Jotkut chilit eivät paljon multaa tarvitse

Tuossa on multaa 1,8 desilitraa, mittasin sen. 7 cm ruukussa, joka ei ollut edes täynnä, kasvoi yli kaksi kuukautta kaksi hyvinvoivaa baccatumia, eikä juuria tullut tuon runsaammin ruukun reunoille tai pohjalle.

Inca Red Drop (C. baccatum) on vähään tyytyväinen. Niitä oli unohtunut kaksi tainta samaan ruukkuun ja molemmat kasvoivat tasatahtia. Korkeutta on nyt 45 cm ja kukkiakin on. Veitsellä jouduin jakamaan juuripaakun, kun istutin nuo isompiin ruukkuihin.

Talviselta näyttää tämä pääsiäinen. Parvekelasien sisällä oli jo 28° ja ulkona samaan aikaan +3°. Ensi viikolla ehkä yötkin lämpenevät.

Ruukunvaihdon aika Omnicolorilla

Omnicolor (C. baccatum) on nyt kyllä kitunut liian kauan tuossa seitsensenttisessä miniruukussaan. Viikko sitten siinä oli nuppu, nyt jo montakin kukkaa ja ensimmäinen raakile on muodostumassa. Tilat ovat ahtaat olohuoneen ikkunalla ja pienissä ruukuissa nuo mahtuvat tiheämpään. Juuri nyt ei ole tarjota muuta yhtä aurinkoista ja lämmintä paikkaa taimille. Häpeähän se on kasvattaa noin ahtaissa ruukuissa, mutta ovat ne niissäkin kasvaneet ja alkaneet kukkia. Tuota piti jo kastella kaksikin kertaa päivässä, jos aurinko paistoi. Parin desin multatilavuus kuivui äkkiä.

Tuolta siellä ruukussa näytti. Juuret ovat kiertyneet ruukun reunoille etsimään kait lisää elintilaa. Olen minä pahempiakin nähnyt, paksuja "palmikoita" juurista pohjaa kiertämässä, mutta kyllä tämäkin kertoo selvästi lisätilan tarpeesta. Seuraavaksi tulee 13 cm eli litran ruukku, johon tuo nyt päätyy. Isompaa ei ikkunalle mahdu. Kesällä ulkona se vasta saa isomman.

Omnicolorin kukka on melko pieni ja baccatumin tyypilliset kuviot ovat vihertäviä. Näitä on jo lukuisia, joissakin haarautumiskohdissa useampiakin samassa paikassa.

Heti ensimmäisestä kukasta näyttäisi muodostuvan raakile, ainakin se nostaa päätään pystyyn siihen malliin.

Bolivian Rainbow kukkii

Bolivian Rainbow (C. annuum) 

Kun ei tuon boliviaanon kukkaa ole aikoihin ollut täällä esillä, uhrataan sille nyt muutama ajatus. Kyseessä on ns. koriste-annuum. Varsinaisten annuum-sukuisten chilien kukat ovat valkoisia. Näitä violetteja on muutama muukin lajike. Bolivialainen on niistä kuitenkin tunnetuin, Suomessa yleisin koristechili.

Tuossa näkyy selvästi, miten suurin lehti on tummunut valossa, se voi muuttua miltei mustaksi, mitä sitäkin voi pitää koristeellisena. Myös runko on tumma. Sitten kun raakileita ilmestyy, niiden suuri värimuuntelu eri kehitysvaiheissa muodostaa tästä chilistä katseenvangitsijan. Kuistille parvekelaatikkoon olen ajatellut nuo kesäksi sijoittaa.

Nuppuja, nuppuja

Synkän, lumisateisen päivän ratoksi aloin kuvata "pikkutaimiani", tammikuun lopulla taimelle tulleita lajikkeita. Nämähän idätin tosi vanhoista siemenistä.

Omnicolor (C. baccatum) on reippaasti haaroittunut ja nuppuja on joka haarassa. Kaikki tämän idätyserän taimet ovat pikkuisissa 7 cm taimiruukuissa, joissa on vain pari desiä multaa. Hyvin ne on noissakin kasvaneet. Tällä baccatumilla varsi paksunee ylempänä, ehkä se on saanut silloin enemmän valoa, kun nuo siirrettiin ikkunan yläosaan lasihyllylle. Kuvassakin näkyy hiukan ikkunan päällä olevia loisteputkia, joiden valo on hieman keltaisempaa kuin ulkoa tuleva. Väri on 840 ja putket ovat vuosia vanhoja. Sekavalo ei ole valokuvaukselle eduksi, ylälehdet ovat eri värisiä kuin alemmat. Takana on tomaatin taimia.

Omnicolorin nuppua varten piti ottaa spottivalo käyttöön, muuten olisi ollut turhan hämärää ja tasaista. Minä näköjään pidän vastavalosta.

Olipa jo unohtunut eräs Omnicolorin ominaisuus, haju. Huoneessa tuoksahteli kissanpissa erityisesti taimihyllyn läheisyydessä. Epäilin tomaatin taimia tai liikaa kasteltua multaa, mutta Omnicolorhan se oli.

Toinen vanha tuttu baccatum Inca Red Drop on porukan korkein, 35 cm. Niitä on vielä jäänyt kaksi samaan ruukkuun, mutta silti kasvuvoimaa on löytynyt ja nuppujakin on. Jotenkin minulle on aikaisemmilta vuosilta jäänyt mielikuva (kenties väärä), että kevätpäivän tasauksen aika on erityisen suosiollinen chilien kukinnalle. Nehän ovat kotoisin tropiikista, missä päivät ovat aina saman pituisia yön kanssa. Kesäkuussa eivät tämän ikäiset taimet kuki näin helposti, mutta silloinhan chilit ovat yleensä jo isompia.

