Parvekkeella pakkasyön jälkeen

Parvekkeella vihertää edelleen, vaikka yöllä oli muutama aste pakkasta Tampereen virallisella mittauspisteellä, meillä oli ulkona nollassa ja parvekkeella +3°. Unohdin virittää lämpöpuhaltimen, jos se edes toimii, kun ei ole kevättalven jälkeen käytetty. Tuossa on eteläpuoli parvekkeesta. Aji Panca aivan keskellä roikuttaa vähän lehtiään, kun aurinko lämmitti niitä ja juuret ovat kylmässä mullassa. Muuten ei näy mitään reaktioita kylmyyteen. Laitan sen lämmittimen kuitenkin ensi yöksi varalle, jos vaikka tulee vielä kylmempää.

Sadon suhteen kaikki on hyvin, chilit kypsyvät joka puolella, pulaa ei ole mausteista. Käytän niitä mieluummin tuoreena kuin säilykkeinä. Kuivurin laitan lämpiämään lähipäivinä, se on kätevä tapa säilöä chilejä ja samalla saa siemeniä talteen kuivina.

Aji Cachucha (C. chinense) on tänä vuonna huomattavasti satoisampi kuin seitsemän vuotta sitten, jolloin käytin sitä vodkan ja rommin maustamiseen varsin makoisin tuloksin.

Ukkosmyrsky pyyhkäisi yli

Eilen kävi näin:

Parvekkeen lasit olivat hiukan auki, kun äkillinen tuulenpuuska pyyhkäisi sisään ja vei mennessään kaksi chiliä. Onneksi siinä oli pöytiä alla, että eivät ihan päälleen lattialle pudonneet. Ruukut olivat kyllä rautalankalenkillä seinään sidottuja, mutta keväällä langat jäivät kiristämättä. Niissä oli viime kesänä isommat ruukut.

Chinenset Peruvian White Habanero ja Cachucha siinä makaavat. Molemmista katkeili useita isoja oksia, joissa oli runsaasti raakileita ja kypsiäkin. Nostaessani kasveja pystyyn leikkelin samalla pisimpiä oksia lyhyemmiksi. Syksy on taas tulossa ja kukkivat tai pieniä raakileita kantavat oksat eivät enää ehdi kypsyä.

Tuosta muuten näkee, että Biolan kastelulannos on hoitanut chilejä hyvin. Kasvu on tuuheata ja satoa runsaasti.

Tuollaisia käsivarren mittaisia oksia katkeili ja sain kerätä sylyksellisen vihreää massaa kompostiin. Peruvian Whiten oksilta keräsin kypsät pois ja olivat muuten hyvä mauste munakokkeliin. Siinä on omaperäinen maku.

Kaikki pystyssä taas, hiukan karsittuna, mutta hyväkuntoisina. Tuuheaa on eteläikkunalla.

Varalaatikon niukkuudesta kasvaa satoa

Tämän olen todennut aikaisemminkin: Kun kasvun edellytykset ovat niukat, kukinta ja sadon tuotanto on nopeaa, vaikkakin sato lopulta jää pieneksi. Kasvien tärkein tavoite on tuottaa jälkeläisiä, chileillä siemeniä ja sen ne tekevät, vaikka olosuhteet olisivat kuinka kehnot.

Tässä on varalaatikkoni kolmelle chilille. Se oli jäänyt melkein unohduksiin muiden kasvien taakse. Kastelin sitä sentään, kun lehdet alkoivat roikkua ja kasteluvedessä oli toisinaan lannoitteitakin. Tuossa litran jäätelölaatikossa on nyt 6 desilitraa multaa yhteensä kolmelle chilille, niin vajaa se jo on. Kasvun suunnasta näkee hyvin, missä päin valo on ollut. Chilit ovat kaatuneet toistensa päälle kurkotellessaan kohti muiden chilien ja tomaattien peittämää ikkunaa. Terveen oloisia ne silti ovat. Vähemmässäkin valossa ja mullassa voi kasvaa.

Suurin yllättäjä on päällimmäisenä makaava suurilehtinen Aji Cachucha (C. chinense). Sieltä löytyy jo tuommoisia mötkäleitä raakileina. Cachuchaa on kaksi tainta ja toinen, isompaan ruukkuun siirretty ja hyvin hoidettu on toki isompi, mutta siitä en vielä raakileita löytänyt.

