Jouluchilejä ja kotiloistetta

Nelivuotias Habanero siirtyi joustavasti parvekkeelta sisäkasvatukseen. Sadonkorjuun ja oksien leikkauksen jälkeen toin sen lämpimään lokakuulla ja sehän jatkoi kukkimistaan ja raakileitakin syntyi jo marraskuun alussa. Reilu kuukausi myöhemmin nuo kypsyvät.

Varsinainen asiani on kuvan ylälaidassa. Airamin Kotiloiste.

Olohuoneen ikkunan päällä minulla on ollut jo muutaman vuoden Clas Ohlsonilta hankittu 2x36W loisteputkivalaisin ja sen edessä "verholauta", pahvinen maski, joka estää valon tulemasta ihmisten silmille. Makuuhuoneessa oli viime talvena Bauhausin valolistat ja niilläkin pysyivät hengissä talven yli muutamat kasvit, mm tuo Habanero ja sen takana pilkottava amppelitomaatti.

Nyt löysin siistimmän ratkaisun. Airam markkinoi varsin edullista 2x28W loisteputkivalaisinta T5 putkilla. Hankin niitä muutaman eri huoneisiin. Ne ovat kapeampia kuin perinteinen 2x36W, joten ne sopivat helpommin sisustukseen. Valotehoa noissa on melkein yhtä paljon, ehkä 15-20% vähemmän. Kriittinen 10.000 luksia tulee tosin täyteen vasta 10-12 cm etäisyydeltä ja 5000 vähän yli 25 cm matkalta. Chinensen sadotukseen nämä eivät siis yksin taida riittää, mutta ulkovalon täydentäjinä minä niitä pidänkin. Olen ketjuilla ripustanut ne aivan ikkunan ylälaitaan ja osan kasveista olen nostanut lasihyllyllä tai amppelissa lähemmäksi valoa.

Valaisin ei taida olla Airamin valmistama ja mukana tulevat putket ovat kiinalaisia. Niiden väri on tuollainen pinkki 3000K. Päivänvaloputkia en sähköliikkeestäkään löytänyt, mutta 840, eli 4000K on jo paljon lähempänä ikkunasta tulevaa valoa. Keittiöön vaihdoin sellaiset. Valaisimessa on muovikupu putkien päällä. Se vie ehkä 10% valosta, mutta ilman sitä sähköiset osat ovat näkyvissä, joten ainakaan lapsiperheissä sitä ei voi ottaa pois. Tuossa kuvassa sitä ei ole.

Valoa syksyn synkkyyteen

Lamppuasetelma keskipäivällä puolipilvisenä päivänä.

Teinpä heräteostoksia. Loppukesällä olin käymässä erään halpahallin loppuunmyynnissä, kun näin siellä pari tuollaista n. 30x50 cm "työmaavaloa". Mitään tietoa sisällöstä ei ollut, kun olivat pintaviallisia ja "puoleen hintaan". Sen näin tuon prismalasin läpi, että kolme pienoisloisteputkea siellä oli sisällä ja yhdessä luki 4100K. Se riitti sillä hetkellä sisäiselle Sulo Vilénilleni. Ostin kun halvalla sain.

Ostoksen laadun selvittämisessä menikin melko tovi. Netissä piti harjoittaa salapoliisitoimintaa ja valaisimia purkaa. Kun irrotin suojalasin ja sain putken irti, selvisi, että ne ovat 3x36W ja nelinastaista mallia. Selvisi myös, että Osramilla on 17 erilaista kantaa noille pienoisloisteputkille ja muilla valmistajilla lisää. Kaikkiin ei saa enää putkia, eikä moneenkaan eri sävyjä. Minulla oli käynyt tuuri. Kanta on kaikkein yleisimpiä 2G11 ja siihen on varaosia olemassa.

Jatkaakseni tutkimustani valon värin vaikutuksesta chilin kasvuun aina kukintaan ja satoisuuteen asti hankin heti vaihtoputkiksi 2700K (lämmin valkoinen) ja 5400K (päivänvalo) putket, joiden kuvat ovat yllä. Alkuperäinen 4100K on varsin miellyttävä, vain hitusen keltainen luonnonvaloon verrattuna.

