Syksy tulee chiliaidallekin

Vuoden 2012 ulkokasvatuksilla alkaa olla loppuarvion aika. Ensilumi on odotettavissa lähiviikkoina.

Chiliaita on pysynyt vihreänä ja jopa tuottanut jotakin näinkin kylmänä ja sateisena kesänä. Kuukausi sitten se jo oli melkein samassa mallissa, mutta on sentään kasvanut toukokuisesta istutusvaiheestaan jonkin verran. Heinäkuussahan tämä vasta pääsi vauhtiin kylmän alkukesän kärvisteltyään.

Aidan keskellä Jamy (C. baccatum) on pärjännyt parhaiten. Siinä on jopa parikymmentä kypsää. Laitojen Chilean Green ja Aji Cristal antoivat nyt vain 5 kypsää, vihreitä raakileita toki enemmän ja nekin ovat aivan maukkaita. Aji Chancassa oli kypsiä kymmenkunta. Aji Cristalin heikko sato minua vähän kummastuttaa. Sen ikä saattaa vaikuttaa, sillä juurakko ja varren alaosa kasvaa jo viidettä kesäänsä. Niitä on toki napsittu pitkin kesää grilliin ja leivän päälle, joten ei tuossa ole koko sato. Tekisi mieleni nostaa Aji Cristal ylös mullasta viimesyksyiseen tapaan ja laittaa se ruukkuun talvehtimaan kuudetta kesää odottelemaan.

Aidan oikean pään annuumit kypsyvät hiljalleen. Hegyes Csipös on aivan liian myöhäinen lajike suomalaiseen ulkokasvatukseen. Siitä saan ehkä pari kypsää. Tämä Beaver Dam sentään punastuu kylmilläkin keleillä. Nuo ovat parikymmensenttisiä mötkäleitä ja odottelen vesi kielellä täyttöä ja uuniin laittoa. Chilit, kuten omenatkin säilyvät parhaiten ulkona viileässä, kunhan tuholaiset, linnut tai etanat eivät niitä syö. Nämä ovat säästyneet.

Pienempiä punaisia chilejä ovat joskus rastaat tai harakat napanneet ilmeisesti luullen niitä joksikin marjoiksi.

Lisäys 20.10. Hyviä ovat Beaverit uunissa. Jauhelihaa ja juustoa laitoin halkaistuihin paprikoihin sisään ja puoli tuntia uunissa. Kaikille maittoi, myös chiliin tottumattomille. Mieto se on, chilin poltetta kaipaava voi lisätä tuoretta chiliä tai jauhetta mukaan jauhelihaa paistaessa.

Syksy tuli liian aikaisin

Viinirypäleistä vasta ensimmäiset kypsyvät, tomaateissa on paljon raakoja, samoin karhunvatukoissa ja luumut vasta alkavat vaihtaa väriä. Lämpimiä päiviä vielä kaivattaisiin. Kuvasin saman asetelman heinäkuun lopulla. Se löytyy tuon jutun viimeisenä kuvana.

Halla ei sentään vielä vieraillut.
Beaver Dam (C. annuum) on ulkona kasvatellut aivan mahtavan kokoisia, uuniin ja täytettäväksi sopivia herkkuja. Kypsällä on mittaa 20 cm, eivätkä pieniä ole muutkaan. Hidas on tämä Beaver, pari kuukautta sitten siinä jo oli isoja raakileita, jotka sitten kasvoivat vähitellen ja nyt vasta vaihtavat väriä.

Parvekkeella ilmeisesti on ollut sen verran lämpimämpää, että kasvukausi kukasta kypsään kesti vain kaksi kuukautta, mutta tulos oli sitten puolta pienempi. Kun tämä oli jo metrin korkea ja kukassa kesäkuussa ulos vietäessä, voisi päätellä, että Suomen kesä ei tälle oikein riitä.

