Onpas herkkua tuo hapanchili

Sunnuntaina pilkoin viimeiset miedot mysteeribaccatumit purkkiin ja jätin happanemaan. Perjantaina maistoin, maistelin, nuolin huuliani ja katumus alkoi pyrkiä pintaan: Miksi en tätä kokeillut jo kesällä, kun materiaalia olisi ollut yllin kyllin? Tämähän on todella maukasta.

Hapanchili    

Hapankaalin ohjeilla tämä suurin piirtein valmistuu. Chilistä ei vain irtoa nestettä niin helposti kuin kaalista, joten voit joutua lisäämään vähän keitettyä vettä. Prosessi voi myös olla hitaampi.
Puhtaus on tärkeää, sekaan ei saa päästä vieraita bakteereja tai homeitiöitä.
Minä suikaloin chilit, otin sisäosat pois, laitoin suikaleet suoraan valmistusastiaan ja nuijin puisella perunanuijalla (lasipullokin kävisi) pehmeäksi. Joukossa oli 1,5% karkeaa merisuolaa; se nopeuttaa murskaamista sekä on maulle tarpeen.

Säilöntäpurkin kannen väänsin kiinni, mutta ei aivan tiukkaan. Muutamassa päivässä se pullistui vähän ulospäin, mikä kertoo käymisen alkaneen, kuten myös kuplat purkissa. Hapatettava aine pitäisi pitää erossa hapesta ja huoneen bakteereista ja se saavutetaan, jos purkissa on nestettä ja päällä paino, joka pitää kaalit tai chilit pinnan alla. Tiivis säilykepurkki toiminee sellaisenaan, mutta lisäsin pinnalle vielä minigrip-pussissa vettä. Ei siitä ainakaan haittaa liene. Joku muovilevy ja pesty kivi olisi tyylikkäämpi ratkaisu.

Maitohappobakteereja pitäisi olla ympäristössämme valmiina, mutta kaiken varalta lisäsin pohjalle hiukan taikinajuurella käytettyä ruisleipää sekä lorauksen kaupan hapankaalin lientä. Parissa päivässä oli käymistä näkyvissä ja viiden päivän päästä maistelin ja hyväksi havaitsin. Pinta on puhdas ja maku raikas. Homma voi mennä pieleen ja pinnalle muodostua hometta tai limaa. Silloin on parasta heittää sellainen erä pois ja tehdä puhtaammilla välineillä seuraavan kerran. Nyt ei sattunut olemaan mitään pH:n mittaria kotona, joten jäi arvailuksi, miten tuo säilyisi. Jos pH menee neljän tienoille, happamuus pitää säilymisestä huolen, mutta maun vuoksi se kannattaa laittaa jääkaappiin, ettei lisähappanemista tapahdu.

Herrkkua, suosittelen!

Lisäys jouluna:
Hyvää oli, vaikkakin liian vähän, mutta seuraava erä, kokonaisia Joulun kelloja suolavedessä onnistui vieläkin paremmin.

Värien taisto - eroja alkaa muodostua

Led-valojen testi on kohta puolitoista kuukautta ollut käynnissä ja pieniä eroja kasvussa alkaa näkyä. Kuvasin vaihteeksi kaikki samassa valossa ja samoilla asetuksilla ja tein baccatum-osaston kuvista koosteen:

Järjestys on sama kuin "ratajärjestyksessä" omissa loosheissaan. Nyt punainenkin sai jonkin aikaa valkoista valoa ja sekin voi vaikuttaa myöhemmin tulokseen. Ryppyisyys on jonkin verran hävinnyt. Ilman kosteus ei ole noussut, mutta ehkä nuo ovat tottuneet.

Valkoinen on lievästi kookkain, akvaariovalo peesaa perässä. Energiansäästölampulla kasvaa suurimmat lehdet, vaikka ne eivät sivukuvassa oikein erotukaan. Punainen on noin kymmensenttinen, valkoinen 16 cm. Nuo baccatumithan on nyt leikattu latvasta ja samalla ne alkoivat kasvattaa versoja alas runkoon. Selvää haarautumista latvassa ei vielä ole näkyvissä.

Leikkauksen jälkeen aloin ihmetellä valkoisen kasvua. Se oli silloin 10 cm korkea. Seuraavina öinä se venyi viisitoistasenttiseksi, vaikka latvassa ei kasvanut mikään. Chilit venyvät myös latvan alapuolelta. Ainakin ylin lehtiväli kasvoi useita senttejä, kenties alemmatkin vähän. Olisi pitänyt ottaa tuollaisia sivukuvia, että sen voisi todentaa, mutta niin sen täytyi tapahtua.

