Gulassia ja hölskykurkkuja

Otetaanpa kurkut ensin käsittelyyn. Näinä aikoina avomaan kurkut kypsyvät ja niitä on monella aivan ylituotannoksi asti. Ellei ole, kaupastakin saa halvalla. Avomaalla helposti kasvavaa kurkkua on aivan turhaan syrjitty. Minusta se on paremman makuinen kuin kasvihuonekurkku. En tosin ole itse kasvattanut kasvihuoneessa ja se saattaisi muuttaa asian. Niin monet vihannekset ovat aivan eri makuisia, kun niitä itse kasvattaa.

Isoäitini jo kasvatti kurkkuja kohopenkissä ja syksyisin niitä oli aina liikaa. Eräs parhaita ja mieleenpainuvimpia ruokalajeja oli hölskytyskurkku. Ohuesti kuorittu ja siivutettu kurkku laitettiin syvälle lautaselle, vähän etikkaa, suolaa ja sokeria mukaan, toinen lautanen päälle ja sitten hölskytettiin. Hyviä tuli. Maistuivat lapsillekin. Enpä ollut nauttinut noita vuosikymmeniin, mutta nyt, kun taas kasvatin itse kurkkuja, löysin vanhan ohjeen netistä. Sen voi tietysti tehdä siistimmin muovirasiassa, jossa on sulkeutuva kansi.

Chilivaarin hölskykurkut

Kahta kurkkua kohti mausteeksi:
1 ruokalusikallinen omenaviinietikkaa (tai laimennettua etikkaa)
1 teelusikallinen sokeria (mummullani oli selvästi makeampaa)
1/2 tl suolaa
Kurkuista voi tehdä joka päivä eri makuisia. Silppusin erilaisia chilejä piristeeksi mukaan. Kaikenlaisia yrttejä voi myös käyttää, tilli on suositelluin.  Etikan voi vaihtaa sitruunaan ja sokerin hunajaan. Suolan voi jättää poiskin.

Kuorin piikit pois kurkun pinnalta ja viipaloin veitsellä aika paksuiksi viipaleiksi. Jotkut käyttävät juustohöylää ja ohuita viipaleita.
Suljetussa rasiassa viipaleita hölskytellään jonkin aikaa ja nautitaan leivän päällä tai ruoan lisukkeena. Samassa rasiassa voi niitä myös säilytellä muutaman päivän jääkaapissa, mutta eivät ne siitä oleellisesti parane. Tuore itse kasvatettu kurkku on hyvää sellaisenaankin.

Paprika Hecele erõs (C. annuum) on ulkona aidassa kasvattanut reippaasti kypsää satoa. Se on kovin mieto, mutta mukavan makuinen, tumma unkarilainen. Kurkkujen mausteeksi olen sitä jo käyttänyt, mutta lihapata unkarilaiseen tyyliin olisi tarkoitus tehdä lähipäivinä. Tuota voi paloitella sinne oikein reilusti mukaan ja ehkä jotakin tulisempaa chiliä vielä lisukkeeksi. Ei siitä aito gulassi tule, mutta jotakin sinne päin.

Ulkonakin chili jo kypsyy

Paprika Hecele erõs (C. annuum) on chiliaidan jatkeena nyt ollut kolmisen viikkoa ulkona ja ensimmäiset chilit jo kypsyvät. Sehän ei suinkaan ole lämpimien ulkokelien syytä, vaan ajoissa aloitetun esikasvatuksen. Tuo on kasvanut tammikuusta lähtien ja raakileita ilmestyi melkein kaksi kuukautta sitten sisällä.

Aita voi muutenkin hyvin. Pubescenseissa on kypsää myös ja baccatumit työntävät innolla pieniä raakileita joka oksan haarasta. Alkukesä on ollut paljon suotuisampi ulkokasvatukselle kuin viime vuonna, jolloin kärvisteltiin kylmässä sateessa.