Chiliaita voi nyt hyvin. Hegyes Csipös tuossa oikeassa laidassa alkaa myös kypsyä ja vasemman pään baccatumit tuottavat kaikki jonkinmoista satoa. Nehän vain murjottivat ensimmäisen kuukauden kylmissään, eikä mitään kehitystä tapahtunut. Valitettavasti on todettava, että jättikokoiset kukat eivät tarkoittaneet jättikokoisia chilejä. Ulkona nämä baccatumit tekevät puolitoista kertaa isompia ja tukevampia kukkia kuin parvekkeella. Itse chilit jäävät hiukan pienemmiksi kuin lämpimässä kasvaneet, mutta eivät sentään puolukoiksi kuten kylmässä kasvaneet  chinenset.

Nyt kasvaa ulkonakin

Vihdoin chiliaitakin on alkanut kasvaa ulkona terassin laidalla. Kaksi kuukautta on siitä, kun vein neljä isoa baccatumia ulos (16.5.) hallaa ja kylmyyttä uhmaamaan. Kuukauteen ei tapahtunut mitään. Nyt niissä on vaaksan, joissakin kahdenkin mittaisia uusia oksia ja kaikissa raakileita, toisissa kohtalaisen kokoisiakin.

Beaver Dam (C. annuum) pääsi ulos kuukausi sitten (17.6.)  ja sai paikan aidan oikeassa päässä. Laitimmaisena on Hegyes Csipös, toinen unkarilainen. Nämä saivat kasvaa kuukauden enemmän lämpimässä ja olivat ulos vietäessä metrin korkeita ja kukinta alussa. Ne sopeutuivat heti, vaikka oli sateista ja viileääkin toisinaan. Ne tarvitsivat tukikepit tuulenkin takia, mutta erityisesti chilien painon vuoksi. Beaverissa on jo kymmenen melkoista mötkälettä. Tuo isoin on 15 cm pitkä, kun parvekkeella ruukussa samaan aikaan on kasvanut pari 10 cm pitkää, jotka alkavat kypsyä. Ulkoilma, kanankakkaa istutuskuopan pohjalla ja riittävästi kosteutta ovat aivan ilmeisesti näille unkarilaisille mieluisampi kasvuympäristö kuin ahdas ruukku.

Vihannes- ja kukkapenkkeihin sijoitin muutaman pienen unkarilaisen annuumin juhannusviikolla (20.6.) ja myös ne ovat osoittaneet viihtyvänsä paremmin kuin kaverit parvekkeella. Alma Paprikassa on useammassakin kuusisenttisiä palleroita alaoksilla ja ylempänä kasvaa lisää. Melko matalana nämä ovat pysyneet. Tiedä sitten johtuuko hedelmien muodostuksesta vai eivätkö vain ole vielä ehtineet. Nämä olivat kukintaa aloittamassa kun vein ne ulos ja yksi kirsikkapaprika jo oireilee punaisesta väristä. Siinä koko on sama kuin parvekkeella, mutta "kirsikoita" muodostuu enemmän.

Palataanpa vielä chiliaitaan. Huomiotani kiinnittivät baccatumien kukat. Terälehdet ovat ulkoilmassa muodostuneet selvästi tukevammiksi kuin sisätiloissa ja kukat ovat isoimpien annuumin kukkien kokoisia, yli 3 cm tämäkin Chilean Green. Samaa kokoluokkaa ovat kaikki muutkin. Olisikohan tuo enne myös tulevien chilien koosta?

Pikku Beaver ja isompi

Beaver Dam (C. annuum) kaksi taimea samaa kasvatuserää maaliskuun alkupuolelta, korkeudet 40 (laatikon vasen pääty) ja 90 cm (se iso). Multatilaa 3 dl ja 3 litraa. Kaksi kuukautta sitten ne vielä olivat yhdessä tuossa jäätelölaatikossa.