Löytyihän näille rinnakkaismalleja  eri nettikaupoista, kun osasi etsiä. Kovin tarkkaan eivät nekään kerro paketin sisältöä ja tiedot vaihtelevat, vaikka mitä ilmeisimmin on kyse samasta tuotteesta. Mitään tehtaan leimaa en omastani löytänyt.  

Hämmästyttävä määrä valoa !

   

Tässä on mutkille väännelty 36W loisteputki 42 cm:n paketissa, kun suorana ja paksuna se on 120 cm pitkä. Työvalossa näitä on kolme samassa kuoressa hyvällä heijastimella varustettuna ja valoa tulee aivan toisella tapaa kuin suorista putkista, vaikka pienoisputken hyötysuhde ei ole edes yhtä hyvä. Tässä on kyse valon keskittämisestä. Kerronpa muutaman vertailuluvun.

Varastohuoneessa talvehtiville chileille minulla oli Bauhausin pahamaineisia valolistoja 2x36W. Kun ripustin yhden tuommoisen työvalon samalle korkeudelle, chilipöydälleni tuli viisinkertainen määrä valoa. Okei, onhan siinä 1 putki enemmän ja onhan valolistan kirkkaus vain puolet normaaliloisteputkesta, mutta silti jää seliteltävää. Kyse on keskittämisestä. Työvalo tulee pienemmälle alueelle kuin 120 cm pitkä putki. 

Muutama lukema niistä jotakin ymmärtäville: Metrin päästä valoa on n. 2000 luksia, eli pilvisen päivän valo; 35 cm ja kirkkaus ylittää kasvihuoneiden tavoitevalaistuksen 10.000 luksia. Nuo siis yhdellä työvalolla pimeässä. Vertailun vuoksi, kun tätä kymppitonnin tasoa ajattelin pitää "testissäni" tavoitteena, vastaavat lukemat suorilla loisteputkilla: Normaali 2x36W valaisin pitää olla noin 15 cm päässä ja 2 valolistaa kiinni kasvissa, että 10.000 luksia menee rikki. Sekään ei vielä vastaa aurinkoa.

Ajattelin laittaa 2 metriä pitkän testipöydän eri päihin eri väriset valot ja tutkia samanlaisilla kasveilla (itse asiassa kaappikokeilun chileillä, jotka kesän olivat ulkona), onko valon värillä vaikutusta kukintaan ja satoon. Ikkunasta tulee vielä päivänvaloa punaista valoa laimentamaan, mutta en aio sitä peittää. Ulkovalo vähenee päivä päivältä. Tutkaillaan asiaa marras-, joulu- ja tammikuussa.

Vielä on tilaa kissallekin

Olohuoneen ikkuna maaliskuun alussa on vielä suhteellisen tyhjä. Lasihyllyllä majailevat 3 rocotoa, muutama chinense ja baccatumeja oikea laita täynnä. Ikkunalaudalle mahtuu vielä parikin idätysastiaa ja edelleen tunnistamaton Rocoto M2. Vasemmassa laidassa näkyy muutama pikkutaimien ruukku, mutta suurin osa niistä on verhon takana ESL:n valossa. Ne pääsevät kohta lasihyllylle ja sieltä suurimmat alas, kun latvat alkavat hipoa loisteputkia. Silloin kissa menettää makuupaikkansa, missä se samalla on voinut vaania lintuja.

Varsinainen päivän aihe on oikean reunan Aji Panca. Ne ovat siinä kasvaneet koko kesän, kun tein koeidätyksen nähdäkseni, ovatko pussin kaikki siemenet samaa lajiketta. Myyjällä oli nimilappu vaihtunut, chinensejä ovat eikä luvattuja baccoja. Nuo Pancat olivat vuoden pimeimpään aikaan kukkimisiässä, mutta eihän siitä silloin mitään tullut. Nyt, kun aurinkoa on ollut useina päivinä, tulosta on syntynyt.

Tuolla latvatupsun seassa majailee muutamia raakileita ja kukkiakin on, tosin hillitysti. Ruukut ovat aivan liian pieniä. Tarkoitus olikin vain todeta lajike oikeaksi ja se on tehty. Leikkelin pari viikkoa sitten tuolta latvasta ohi valon kasvavia oksia pois saunavihdan verran. Kun olin tunkemassa niitä roskiin, vaimo äkkäsi siinä hienon kukkapuskan ja sijoitti ne maljakkoon. Nyt siellä on juuria ja ne viheriöivät edelleen hienosti. Vaihtamalla nämä pistokkaaseen saisi tuon kaljun rungon eliminoitua, mutta eihän sitä malta, kun tuota satoakin on kasvamassa. Mahtuvat ne tuossa olemaan.