Komea on unkarilainen paprika. Pituutta noilla on yli 13 cm ja painoa n. 70 g. Kuva on parin päivän takaa, nyt nuo ovat molemmat kypsiä ja yläoksilla kasvaa vielä isompia. Sillähän on kanankakkaa kourallinen istutuskuopassa ja ruohosilppua lisään juurelle seuraavasta nurmikon leikkuusta. Siitäkin irtoaa aika tavalla ravinteita ja se pitää kosteuden maassa. Täällä soraharjussa kuivuminen on aina uhkaamassa, vaikka välillä sataisikin.

Tänä vuonna Hecelessä oli siemeniä. Viime kesänä saman pussin siemenistä tuli täysin siemenetön paprika. Maussa saattaa myös olla eroa, sillä ensi maistelu paljasti maukkaan, mutta tulettoman paprikan. Viime kesänä siinä oli tunnistettava chilin polte, vaikkakaan ei voimakas. Saattaahan tuo olla vain "ensimmäisen podin syndroomaa" ja seuraavissa maku terästyy. Viime vuonna käytin tätä mm mansikan kanssa salaattiin ja gulassiin. Nyt ei mansikka-aika ole vielä oikein alkanut, joten ehkä lähipäivinä pitää tehdä gulassia ja terästää sitä lisäksi jollakin muulla chilillä.

Harsot pois aidalta

Viikon pidin yksinkertaista kasvatusharsoa (eli hallaharsoa) chiliaidan eteläpuolella ja vähän yläpuolellakin. Eilen riisuin sen pois.

Tähän oikeaan päähän lisäsin vielä eilen Paprika Hecele erõs ja Pimiento de Padrón annuumit. Nuo aion jättää kokonaan ilman harsoa, kun muutama pilvinen päivä on edessä säätiedotusten mukaan ja nuo ovat saaneet hyvin aurinkoa parvekkeella.

Taktiikkani harsojen kanssa on pitää niitä erossa kasveista, jolloin ne heiluvat eri tahdissa kuin kasvit, eikä aurinko osu aina samaan kohtaan harson raoista. Pohjoispuolen pidän vapaana, jotta kasvit saavat taivaalta heijastuvaa UV-säteilyä jonkin verran. Se näyttää tehonneen. Vain pari Canarion lehteä, jotka olivat kiinni harsossa, on palanut.

Hecelen kookkaista chileistä kerroin jo pari viikkoa sitten. Nyt siinä on lisää kasvamassa ja siirsin sen ulkoruokintaan. Eiköhän nuo sielläkin kypsy. Hecele on toista metriä korkea, mutta aivan reunassa oleva Padrón vain puolet siitä. Niissäkin ensimmäiset raakileet jo kasvavat. Siirsin nuo kaatuilevat annuumit koko ruukullisen sellaisenaan ja sieltä nousee ainakin 6 runkoa kolmesta taimesta. En siis leikellyt lisärunkoja pois, vaan ne "unohtuivat" ruukun ulkopuolelle ja päätyivät nyt multaan. Tuosta tulee tuuhea jatko chiliaidalleni, jos ne kaikki kehittyvät.


Älä tee tätä kotona, jos kasvisi ovat keinovalossa tai itäikkunalla kasvaneita, hentoja tai vaaleita. Silloin ne tarvitsevat enemmän suojaa ja sopeutumisaikaa UV-säteilyä vastaan.

Komeaksi kasvoivat kolmessa viikossa

Paprika Hecele erõs (C. annuum)

Kolme viikkoa siitä on kun kerroin Hecelen saaneen muutaman raakileen. Se oli silloin 60 cm korkea, nyt mittaa on melkein metri ja ne pikkuiset raakileet ovat kasvaneet olohuoneen ikkunalla 13 cm pitkiksi ja tosi paksuiksi.