Taitaa tulla noutaja

Jätin parvekkeen eteläseinälle isot baccatumit kasvamaan ja kylmässä kärvistelemään ensilumen jälkeenkin. Nyt tulevan viikon sääennuste näyttää siltä, että "Joulun kellot", Paprika-Bohócsapka (C. baccatum) saattaa olla mennyttä kalua. Ajattelin katsoa, selviäisikö se tuolla jouluun. Sellaisiakin syksyjä on ollut.

Lämpömittari näyttää, että ulkona on -2,5, parvekkeella 16 lämmintä auringossa. Alin yölämpötila ulkona on ollut 4-5 pakkasta ja lasien takana on pysynyt juuri ja juuri plussan puolella. Sekin on riittänyt näille baccoille. Ne ovat jo tottuneet kylmään.

Keräsinpä vielä pikku sadon kypsiä mysteeribaccoja siitä vierestä, tätäkin isommasta puskasta:

Eihän noita ole kuin parisataa grammaa, mutta kypsyivät kuitenkin näissäkin oloissa. Aivan muutama vihreä jäi vielä oksille.

Näistä teen koe-erän hapanchiliä. Hapatus on ollut Chilifoorumilla esillä tänä syksynä ja hiukan myöhäisherännäisenä ajattelin kokeilla näillä miedoilla. Prosessi on käytännössä kuin hapankaalin teko, mutta chileistä ei helposti saa nestettä esiin kuten kaalista, joten epäonnistumisen vaara on suurempi. Jos tästä tulee jotakin, laitan reseptiä tänne, vaikka kuvat prosessista jäivätkin ottamatta. Pikku purkillinen tuota vain on tulossa.

Kiinalaiset watit ovat hyvin kiinalaisia

Näin meitä kusetetaan:

Kolme ledispottia Kiinasta, 27W, 36W ja 27W. Mitatut tehot yhteensä 33W.  

Tuotahan minä jo kuukausi sitten epäilin kotimaisten vihjeiden ja kiinalaisten kauppiaiden kovasti vaihtelevan informaation perusteella, mutta totuus on vieläkin kummallisempi. Kiinalaisten wattilukemat ovat ihan hatusta vedettyjä, tai siis onhan niissä tuon verran ledejä, mutta niihin ei syötetä likikään niin paljon tehoa.

Lainasin sähkönkulutusmittarin, luotettavaksi todetun ja mittailin ostoksiani. Suurin yllätys oli tuo punainen kasvuledi. Ilmoitetusta 27 watista oli käytössä vain 7W. Sininen akvaariovalo ei ollut paljon kummoisempi, 9W. Valkoinen spotti, jonka piti olla 36W, olikin 17W. Kiinalaiset myyvät lumewatteja. Kestävyyshän tähän on syynä. Täydellä teholla ledit kuumenisivat ja palaisivat pian loppuun, puoliteholla ne kestävät jo hiukan pidempään heikommallakin jäähdytyksellä.

Sinänsä tuntuu oudolta, että vain isoilla wattimäärillä kilpaillaan. Nuo kaikki lamput ovat kuitenkin melko kirkkaita ja jos laskettaisiin hyötysuhteita, pienempi kulutus parantaisi sitä aivan oleellisesti. Kiinalaisten ilmoittamilla tehoilla ledit eivät ihan pärjää loisteputkille, jos lasketaan sähkön kulutusta ja halutaan määrätylle alueelle vaikkapa 10.000 luksia valoa. Jos ledi oikeasti kuluttaakin puolet vähemmän tai ehkä vain kolmasosan ilmoitetusta, se ohittaa loisteputket selvästi.

Kiinalaisledien värit ovat mitä ovat. Vain tuo kuvassa keskellä oleva Cree-ledeillä rakennettu "Natural white" on miellyttävä silmälle. Yhdistetty luksi- ja värilämpötilamittarini sanoo sen olevan reilut 4000K. Toinen saman kokoinen spotti "Cool white" on erittäin sininen, 11.000K. Tilailin myös eri myyjiltä pieniä ledejä luku- kukka- yms. valoiksi GU10 ja E14 kannalla. Niissä "Warm white" on lähes 4000K, "Pure white" yli 6000K. Tehomittaukset olivat myös paljastavia. Niitä tilailin vertailun vuoksi 6, 9 ja 12 wattisena. Kaikki kuluttavat 5-6W ja ilmoitetulta teholtaan pienin, 6-wattinen on kirkkain ja parhaan värinen. Se on ainoa, jolla on tuotemerkki ja kuluttajapakkaus ja se tuli Englannista ja oli toki vähän kalliimpikin.