Rocoto Peru pitää loisteputkista

Rocoto Peru ei pidä Bauhausin himmeitä 36W loisteputkia kuumina, vaan hakeutuu kohti valoa ja kahdesta kohdasta se on jo kasvanut valaisinrungon ja putken välistä. Muutama lehti on vähän ruskettunut, mutta varsi näyttää kestävän lämmön.

Huomattava muuten on, että kaikki kärjet suuntaavat sinisempää Philipsin 865 putkea kohti, vaikka ikkuna on vastapuolella, Bauhausin valolistan alkuperäisen kellertävän 742 putken suunnassa. Rocoto Peru kukkii kauniisti violetein kukin, on karvainen ja tuoksuu hyvälle. Siis lehdet tuoksuvat, ei kukka niinkään. Tämä rocoto on ollut varsinainen ongelmatapaus tai ainakin hyvin itsepäinen. Se on vuoden vanha, tammikuulla -09 idätetty. Heinäkuulla se jo oli melkein nykyisen kokoinen, kun vein sen loppukesäksi ulos eteläseinustalle. Ei syntynyt kukan kukkaa, ei mitään. Toin sen kuitenkin sisään lokakuussa viileään varastohuoneeseen ja hankin sinne muutaman viikon päästä kaksi Bauhausin valolistaa chilipöydän yläpuolelle roikkumaan. Himmeitähän ne on, mutta Peru on kuitenkin innostunut kukkimaan ja pienehköjä rocotoja on jo muutamia oksilla.

Tämä on oikeasti tummanvihreä, vähän peukkua paksumpi. Se on yläpäästä alkanut punertaa.

21 tuntia myöhemmin

Eiliseen kuvaan jatkoa. Lehdet ovat kasvaneet. Pubescens on karvainen chililaji. Otin keskimmäisen loiton kameraan 50mm objektiivin lisäksi, mutta jalustaa en viritellyt vieläkään, vaan vein taimen loisteputken alle kädessäni ja toisella kädellä kuvasin. Ihan hirveästi eivät kädet vielä vapise.

Isompana näkyy tämäkin paremmin.

Rocoto kukkii loisteputkivalossakin

Vähän positiivisempia uutisia vaihteeksi. Fataliin yllätyssiemenistä kasvanut Rocoto M2 on alkanut taas kukkia ja pieniä raakileitakin näkyy lunta vasten alalaidassa. Sillä on Clas Ohlsonin 2x36W loisteputkivalaisin ikkunan päällä 40 cm kukista. Asiaan saattaa vaikuttaa myös, että lannoitin tuota pari kertaa Puutarhan kesällä vielä lokakuussa.
Pieniä punaisia rocotoja riippuu edelleen sen oksilla toista kymmentä. Osa on ehtinyt vähän rypistyäkin, kun ulkoa tuotuja isompia lajikkeita on aivan riittävästi tuolla varastohuoneessa niiden himmeämpien loisteputkien alla. Lehtien yläpuolen keltaisuus johtuu loisteputkien (Osram 840) valon väristä. Kuvat otin keskipäivällä ja silloinkin loisteputket valaisivat enemmän kuin pilvinen päivä. Polttelen noita 13 tuntia päivässä.

Jatketaanpa valoista vielä

Jannen pyynnöstä suoritin lisämittauksia ja raportoin jo toissapäiväisen jutun loppuun eilisistä "pahviheijastin" mittauksista. Ne osoittavat, että suurin ero ei ole heijastimissa vaan itse lampun elektroniikassa.