Hecele on tuossa parvekkeella viimevuotisella paikallaan. En ole vielä saanut vaihdetuksi sille isompaa ruukkua, kun en ole keksinyt sopivaa. Kuusilitraisessa se oli viime kesän, mutta isommassa saisi enemmän satoa. Silloin se vain pitäisi siirtää lattialle pois parveketta kiertävältä hyllyltä. Se taas merkitsisi, että alaosa jäisi kaiteen taakse ja lehdet kuihtuisivat sieltä. Miten kävisi noille alaoksien chileille? Ehkä ne pitää kypsyttää ensin. Ylempänä on muutama raakile, mutta vain yksi isompi. Lannoitin tätä reilusti raakileiden ilmestyttyä ja kasvu ja satokausi onkin jatkunut.

Onhan siellä siemeniä?

Viime kesänä Hecelen koko sato oli siemenetöntä, mikä on hyvin outoa annuumille. Nyt puusta putosi yksi parisenttinen raakile vähän nahistuneena. Olin ehkä käsitellyt sitä kovakouraisesti chilejä ikkunalla järjestellessäni tai sitten se vain oli liikaa. Halkaisin pudokkaan ja siellähän on siemenen alkuja kuin harvat hampaat. Eiköhän noihin isompiinkin ilmesty siemeniä aikanaan.

Paprika Hecele erõs, 3 kuukautta, 60 cm

Paprika Hecele erõs (C. annuum) kasvoi viime kesänä parvekkeen nurkassa kattoon asti ja siinä oli komean kokoisia chilejä. Nyt tuo on olohuoneen ikkunalla kasvanut kolmessa kuukaudessa 60 cm korkeaksi ja varsin tukevaksi. Kukinta alkoi kahden ja puolen kuukauden iässä. Se ei siis ole nopeimpia annuumeita, mutta ehtii vielä liiankin hyvin kesän karkeloihin.

Nyt se on kolmilitraisessa ruukussa ja vaatisi piankin isomman. Viime kesänä kuusilitrainen kävi pieneksi ja rajoitti selvästi satoisuutta. Jos kasvu jatkuu keskeytyksittä, tämä saattaisi olla ulkokasveja ensi kesänä.

Hecelen kukinta onnistui alusta lähtien erinomaisesti ja nyt siinä jo kasvaa useita pikku chilejä. Kypsää satoa tosin saa odottaa pari kuukautta, mutta kesän ulkokauden alkaessa ne kuitenkin voisivat jo olla kypsiä. Nyt pitäisi vain sopivalla lannoituksella huolehtia, että kukinta ja sato jatkuu. Pienillä chilikasveilla on taipumusta lopettaa pituuskasvu siksi aikaa, kun ne kasvattavat hedelmiään. Minä en sitä oikeata lannoitusta tunne, mutta voisin kokeilla varovaista ruukunvaihtoa, kunhan parvekkeella vähän lämpiää ja sen saa tilavampaan paikkaan.

Hecelen chilit eivät ole aina säännöllisen muotoisia, vaan tuollaiset lommot kuuluvat asiaan. Varsinainen jännityskysymys on, löytyykö noista tänä vuonna siemeniä. Viime kesän koko sato oli täysin vailla siemeniä. Tekisipä nyt mieli vilkaista yhdestä, mutta eihän niissä noin pienenä vielä ole siemenet kehittyneet. Kasvakoot rauhassa.

Mansikka ja chili ne yhteen soppii…

Kaikkea pitää kokeilla, ainakin kerran. Vaimo teki yllätyssalaatin uusien perunoiden ja sillin lisukkeeksi.

Yllättäen se olikin hyvää.
Salaatinlehtien lisäksi tuossa oli ainakin tomaattia, viinirypäleitä, hampunsiemeniä ja yllätysmomenttina yksi komea unkarilainen paprika siivuina ja paloiteltuja mansikoita.

Chili ja mansikat maistuivat oivallisesti yhteen. Salaatin kastikkeena viinietikka ja öljy sointuivat mansikan kanssa vallan mutkattomasti, raikkaita perusmakuja oli tarjolla. Joissakin suupaloissa oli tuntuvaa poltetta. Hecele erõs on oikea chili, vaikka unkarilaiset sitä paprikaksi nimittävät.