Laatikon kuvassa muiden taakse jäänyt Chinese Pot Chilli (C. annuum)  jäi siirtämättä omaan ruukkuun, mutta tässäkin yhteisasumuksessa se on tuottanut jo jonkin aikaa pikkuisia mausteita ruokaan lisättäväksi. Tämä olisi oikeastaan pieni koristekasvi, mutta sellaiset paikat ja ruukut menivät jo muualle.

Pisimmälle kohti valoa kurkottelee Rainforest Trifoliage (C.annuum) tai ainakin sellaisesta siemenpussista kylvetty. Tuossa ei kyllä ole jälkeäkään sellaisista monivärisistä koristelehdistä, joita Trifoliage pitäisi kasvattaa. Kyseessä voisi siis olla vahinkoristeytymä tai sitten se tarvitsee auringonvaloa ennen kuin lehdet muuttuvat kirjaviksi. Sitähän se ei vielä ole estottomasti saanut. Raakileita on kaiken värisiä ja kypsiäkin löytyy, kaikki muut tuntomerkit sopivat, vain lehtien koristeellinen väritys puuttuu. Kylvin näitä 2009-vuoden siemeniä aika nipun ja vain tämä yksi iti. Onko kenelläkään tätä lajiketta hengissä?

Lehtiongelmat johtuvat juurista

- Ja liiasta haihduttamisesta suhteessa juurien imukykyyn.

Tässä ovat chilien viimeiset idätykset vielä ikkunalla yhteisruukussa. Kevät on tullut, koivussa lehdet ovat jo isoja.

Oikean laidan Cachuchan (C. chinense) latvalehdet käpristelevät pahasti ja myös Chinese Pot Chillissä (C. annuum) on muutamien oksien päissä samaa ongelmaa. Syykin on aivan ilmeinen. Kaivoin lusikalla muutama päivä sitten tuosta toisen Cachuchan taimen ylös ja uuteen ruukkuun. Samalla juuria katkeili, sen tunsi, kuuli ja näki. Seuraavina päivinä lehdet alkoivat veltostua ja käpristellä. Kastelukaan ei asiaa korjannut.

Uuteen ruukkuun siirrettäessä toinen samankokoinen Cachucha tiputti melkein kaiken mullan katkeilleilta juuriltaan ja veltoksihan se veti istutuksen jälkeen, lehdet tuntuivat ohuilta ja roikkuivat.

Kastelin ruukun hyvin, laitoin muovipussin taimen päälle ja pidin sitä poissa auringosta. Nyt se voi selvästi paremmin kuin varataimi, joka jäi alkuperäiseen laatikkoonsa. Hyvä hoito kantaa hedelmää ja kukkanuppujakin jo näkyy lehtiruusukkeen keskeltä.

Punaista pullossa

Juomasekoitusten teko on talvista puuhaa. Rommi oli valitettavasti loppu, joten piti tyytyä huonoon vodkaan. Puolikas pikkupulloa oli jäänyt, kun kerran ostimme testimielessä kaupan halvinta vodkaa; eipä ollut hyvää.

Aji Cachucha, miedohko kuubalainen chinense suorastaan houkutteli maullaan kokeilemaan sitä rommiin, mutta nyt siis ensin tyydyttiin kirkkaaseen juomaan. Minulla oli noita chilejä puolikkaina kuivattuna ja siitä laitoin yhden tuohon vajaaseen 3,5 dl:n pulloon. Muutaman päivän jälkeen tuli jo polttava tarve maistella.

Kautta Teutateksen, tulijuomahan on hyvää. Poltettakin on aivan tuntuvasti ja Cachuchan maku jätti kokonaan alleen halvan vodkan ikävän sivumaun. Väri muuttui vain lievästi punertavaksi. Vedellä laimentaminen tai jääpalojen lisääminen ei makua sanottavasti muuttanut. Poltetta oli chiliin tottumattomille liikaa jo vajaan viikon liotuksellakin, mutta ei tämä mitään illanistujaisten irvistelyjuomaa ole, vaan oiva nautintoaine. Kuuma rommi on pakko vielä kokeilla. Onneksi noita on kuivana pussissa riittävästi.

Väliraportti taistelusta jauhiaisia vastaan

Löysin siis vihjeen netistä, että ansarijauhiaisia vastaan voi taistella mäntysuovalla (tai Puu-Tolulla) suorittamalla ruiskutuksia kolmen päivän välein kunnes tuholaiset ovat hävinneet. Aloitin kokeilun makuuhuoneessa oleville amppelitomaatille ja Piri-Pirille. Molemmat olivat aika pahasti tuholaisten vallassa ja vieressä on kylpyhuone, jossa voi ruiskia saippuapohjaista torjunta-ainetta. Samalla ikkunalaudalla on muitakin huonekasveja, tosin paksulehtisiä, joiden kautta epidemia voi jatkua, sillä niitä en myrkyttänyt.