Sitten toinen sai tuon isomman ruukun ja se pysyi olohuoneen ikkunalla tasaisessa lämmössä. Pienempi on ollut 7 viikkoa parvekkeella, missä yöt ovat olleet viileitä, joskus päivätkin. Eroa syntyi pituudessa ja lehtien koossa, mutta:

Beaver Dam (C. annuum)

Pienemmässä on latvassa tuommoista. Onhan isommassakin noita tulossa, mutta muutaman päivän perässä. Nyt taidan tehdä niin, että isompi pääsee puutarhaan aidan jatkoksi ja pikkuinen saa isomman ruukun ja jää parvekkeelle. Ero kasvunopeudessa ei suinkaan ole yksittäistapaus, vaan punaisen laatikon oikeassa päässä kasvavasta Hegyes Csipös paprikasta on myös sisällä ikkunalla metrinen "kaksoiskappale".

Siitä on nyt vuosisata, kun Joe Hussli niminen siirtolainen vei mukanaan Unkarista chilipaprikan siemeniä USA:n Wisconsiniin paetessaan sodan alta suuren veden taakse. Siellä chili sai uuden nimen ja perinnekasvin arvon kotipaikkakunnallaan Beaver Damissa. Iso ja kohtalaisen mieto tästä pitäisi kasvaa. Täytettynä grilliin tai pilkottuna salaattiin on suomalaiskasvattajien suositus.

Husslin kotipaikka Euroopassa onkin varsinaista syrjäseutua ja sotatannerta. Apatin Tonavan rannalla on vuosisatojen saatossa vaihtanut valtakuntaa lukuisia kertoja, Wikipedian mukaan jopa 23 kertaa. Siellä ovat hallinneet roomalaiset, unkarilaiset, saksalaiset, turkkilaiset, Habsburgit, hunnit, serbit ja monet muut. Husslin lähtiessä pakomatkalle 1912 suurin osa asukkaista oli saksankielisiä ja kaupunki kuului Unkariin. Sodassa se joutui Serbian kuningaskuntaan ja myöhemmin liitettiin Jugoslaviaan. Nyt se on osa Serbian tasavaltaa, Kroatian ja Unkarin rajaseutua. Se kuuluu Bačkan maakuntaan ja lähikylä on nimeltään Sonta. Taitaa olla viljavaa seutua. Sieltä tämä chili siis on kotoisin tai siellä kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Tietenkin se 400 vuotta aikaisemmin seilasi Amerikoista Eurooppaan Kolumbuksen laivojen mukana, mutta sen jälkeen on varmasti tapahtunut risteytymisiä ja paikallisten lajikkeiden kehittymistä. Viimeiset sata vuotta Husslin suku on kuitenkin vaalinut lajikkeensa puhtautta.

Lisää unkarilaisia kukassa

Cseresznye Paprika (C. annuum)  

Pieni kirsikkapaprika päätti sitten ryhtyä kukkimaan kahden kuukauden ikäisenä. Varmaan se olisi aikaisemminkin avannut nuppunsa, jos olisi ollut lämpimämpää.

Cseresznye Paprika on vasta 30 cm korkea taimiruukussaan. Kukkia näyttää kehittyvän runsaasti. Ne eivät suinkaan lähde samasta pisteestä, vaikka oksien haarautumiskohdissa ahdasta onkin.

Unkarilaisista annuumeista myös Beaver Dam ja Kalocsai ovat avanneet kukkansa, muutama muukin on lähellä. Beaver on ainakin puolet isompi sekä korkeudeltaan että lehdiltään. Sen hedelmienkin pitäisi olla paljon isompia kuin tämän kirsikat, jotka ilmeisesti jäävät n. 3 cm kokoisiksi punaisiksi pallukoiksi.

Unkarilaisen siementalon väärin luokittelema (chinenseksi väitetty, baccatumiksi osoittautunut) Paprika-Bohócsapka kasvattelee jo selvästi piispan hatun muotoisia raakileita ja Almat alkavat kypsyä. Pitääpä muistaa tuoda kaupasta hapankaalia ja Cheddar-juustoa seuraavaa grilli-iltaa varten.