Komeita unkarilaisia kypsymässä

Paprika Hecele erõs (C. annuum) on minulle Australian kautta tullut unkarilainen "paprika". Kolme kuukautta sitten korjasin ensimmäisen sadon, nyt on seuraavaa kypsänä.

Hecele on toista metriä korkea, parvekkeen hyllyltä kattoon ulottuva rotevakasvuinen chili. Sen ala- ja keskioksilla kypsyi kolme komeata "paprikaa". Ne ovat unkarilaisessa merkityksessä paprikoita, mutta minulle aivan selviä chilejä. Makua on runsaasti ja poltettakin löytyy, vaikkakin hyvin siedettävää. Unkariksi erõs tarkoittaa tulista.

Kasvettuaan vähän isommaksi ja saatuaan vähän isomman ruukun, tuo jaksaa kasvatella isompia chilejä ja useamman kerralla. Kun nämä kypsät korjaan, siihen jää muutamia keskikokoisia raakileita ja latvassa jatkuu kukinta vauhdilla ja näyttää se onnistuvankin.


MUTTA, tämmöistä en ole ennen kokenut kuin ehkä ensimmäisen podin syndroomana, mutta nyt sitä on koko sadossa:

Hecele halkaistuna

Ei ainuttakaan siementä, ei yritystäkään sinne päin. Ovatko unkarilaiset kehittäneet siemenettömän paprikan? Mutta mistä John siinä tapauksessa sai siemenet?

Tehkää ruukunvaihto ennen kuin chili on yli metrin

Oire liian pienestä ruukusta ilmeni unkarilaisella Paprika Hecele erõs annuumilla siten, että latvat ja lehdet nuupahtivat, kun saivat vähänkin aurinkoa.

Juuret olivat varmaan liian pienet kolmen litran ruukussa nostamaan vettä yli metrin korkeuteen täydellä paineella. Olihan se jo majaillut tuossa yli kolme kuukautta ja pohja oli juurien punosta täynnä. Silloin hennot imujuuret jäävät sivuosaan ja vesihuolto häiriytyy. Tuota piti kastella päivittäin, eikä se silti kestänyt paahdetta. Ruukunvaihtoon siis.

Tässä Hecele on jo uudessa kuuden litran ruukussaan uudessa paikassaan länsipäässä parveketta. Ruukun vaihtoa varten laitoin muutaman tukikepin multaan ja sidoin rungon niihin kiinni. Tuskaa se oli silti, kun kasvia ei voinut vapaasti heilutella tai kääntää ylösalaisin. Kun multa oli aivan märkää, en saanut sitä irti pohjasta, vaan juuripaakku katkesi keskeltä, puolet juurista jäi vanhaan ruukkuun. Se on nyt ollut vuorokauden uudessa mullassaan eikä ole nuupahtanut. Ehkäpä jäljelle jääneet juuret riittävät ja Hecele kasvattaa uusia katkenneista kohdista.

Sen neuvon kyllä antaisin, että juuriston kannattaa antaa vähän kuivua ennen vaihtoa. Silloin sen saa paremmin irti. Vaihdon jälkeen kannattaa kasvi pitää pari päivää varjossa, jotta juuret pääsevät kasvun alkuun. Olisi tuolle tietysti pitänyt antaa isompi ruukku, mutta ne eivät mahdu parvekkeen hyllyille, enkä ajatellut viedä tätä nyt ulos.

Komeita chilejä kasvattaa tämä  Hecele erõs. Nyt ne ovat 13 cm pitkiä ja hyvin tukevia. Ensimmäinen maistelusato seitsemän viikkoa sitten jäi kymmensenttiseksi. Mitenkähän isoja näistä tulisi kasvihuoneessa? 

Toivottavasti nyt on siemeniäkin sisällä, sillä tuo on aika lupaava lajike, joka tosin tarvitsee paljon tilaa ja paljon multaa kasvaakseen oikein komeaksi. Melko harvassa ovat chilit vieläkin oksilla, mutta kukinta jatkuu. Ehkäpä se uudessa mullassa intoutuu uuteen satoon.