Käytin 5% liuosta, vaikka suositus oli 3%. Jotkut kasvit ovat tuollekin herkkiä, mutta eivät chilit. Ensimmäisessä ruiskutuksessa kuolivat useimmat lentävät aikuiset. Seuraavassa hävisivät myös karvaiset isoimmat toukat. Keskikokoisia on edelleen runsaasti. Kolmannella kerralla näyttävät myös munat hävinneen, kun ei ole aikuisia munimassa lisää. Noin puolet keskiasteen karvattomista toukista on kellastunut, puolet ilmeisesti voi vielä hyvin. Prosessi jatkuu. Kasvit eivät oireile, vaikka jo kymmenen päivää ovat kantaneet saippuakalvoa lehdissään.
----------------------------------------------------
Pitäähän minun blogimerkinnöissäni kuvia olla.

Aji Cachuca (C. chinense) kasvatti vihdoin oikean muotoisia ja noin kolmisenttisiä palleroita. Mielenkiintoinen maku. 

Lisäys joulukuussa.

Loistava maku rommin tai vodkan joukossa. Muutaman päivän kun uittaa kuivattua Cachuchaa tai paria pienessä pullossa, maku on täydellinen ja polte minulle sopiva.

Kuubalainen palelee parvekkeella

Kuubalainen Aji Cachucha (C. chinense) on pienestä asti kasvanut erittäin tukevaa ja tuuheaa kasvustoa. Se on kukkinut pitkin kevättä, mutta vasta parvekkeella alkoivat raakileet kehittyä. Silloinkin niistä tuli kovin pikkuisia. Aloin jo uskoa, että niiden kuuluukin olla tuommoisia sentin leveitä kuten ylempi kuvassa, kunnes muutama kasvoi isommaksi, jopa kolmisenttisiksi. Vasta elokuun alun tienoilla alkoivat kaikki uudet raakileet kasvaa isommiksi.

Aji Cachuchalla on netin tietojen mukaan monia muitakin nimiä; Aji Dulce, Roberto's Cuban seasoning, Ajicito, tai Ají Gustoso. Näistä monet tunnetaan "tulettomina habaneroina", mutta toisaalta esimerkiksi Aji Dulcesta on myös tulinen muoto markkinoilla, joten aivan samanlaisista lajikkeista ei taida olla kyse, samannäköisistä kylläkin. Aji Cachuca myytiin minulle mietona chinensenä ja sitä se onkin. Maku on ensi maistamalla aika omaperäinen, tulee jotenkin rommi mieleen. Poltettakin on. Tosin, jos siemenet perkaa pois ja niiden ympärillä olevan vaaleamman hötön, se on varsin mietoa ja hukkuisi voimakkaaseen liharuokaan. En ole vielä kokeillut tätä moneenkaan paikkaan, mutta esimerkiksi kuumat juomat voisivat olla hyvä kohde, tai salaatti.

Keräsin kypsät pois ja leikkelin tuuhean pöheikön kovalla kädellä syksyiseen asentoon. Vain isoimmat raakileet saivat jäädä. Roskiin meni ainakin 2/3 vihreästä massasta. Tukeva puu tämä on edelleen, rungossa olisi ainesta vaikka bonchin (bonsai chili) muokkaamiseen.

Syytä kesän huonoon satoon en oikein muualta löydä kuin viileydestä. Pieniä nappuloita oli joka oksalla, isoja harvassa. Tämä kasvoi perulaisten valkoisten Habanerojen välissä ja ne satosivat kumpikin ihan kohtuullisesti. Kuubalaiselle ei sama lämpö riittänyt.

Rehevää kasvua ja viivästynyttä kukintaa

Ruukkusalaattia?  

Ei sentään. Chili on kuubalainen miedohko chinense Aji Cachucha. 

Viileässä varastohuoneessa se on kasvanut lähinnä leveyttä. Se kukki jo kuukausi sitten, mutta homma jäi kesken jouduttuaan ikkunalta sen keltaisen valon alle, missä Habanerokaan ei tehnyt satoa. Habanero muuten aloitti raakileiden teon, kun siirsin sen sinisemmän valon alle. Jotenkin valon määrä ja väri ei sille riittänyt, mutta värin vaihto auttoi. Nyt poistin 2700K putket kokonaan, vaihdoin ne lamppujen alkuperäiseen 4100K valoon ja Cachucha ainakin alkoi taas kukkia uudestaan.