Toistaiseksi meille saa myydä postimyynnissä melkein mitä tahansa. Eihän näiden laatua kukaan valvo. Onhan eBaylla kuluttajansuoja ja olen jopa saanut parista tapauksesta rahat takaisin, kun lamppua ei puolessatoista kuukaudessa kuulunut. Matkalla rikkoutuneista voisi myös saada hyvityksen, mutta ei väärän värisistä tai vajaawattisista.

Chilin kukkia marraskuussa

Syyskuun lopulla toin sisään lämpimään muutaman lehdistä riisutun ja matalaksi leikatun chilin ulkoa ja parvekkeelta. Myrkyttelin ne kahteenkin kertaan päästäkseni eroon ansarijauhiaisista. Idea näyttää toimineen. Tuolla kellarihuoneessa on muutamia keltaisia tarra-ansoja lentäviä hyönteisiä pyydystämässä ja toistaiseksi ei ainuttakaan jauhiaista ole liimaantunut, joitakin mullasta nousseita harsosääskiä kyllä ja ehkä joku ripsiäinenkin.

Tämä on pihalta tuotu Cajamarca, jonka lehtien joukosta löysin ensimmäiset kukat eilen.

Cajamarca (C. chinense) paljastaa auringonvalossa karvansa. Se on yksi suosikkichileistäni, kaunis ja vaatimaton ja sopii monenlaiseen ruokaan. Se on nyt pöydällä valkoisen 36W ledispotin alla. Siinä saattaa riittää teho kukinnan onnistumiseen. Ihan jouluksi se ei kyllä ehdi kypsymään.

Myös sisään tuodut baccatumit alkavat kukkia näinä päivinä. Kellu Uchun nupusta näkyvät baccatumin väritäplät jo läpi. Myös Aji Indian nuppuilee.

Jäätävän kylmästä myöhemmin sisään tuodut chinenset ja Aji Cristal-vanhus vasta kehittelevät ensimmäisiä lehtiruusukkeitaan, mutta hengissä ovat kaikki talvehtimaan otetut tänä syksynä. Niillä on kohtuullisesti valoa ja lämpöäkin keskimäärin 20°. Sehän riittää niille kukoistamiseen.

Latva poikki ja haarautumaan

Värien taiston baccatumit ovat jo sen kokoisia, että ne voi latvoa, jotta eivät peitä samassa laatikossa kasvavia chinensejä kokonaan varjoonsa. Niissä on neljä lehtiparia, ylin tosin vielä aika pieni. Peukalolla ja etusormella taivutin ylimmät lehdet syrjään ja kynsisaksilla leikkasin uusimman kasvun pois mahdollisimman läheltä lehtien kiinnityskohtaa. Sen voisi tehdä kynsilläkin, mutta silloin ei kuvassa näkyisi leikkauspaikka. Jos leikkuun tekee huolimattomasti, seuraavat lehdet voivat olla repeytyneitä puolikkaita ja haarautumista ei ehkä tapahdukaan. Ei sitä kaikilla lajikkeilla tapahdu näinkään, jos ne haluavat vielä kasvattaa runkoa.

Latvomalla saa alhaalta leviävän, tuuheamman kasvin ja se myös lisää rungon tukevuutta. Ilman sitä varsinkin heikossa valossa chilit voivat kasvattaa runkoa yli puoli metriä ennen ensimmäisiä oksia. Leikkuun voi tehdä paksummallekin osalle, vaikka leikata puolet hontelosta rungosta pois, jos se on päässyt venähtämään, mutta tuollainen latvan nipsaiseminen on pienempi toimenpide ja aiheuttaa vähemmän viivettä kasvuun. Runsas valo yleensä hoitaa haarautumisen ihan itsestään, mutta en nyt jäänyt odottelemaan näiden ledien vaikutuksia kasvutapaan. Se on jonkun toisen testin paikka ja siihen tarvitaan isommat kasvutilat.

Punainen baccatum on vielä niin pieni, että sen latvominen siirtyy ensi viikkoon.