Hecele kypsyy tosi hitaasti

Paprika Hecele erõs hot

Olihan tämä unkarilainen annuum nopeampi kypsyttämään ensimmäisen chilinsä kuin Aji Amarillo. Sillä meni tasan viisi kuukautta taimelle tulosta ja kuukauden siitä se poti väärään aikaan tehtyä ruukunvaihtoa. Raakileen kasvattelu ja kypsyminen kesti tosi pitkään, yli kaksi kuukautta, kun Amarillolla riitti puolitoista ja monet chilit kypsyvät kuukaudessa.

Paprika Hecele erõs hot (C. annuum) tuli minulle Australian kautta ja siinä vaiheessa tuo hot lisättiin nimeen. Unkarilainen erõs jo tarkoittaa samaa, tulista paprikaa. Niinpä aion jatkossa unohtaa tuon viimeisen liitteen nimestä. Hecele tämä vain on. Paprika on Alman tavoin tukevakasvuinen ja paksulehtinen. Hedelmä vain on toisen muotoinen ja isompi.

Maku, sitähän tässä on. Hecele ei ole polttava, mutta miellyttävä. Tämä on sen laatuinen chili, siis paprika, että sitä pitää olla paljon. Ruokaan voi sekoittaa sitä niin paljon, että se selvästi näkyy ja on yksi valmistusaineista. Maku on erilainen kuin chinenseillä tai baccatumeilla; miellyttäviä annuumeitakin on. Pieni polte tuntuu jäävän puoleksi tunniksi kitalakeen. Tätä pitää kasvattaa lisää.

Chili oli 10 cm pitkä ja painoi 17 g, eli on paksulihainen. Halkaistessa paljastui kummallinen seikka. Siinä ei ole lainkaan siemeniä. Voisihan tämä olla joku lisääntymiskyvytön hybridi, mutta todennäköisempää on, että kyseessä on vain "ensimmäisen podin syndrooma" - ja jatkossa asia korjaantuu.

Annuumit itämään maaliskuussa

Näin pitkälle maltoin mieleni annuumien kanssa, vaikka turhan isoiksi nämä varmaan vieläkin kasvavat ennen ulkokautta. Tomaatteja en sentään ole vielä kylvänyt. Niiden mahtumisessa on aina ollut ongelmia.

Esittelin unkarilaisia paprikalajikkeita jo tammikuun alussa. Nyt valikoimiin on tullut pieniä muutoksia. Unkarilaiset ehkä-chinense ja baccatum ovat jo isolla taimella. Almasta on saatu satoakin ja sen kaveri Paprika Hecele erõs näyttää nyt tältä:

Chili on 8 cm pitkä ja tummuu ilmeisesti loisteputkista lähtevässä UV-valossa. Ulkona se varmaan olisi aika tumma. Tuohan on nyt kolmisen viikkoa kasvanut ainoa raakile siinä pienessä ruukussa. Kukinta jatkuu ja isompi ruukku jo odottaa. Tuohan on marraskuun lopulla tullut taimelle, eli paljon alle neljän kuukauden vielä.

Kylvin siis lisää annuumeita, kaikki unkarilaisia.

Alma paprikaa meni useita lautalle. Omatkin siemenet itävät.
Cseresznye paprika on saman tapainen pyöreämarjainen, mutta kirsikkapaprika, eli siis punainen. Tämän unkarilainen kauppanimike on Cserko. Sitä väitetään tuliseksi.
Beaver Dam on USA:n kautta tullut unkarilainen perinnepaprika.
Macskapiros, "punainen kissapaprika" saattaa olla Cayennen kaukaisia perillisiä.
Hegyes csipös on aikamoinen kysymysmerkki minulle, mutta teräväksi maultaan sitä mainitaan ja vihreänä pitäisi nauttia tuo suippopaprikaa muistuttava lajike, jonka kauppanimi on Rekord. Myös kirjoitusasua Hedyes käytetään.
Kalocsai on ilmeisesti "tuleton" lajike, makeaksi mainittu suippo, paksun peruschilin näköinen. Sitä kuitenkin kehuttiin myyjän sivuilla unkarilaiseksi peruspaprikaksi, jota ei pidä ruoasta puuttuman, joten päätin antaa sillekin tilaisuuden. Kalocsa on paikkakunta, jonka mukaan tuo on nimetty.