Pienihän tämä vieläkin on, vaikka ikää on yli kolme kuukautta. Korkeutta on vain 20 cm, mutta leveyttä 40 cm. Minun piti vähän taivutella lehtiä sivuun, että sain komean rungon ja kukat näkymään. Cachuchan kukat ovat tosi pieniä, muutaman millin leveitä, isoimmatkin alle sentin. Tiheä kasvutapa saattaa johtua viileästä talvesta lampun alla. 

Musta taustalla vasemmalla on kissa, joka kuolaa chilipöydälläni ikkunasta pikkulintujen perään, kun ne käyvät lintulaudalla.

Chinenset Jouluna multiin

Jostakin menneisyydestä periytyneen tapani mukaan chinenset on hyvä idättää joulukuussa. Laitoin niitä muutama päivä sitten lautalle kellumaan. Ensimmäiset ovat työntäneet itua näkyviin, mullassa ei ole vielä yksikään, mutta ehkä joulun pyhinä. Lauttakuvia on ollut, joten laitanpa tähän edellisistä koeidätyksistä kasvamaan jääneen chinensen malliksi. Tuollaisia taimia tavoitellaan:

Kuubalainen Aji Cachucha on siis nimestään huolimatta capsicum chinense, sieltä miedommasta päästä, lähes tuleton. Taimi on tässä vähän yli kuukauden ikäinen, 10 cm korkea ja 25 leveä. Tukevan rungon alapäästä näkyy lähtevän juuria ilmassakin, joten kaipa tuo kaipaisi lisää multaa.

Ensi vuodelle uusien chinense-listani on varsin lyhyt. Kasvatustilani ovat pienet ja vanhoja kasveja talvehtii aika joukko.

Habanero Peruvian White oli minulla jo pari vuotta sitten idätyksessä, mutta ainoakaan ei itänyt. Nyt kokeillaan uusilla siemenillä. Kellanvalkoinen tämä on väriltään, luodin muotoisena siitä tai sen sukulaisista on käytetty myös nimeä White Bullet. Habanerohan tämä ei varsinaisesti ole, mutta poltetta ja aromia pitäisi olla saman verran. Johnilla oli kaupan myös miedompi versio tästä:

Habanero White lienee myös kermanvalkoinen, vaikka aivan valkoisiakin kuvia olen nähnyt. Sen polte pitäisi olla mietoa, suuruusluokkaa 4-5, kun edellinen on 9-10. Ajattelin kasvattaa näitä rinnakkain, jotta eroja voi paremmin havainnoida.

Machu Pichu on edellisten tapaan perulainen, mutta musta ja paljon isompi. Se näyttää aivan Aji Pancalta ja saattaa ollakin se. Katsotaan. Nimivalinta on ainakin huono, sillä kuuluisan turistinähtävyyden nimellä on turha etsiä netistä chilin ominaisuuksia, vaikka nimessä kirjaimen ero onkin. Tämä on ensimmäinen tilaukseni Kanarian saarilla sijaitsevasta saksalaisesta siemenkaupasta. Kolmesta lautalle laittamastani siemenestä yksi homehtui, yksi mustui keskeltä, mutta yhdestä on tulossa itu. Paremminkin olisi voinut alkaa. Tosin tuo kuvassa oleva taimi on kyseisen liikkeen siemenistä myös ja ne itivät molemmat.

Tasmanian Red on habanerojen tapaan australialaista siemenkantaa, vaikka kasvi on Karibialta kotoisin. Violetit kukat chinensessä ja aika outo ulkomuoto saivat minut kokeilemaan. Varsinaista kulinaarista nautintoa ei ehkä kannata odottaa.

Paprika Bohócsapka kuuluu ensi kesän unkarilaiseen vivahteeseen. Se ei ehkä ole chinense, vaikka myyjä niin väittää. Tuo nimittäin näyttää vahvasti Piispan hatulta, jotka yleensä ovat baccatumeja. Kaiken sekaannuksen kruunaa siemenpussi, jossa lukee Capsicum annuum. Ehkä nämä chilipaprikoiden lajit eivät ole täysin auenneet unkarilaiselle paprikanviljelijälle.

Joka tapauksessa: Rehevää, vihreää Joulua chilinkasvattajille. Ja punaista pöytään!