Kuukausi ledivalotestiä

Tulipa heti väärä otsikko, neljä viikkoa aloituksesta on, ei kuukautta vielä. Lämpötilan vaikutus on ilmeinen, kun vertasin kasvua "kaappikokeiluun". Siellä lämpötila oli 26-28°, nyt tuolla kellarissa on öisin alle 19, päivisin 20-21°, eivätkä ledilamputkaan lämmitä. Eli, jos haluat nopeata kasvua, hoida se lämpimässä ja kosteassa. Lämpöpattereilla kuivattu ilma ei ole kasvulle otollisinta. Tässä "värien taistossa" kaikilla taimilla on kuitenkin samat olot, joten kisa on tasapuolinen, vaikkakaan ei kasvulle erityisen hyvä.

Testitilanne 4 viikon kasvun jälkeen (klikkaa isommaksi)

Kasvua on sentään hiukan tapahtunut. Baccatumit ovat 10 cm korkeita, paitsi punainen 7 cm. Chinenseillä mitat ovat 5, 4, 3 ja 5 vasemmalta oikealle. Energiansäästölampun alla lehtimassaa on eniten, vasemman puolen ledit tekevät tukevampaa runkoa. Erot ovat aika minimaalisia.

Valkoinen 27W ledi ei vieläkään ole saapunut, vaikka 6 viikkoa on tilauksesta. Tuo on kiinalaisten ostosten haittapuoli. Tavara voi tulla tosi hitaasti tai jopa jäädä tulematta. Tästä on jo tehty huomautus eBaylle ja myyjän vastausta odotellaan. Ilmeisesti olisi mahdollista saada jopa rahat takaisin, ellei lamppua kuulu. 36W valkoinen on muita ylempänä ja kirkkaudet ovat suunnilleen samat.

Kuten jo aloittaessa epäilin, baccatumit kasvavat huomattavasti nopeammin ja suunnitelmani oli leikata ne latvasta, mikä hiukan hidastaa kasvua ja haaroittaa ne. Tällä viikolla näyttäisi siihen olevan sopiva tilaisuus. Kun ne ovat kasvattaneet 4 lehtiparia, nipsaisen latvan poikki näiden lehtien yläpuolelta. Punaisessa on vasta kolme paria näkyvissä, joten sen leikkuu menee vähän myöhemmäksi.

Testi jatkuu.

Rocoto Santa Natalia

Suoraan sanottuna alkoi ärsyttää tuo pornopunainen kuva blogin etusivulla niin, että oli pakko keksiä jotakin vihreää tilalle. Ensi kauden ensimmäiset taimet tulivat sopivasti sirkkalehdille idätyslautalla ja laitoin ne tänään ruukkuihin multaan.

Rocoto Santa Natalia (C. pubescens)   

Turkulainen chilibloggari Caj Koskinen sai viime kesänä tuliaisina Perusta chilejä, joista hän perkasi siemenet ja jakoi niitä halukkaille. Minäkin sain Aji Amarilloa, Charapitaa ja tähän asti nimetöntä rocotoa. Perulaisia rocotoja on siemenkaupoissa jo lukuisia, joten erottuvan nimen keksiminen oli hankalaa. Perussahan ne nimetään, jos ollenkaan nimetään, paikkakunnan mukaan. USDA:n siemenpankin keräilijät ovat nimenneet niitä jopa sen torin mukaan, mistä ne on ostettu. Samaa metodia Caidekin käytti ja sai selville myyntipaikan. Santa Natalia on katu Limassa, Perun pääkaupungissa ja sieltä kaupasta rocoto kulkeutui Suomeen.

Tämä on Caiden kuvan mukaan iso, kuhmurainen, punainen ja hyvin tulinen rocoto. Saapa nähdä, viihtyykö aito perulainen Suomessa. Siemenkaupoissa myytävät ovat yleensä jo useita sukupolvia kasvaneet länsimaisissa kasvihuoneissa tai puutarhoissa, tämä Santa Natalia ei. Myös aito Aji Amarillo iti hyvin ja taidan antaa senkin kasvaa. On minulla parille taimelle valoa synkimmän ajan ohi.

Pornopunainen voi huonosti

Värien taisto sujuu kolmenkin viikon jälkeen tasaisesti, mutta tämä punainen kasvaa vähän heikommin ja baccatum vetää lehtiään ryppyyn oikein urakalla. Muiden ledivalojen alla on vain lievästi samaa ongelmaa.

Täysvärisen 5500K energiansäästölampun alla kasvaa mallikkaasti, voittihan se edellisen valotestinkin. Baccojen korkeus on muilla noin 8 cm, punaisella pari senttiä vähemmän. Tuo nyt ei vielä ole merkitsevä ero, mutta ryppyisyys tähän lisättynä alkaa huolettaa minua. Eikö ennakkosuosikki pärjääkään?