Luksimittareita ei joka taloudesta löydy, mutta valojen vertailua voi tehdä myös digikameralla tai kameran valotusmittarilla. Mittauskohde pitää vain valita ei-kiiltävää materiaalia ja pitää se samalla etäisyydellä ja samassa kulmassa eri lampuilla. Valkoinen pahvi tai paperi kelpaa, mutta harmaa on yhtä hyvä. Kun valotusaikalukema kaksinkertaistuu, myös valoa on tullut tuplasti lisää, jos aukko ja herkkyys pidetään samana. Samalla todellinen valotusaika on puolittunut, sillä nehän ovat sekunnin osia. Suoritin tarkistusmittauksen kameralla ja sekin vahvisti luksimittarin olevan oikeassa: Bauhausin valolistassa on jotakin pahasti vialla.
Autotallissa minulla oli vanhassa valaisimessa uudehkot Philips 865 putket. Yksittäin mitatessa ne osoittautuivat jopa vähän tehokkaammiksi kuin Osramit. Taitavat olla tehoputkia. Bauhausin valaisinrunkoon ne toivat n. 50% lisää valoa. Varsinainen yllätys oli kuitenkin, kun siirsin Bauhausin putken autotalliin ikivanhaan loisteputkivalaisimeen, jossa on vielä valtavan kokoinen magneettinen muuntaja: Bauhausin unkarilaisista IBV putkista löytyi 50% lisää tehoa. Ei se kuitenkaan Philipsille pärjännyt. Nyt vasta juolahti mieleen mitata Philipsit niissä vanhoissa valoissa. Niissä on pölyiset harmaat heijastinkourut, jotka tuskin auttavat asiaa, mutta valoa oli melkein yhtä paljon kuin Clas Ohlsonin uuden valaisimen ja Osramin putkien yhdistelmässä. Kaksi kertaa enemmän kuin Bauhausin valolistassa. Eli tuo lienee jonkinmoinen normi, Bauhaus vain jää siitä kauaksi joka tasolla. Eikä se ole yksittäistapaus. Minulla on niitä 3. Kaikki ovat himmeitä.

Väitin IBV 742 putkea sinertäväksi, kunnes näin sen vieressä Philipsin 865:n. Väriero on aikamoinen. Kuvassa alhaalla IBV, ylhäällä Philips. Se on oikeasti sinisempi kuin pilvinen talvipäivä, kun sitä katsoo ikkunan valossa. Yksittäin nuo kaikki putket ovat aika siedettäviä, silmä mukautuu, mutta vierekkäin vertailu ja kamera paljastaa erot. Kirkkausero olisi vielä dramaattisempi, jos Philipsin putki olisi ollut oikein toimivassa valaisinrungossa. Nyt ne molemmat ovat Bauhausin valolistassa.

Kannattaa katsoa, millä valaisee

Tätä te ette usko, mutta ei se mitään, kerron silti. En minäkään uskonut ennen kuin olin kolmasti tarkistanut.

Chilit tarvitsivat lisää valoa. Chilifoorumilla monetkin ovat hankkineet Bauhausista ns. valolistan, 120 cm loisteputkivalaisin putkineen alle 9 €. Onhan se halpaa. Kävin hakemassa muutaman. Putki on 36W, tuntematonta unkarilaista IBV merkkiä. Valaisinta väitetään saksalaiseksi ja liitäntäteho on 40W, eli 10% hukkuu muuhun kuin valaisemiseen. Minulla oli ennestään ikkunan päällä pienemmällä putkella oleva 21W valaisin. Kun ripustin sinne uuden, aloin ihmetellä, kun valo ei näyttänyt lisääntyvän, pikemminkin se himmeni. Kun minulla on luksimittari valaistuksen mittaukseen, suoritin tarkistusmittauksen pimeässä. Lukseillahan mitataan kohteeseen tulevaa valoa, eli siinä ovat mukana etäisyys, mahdolliset heijastimet, pehmentimet tai valaisimen linssit, joiden vaikutuksesta Lumen-arvo ei kerro mitään. Totta silmäni olivat kertoneet, pienempi putki oli n. 10% kirkkaampi. Kun se on lyhyempi, asia saattaa selittyä sillä. Kokonaissäteilyä ei putken mallisesta pysty mittaamaan paitsi ehkä hyvin kaukaa, mutta annoin olla ja jätin molemmat putket valaisemaan makuuhuoneen ikkunaa.