Kuukauden viive ruukunvaihdosta

Paprika Hecele erõs (C. annuum) kasvoi Alman kanssa rinnan lämpökaapissani. Tammikuun alussa se jo kukki puolentoista kuukauden ikäisenä. Silloin nuo unkarilaiset piti kuitenkin ottaa pois kaapista, kun eivät sinne ja silloisiin taimiruukkuihinsa mahtuneet.

Almaan ehti tulla muutamia raakileita, tähän ei. Siirto vähän isompaan ruukkuun ja paljon viileämpään tilaan pysähdytti kukinnan. Se alkoi uudestaan kuukautta myöhemmin ja näyttää johtavan suoraan chilien tuotantoon. Alma varjosti tätä ankarasti pienenä ja alaosa on toispuoleinen. Nyt sillä on korkeutta Almaa enemmän, 30 cm. Rotevakasvuinen on tämäkin.

Tyypillinen annuumin kukka on valkoinen ja terälehdet auki. Kokoa näillä on runsaasti chilin kukiksi, kolmisen senttiä.

Nyt kun se pääsi uudestaan kukkimisen makuun, kukkia on runsaasti ja niistä muodostuu raakileita. Pitkulaisen mallinen näyttää tämä minulle täysin outo paprika olevan. Paprika siis unkarilaisessa merkityksessä, eli tulinen lajike pitäisi olla kyseessä. Siemen tuli minulle Australian kautta, kun John the Chilliman oli käynyt lomamatkalla Unkarissa. Hän ei itsekään ole vielä ehtinyt kasvattaa tuota, siemeniä ei ole myynnissä, eikä edes kuvia tuosta lajikkeesta, mutta sain muutaman siemenen. Yllätyksiä saattaa olla luvassa.

Alma on aggressiivinen

Kasvattelen usein vain yhtä tainta kustakin lajikkeesta, jos tarkoitus on vain lajikkeeseen tutustuminen. Silloinkin on alkukaudesta hyvä olla varakappaleet, jos vaikka sattuisi jotakin sille varsinaiselle. Tuollainen litran jäätelölaatikko on osoittautunut hyväksi varalaatikoksi kolmelle tai neljälle. Siinä ne kasvavat kesään asti ja kenties vähän satoavatkin, eivätkä vie paljon tilaa kunhan pitää lannoituksen niukkana. Toistaiseksi eivät ole saaneet mitään muuta kuin Puutarhamullan ravinteet ja sillä mennään varmaan toinenkin kuukausi. Alalehdet alkavat kellastua ja putoavat pois, kun ravinteet loppuvat. Taimivaloni, nykyisin 50W päivänvalo-ESL huolehtii valoenergiasta.

Rocoto Manzano Orange, Alma Paprika, Paprika Hecele Erõs, Canario

Tämän varalaatikon virittelin kuukausi sitten. Silloin kaikki olivat idätyslautalla saman kokoisia, sirkkalehdillä. Alma näyttää täälläkin kasvunopeutensa ja elinvoimansa. Reunassa majaileva rocoto on jäänyt täysin varjoon. Almassa on isoja nuppuja, vaikka korkeutta on vasta 12 cm. Rocoton pelastamiseksi ei oikein ole muuta tehtävissä kuin leikellä Alman varjostavat lehdet pois. Tuskin se siitä pahasti nokkiinsa ottaa. Sitä paitsi Alman ykköstaimessa on jo peukalonpään kokoisia chilejä kasvamassa, joten varataimen hyvinvointi ei enää olekaan niin tärkeää. Jos nuo osoittautuvat hyvän makuisiksi, laitan niitä joskus huhtikuussa isomman erän kasvamaan ja kesäksi ulos.