 = 5000 luksia.

Tuossa on kuva kokeiluistani Esikatselu-ohjelmassa ja Exif-tiedosto päälle avattuna.  Kun kuvaa pelkkää valkoista, automaatti tekee siitä harmaata. Se ei haittaa mittausta. Tässä en vielä ollut pelkistänyt ohjetta, eikä kamerassa ollut oikeat asetukset. Jos saat herkkyyden ja aukon säädettyä, tämän kappaleen yli voit hypätä, et tarvitse näitä muunnoksia.
Täysautomaatilla voit tarvita muunnoksia tähän tapaan:
- Herkkyys on vain puolet ohjeesta, valotusaika (60) pitää siis kertoa kahdella. Se on 125 valotusajoissa.
- Aukko on 2 kokonaista aukkoväliä (11-8-5,6) pienempi, joten valotusaika kerrotaan kahdesti kahdella. Kamerat näyttävät myös puolia aukkoja. Älä mene siihen halpaan.
- Lopputulema on 500 ja valoa oli mittarin mukaan 5000 luksia, eli päädyttiin täsmälleen oikeaan lukemaan.

Oikeat asetukset kamerassa olisivat suoraan kertoneet tuloksen jo kameralla tähtäillessä kuvaa ottamatta.

Useimmista kameroista näkee ainakin kuvan tiedoista tietokoneella valotuslukemat, ellei niitä kuvatessa näe. Macin esikatselussa pitää valita Inspektori ja Exif-tiedostot, niin saa kaiken kuvausdatan näkyviin. Monet kamerat näyttävät lukemat, kun otettuja kuvia selailee. Täysautomaatitkin kelpaavat mittaukseen, mutta sitten pitää itse laskea herkkyyden ja aukon muunnoskertoimet yllä olevaan tapaan. Ongelmia tulee sellaisten kanssa, jotka eivät mittaa valoa objektiivin läpi vaan vierestä. Ne pitää tunkea hyvin lähelle ja siltikin saa vajaita lukemia. Kännykälläkin pääsin aika lähelle, mutta saattoi se näyttää aukon liian vähän, jolloin lukema on vain puolet oikeasta. Kännykkäni ei pidä loisteputkivalosta.

Miksi ruutuvihosta, kyselevät nyt monet. Valkoinen kopiopaperi käy yhtä hyvin. Lukemat ovat samoja, jos se ei kiillä. Ruutuvihko on siitä hyvä, että kameran etäisyysmittaus toimii. Monet kamerat eivät suostu laukeamaan ilman tarkennusta. Kaikki kamerat eivät valota aivan samalla tavalla, mutta erot ovat puolen aukon luokkaa, joten tarkkuus riittää suuruusluokan esille saamiseen. Se on tärkeätä, että paperi täyttää koko kuvan, etkä itse varjosta sitä. Vähänkin mustaa reunassa voi muuttaa oleellisesti lukemaa.

Luksilukemat on tietysti otettava siltä korkeudelta, missä kasvisi oleskelevat. Valaistuksen kirkkauteen vaikuttaa eniten etäisyys valaisimesta. Isollakaan lampulla ei saa kunnon tulosta, jos se sijaitsee kaukana kasveista. Vain aurinko riittää matkojen päästä.