Perheen pienimmät

Toisten chilikuvia katsellessa tulee helposti olo, että omat kasvatukset ovat pahasti muista jäljessä. Ihmisethän kertovat mieluummin hyvin onnistuneista tapauksista ja unohtavat takarivin rääpäleet.

Tehdään nyt kierros pienimpien parissa. Tavoistani poiketen näistä kuvista ei aukene isompia, kun näistäkin saa selvän. Kaikki nuo unkarilaiset annuumit laitoin itämään 1.3. Kuvista näkee selvästi, miksi lasken chilieni iän sirkkalehtien ilmestymisestä eikä itämään laittamisesta.

Alma Paprikan taimet ovat vasta viikon vanhoja. Niiden itäminen kesti kolme viikkoa.

Cseresznye Paprika on ollut pinnalla kaksi viikkoa.

Beaver Dam ja Hegyes Csipös itivät kuudessa päivässä ja ovat nyt yli kolmiviikkoisia. Samaa kokoa ovat myös Kalocsai ja Macskapiros.

Cajamarca (C. chinense). Nämä taimet ovat jo viisiviikkoisia. Niitä idättelin vähän aikaisemmin, kun tarkoitus oli valmistautua Tammelantorin chilipäiviin vappuviikolla. Nyt toriaikaa on siirretty kuukaudella ja ongelmaksi saattaa muodostua turhan isoksi kasvu, ellen löydä noille viileämpää paikkaa. Näitä kymmensenttisiä ruukkuja en viitsisi enää vaihtaa isompiin.

Annuumit itämään maaliskuussa

Näin pitkälle maltoin mieleni annuumien kanssa, vaikka turhan isoiksi nämä varmaan vieläkin kasvavat ennen ulkokautta. Tomaatteja en sentään ole vielä kylvänyt. Niiden mahtumisessa on aina ollut ongelmia.

Esittelin unkarilaisia paprikalajikkeita jo tammikuun alussa. Nyt valikoimiin on tullut pieniä muutoksia. Unkarilaiset ehkä-chinense ja baccatum ovat jo isolla taimella. Almasta on saatu satoakin ja sen kaveri Paprika Hecele erõs näyttää nyt tältä:

Chili on 8 cm pitkä ja tummuu ilmeisesti loisteputkista lähtevässä UV-valossa. Ulkona se varmaan olisi aika tumma. Tuohan on nyt kolmisen viikkoa kasvanut ainoa raakile siinä pienessä ruukussa. Kukinta jatkuu ja isompi ruukku jo odottaa. Tuohan on marraskuun lopulla tullut taimelle, eli paljon alle neljän kuukauden vielä.

Kylvin siis lisää annuumeita, kaikki unkarilaisia.

Alma paprikaa meni useita lautalle. Omatkin siemenet itävät.
Cseresznye paprika on saman tapainen pyöreämarjainen, mutta kirsikkapaprika, eli siis punainen. Tämän unkarilainen kauppanimike on Cserko. Sitä väitetään tuliseksi.
Beaver Dam on USA:n kautta tullut unkarilainen perinnepaprika.
Macskapiros, "punainen kissapaprika" saattaa olla Cayennen kaukaisia perillisiä.
Hegyes csipös on aikamoinen kysymysmerkki minulle, mutta teräväksi maultaan sitä mainitaan ja vihreänä pitäisi nauttia tuo suippopaprikaa muistuttava lajike, jonka kauppanimi on Rekord. Myös kirjoitusasua Hedyes käytetään.
Kalocsai on ilmeisesti "tuleton" lajike, makeaksi mainittu suippo, paksun peruschilin näköinen. Sitä kuitenkin kehuttiin myyjän sivuilla unkarilaiseksi peruspaprikaksi, jota ei pidä ruoasta puuttuman, joten päätin antaa sillekin tilaisuuden. Kalocsa on paikkakunta, jonka mukaan tuo on nimetty.