Varastohuoneeseen ulkoa siirtämäni rocotot ja muutkin chilit saivat muutama päivä siten kattoon roikkumaan kahdesta valolistasta yhteen ruuvaillun valaisimen, siis 2x36W, putkena se Bauhausin paketoima IBV 742. Olohuoneen ikkunan päällä minulla on ollut jonkin aikaa Clas Ohlsonilta hankittu 2x36W valaisin Osramin 840 putkilla. Sehän on vähän kalliimpi, vaikka poistomyynnissä onkin. Nyt tuli mieleen verrata noita keskenään, kun kerran ovat saman tehoisiakin.

AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Clas Ohlsonin valaisin (ilman sitä muovikupua) oli kaksi kertaa kirkkaampi kuin Bauhausin listat. Kummassakaan ei ollut heijastinta (vielä). Clasun lampussa on kuitenkin valkoiseksi maalattu pinta putkien takana ja se ilmeisesti vaikuttaa jonkin verran. Siitä tuli valitsemalleni 40 cm etäisyydelle 3300 luksia päistä ja 4700 keskeltä. Bauhausin tuplalistalla lukemat olivat vain 1500-1700. Samalla sähkölaskulla voi siis saada tuplasti valoa, kun sijoittaa muutaman euron lisää valaisimeen. Mitähän enemmän sijoittamalla saisikaan?
Osramin putki
Vikaa voi olla paitsi heijastimessa tai sen puutteessa, myös putkissa tai valaisinrungossa. Jotakin selvittää mittaus, jonka tein vaihtelemalla putkia Bauhausin valaisimeen. Väriltään Bauhausin putki on aika paljon sinisempi, enemmän kuin lukemat edellyttäisivät. Putkien mittauksessa tehoeroa oli 20-25% Osramin eduksi. Merkkituote kannattaa hankkia, ainakin jos ajattelee koko kestoiän sähkönkulutusta suhteessa valon määrään. Pääosa erosta kuitenkin menee heijastimen piikkiin tai Clas Ohlsonilla on muulla tavalla tehokkaampi valaisin, vaikka se ei taatusti ole alan huippua. Se nyt vain sattui osumaan mukaan tähän vertailuun. Kun erot 40 cm etäisyydeltä olivat noin käsittämättömän suuret, tarkistin vielä aivan läheltä, mittari melkein kiinni putkissa. Kaksi Bauhausin 36W valolistaa vierekkäin maksimi luksimäärä oli 16.000, Clas Ohlsonin 2x36W valaisin Osramin putkilla 38.000. Kannattaa todella katsoa miten ja millä valaisee.

Jannen pyynnöstä tarkistusmittauksia 7.11.
Suoritin vielä tarkistusmittauksen. Laitoin valkoista pahvia 25 cm leveän suikaleen putkien päälle, jolloin Ohlsonin maalattu heijastuspinta voidaan eliminoida ja molemmissa on sama "heijastin". Senhän ei tietysti pitäisi olla putkissa kiinni, mutta muunlainen ratkaisu olisi tarkoittanut liian paljon askartelua, jotta ne olisi saanut samanlaisiksi.

Uskottava se on, noissa on kaksinkertainen ero. Bauhausin valaisinrungot ja putket tuottivat 1600-1900 luksia, siis vähän enemmän kuin ilman pahvia. Yritin nostaa pahvin ylemmäksi, jolloin päästiin jo vähän yli 2000 luksiin keskeltä eli valkoinen pahvi on suunnilleen yhtä hyvä heijastin kuin alumiinifolio. Clas Ohlsonin valaisin Osramin putkilla tuotti 2700-4500 luksia. Ilman heijastintaankin se oli siis yli 2x kirkkaampi keskeltä, laidoistakin melkein.

Tuota kokeillessani huomasin, että heijastin ehkä kannattaisi lisätä kumpaankin. Olohuoneessa minulla on ollut huoneen puolella pahvisuikale maskina, eräänlaisena verhokappana pitämässä lamppu pois silmistä. Vaikka sen taustapuoli on ruskea, sekin lisäsi valoa kymmenkunta prosenttia. Jos siinä olisi oikein muotoiltu ja tehokkailla maaleilla maalattu valkoinen pinta, vaikutus voisi olla selvästi enemmän. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tämän vertailun kanssa, sillä sama tehoero pysyisi, jos molemmissa olisi sama tehokas heijastin. Pahvikoe sen osoittaa.

Tarkistusmittauksia suoritin vielä muutaman päivän myöhemmin ja niistä on raportti seuraavassa postauksessa.