Chinense Cajamarca on lajityypillisesti ryppyisillä lehdillä, mutta tällä kertaa ei erityisen paksulla rungolla varustettu chili. 

Annuum Bolivian Rainbow on tuossa ikkunalla jo alkanut tummentaa lehtiään, vaikka aurinkoisia päiviä ei vielä monia ole ollut. Se voi paljossa UV-valossa muuttua hyvin tummaksi lehdiltään, mutta tuota säteilyä on Suomessa runsaammin tarjolla vasta toukokuusta lähtien. Loisteputkissa sitä todennäköisesti on.

Bolivialaisen kukkanuppu jo enteilee värikästä kukkaa, mutta eri väriset raakileet tästä vasta tekevät väriläiskän chilien joukossa.

Annuum Chinese Pot Chilli on muita samanikäisiä paljon pienempi, mutta siitä tuleekin pienikokoinen pensas ja chilitkin ovat vain muutaman millin mittaisia. Nuppuja löytyy tämänkin latvasta, kun tarkkaan katsoo.

Lopuksi hellyttävä kuva Omnicolorin pikkutaimista. Nämä ovat uusintakylvöä vuoden 2009 siemenistä, kun ensimmäisellä yrittämällä iti vain yksi. Toisella kerralla iti jo kaksi viidestä, mutta hitaasti.

Cristalissa raakileita kahden kuukauden iässä

Aji Cristal (C. baccatum) on kasvanut ikkunan sivussa ledivalojen alla. Se sai nyt molemmat 30W spotit itselleen, kun "pikkutaimia" siirrettiin lasihyllylle nauttimaan auringosta.

Cristalilla on nyt tasan kaksi kuukautta siitä, kun se  avasi sirkkalehtensä. Sitä pidän yleensä chilien syntymäpäivänä, sillä vasta sirkkalehtien ilmestyessä siemenestä hengissä selviytyminen on varmaa.
Rocoto Peru Rojo siinä vieressä alkaa olla kypsä.

Kahden kuukauden ikäisessä Aji Cristalissa on jo raakileita. Siinähän oli nuppuja kolme viikkoa sitten. Kukat aukesivat kahdessa viikossa ja tuo raakile on nyt kolmen päivän ikäinen. Kasvi on puoli metriä korkea ja litran ruukussa puutarhamullassa. Lannoitusta ei paljonkaan ole vielä ehditty aloittaa.

Aji Cristalissa kukan kuihtuessa raakileen tulon havaitsee ensimmäisenä siitä, että kukan jäänteet alkavat nousta pystyyn. Raakilehan suuntautuu aluksi suoraan ylös ja kallistuu alas vasta kasvaessaan.

Blogin päivitykset ovat jääneet harvemmaksi, kun tuntuu, että kaikki on jo kerrottu moneen kertaan. Sanotaan nyt kuitenkin sekin, että Cristalia voi syödä raakana, vaalean vihreänä, kunhan se on kasvanut isoksi.

Kun kerran aloitin vanhojen asioiden kertaamisen, laitetaan vielä kukkakuvakin samaan postaukseen, ettei tarvitse sitä etsiskellä. Lukijoissa on kuitenkin niitäkin, jotka eivät ole vuosikausia seuranneet blogiani ja ensi kertaa kasvatteleviakin pitää välillä palvella. Aji Cristal on hieno chili, maukas ja monikäyttöinen. Sen, kuten muidenkin baccatumien kukka on "kalanruotokuvioinen", valkoisella pohjalla on keltaista, vihertävää tai rusehtavaa väriä. Tämän Cristalin väri on kellertävä kukan auetessa ja se muuttuu rusehtavaksi ajan kuluessa. Väri saattaa hiukan vaihdella kasvatusolosuhteiden mukaan, eikä siis ole lajikkeen tunnistamisessa avuksi. Väripilkut ja niiden kuvio ovat kuitenkin selvä merkki baccatum-sukuisesta chilistä.

Peru Rojo kypsyy vajaassa kahdessa kuukaudessa

Rocoto Peru Rojo  (C. pubescens) on Jewen viime vuonna Perusta tuomia lajikkeita, jonka taimi meillä kukki ensimmäiseksi ja teki raakileita tammikuun lopulla. Niistä yksi kasvoi jonkin verran, muut putoilivat pois. Seitsemän viikon päästä tuo noin 4 cm leveä raakile alkoi punertaa.

Kypsymisnopeuteen saattaa olla syynsä. Rocotot kokivat ankaran ripsiäishyökkäyksen, kun en riittävän usein tarkastellut lehtien alapintoja. Pari viikkoa sitten vihdoin ruiskuttelin niitä, mutta paljon lehtiä putoili. Tuossakin on aivan kaljua oksaa näkyvissä. Raakileen kehittymisen aikana kasvua ei paljonkaan ole tapahtunut. Nyt sentään kasvaa tervettä lehteä oksien päihin taas.

Korkeutta ei ole tullut lisää, jotkut oksat sentään ovat kasvaneet pituutta ja sotkeutuneet vieressä oleviin rocotoihin entistä pahemmin.

Otin chilien valona olleen ledispotin pöydälle valaistakseni pimeänä päivänä ripsiäisten rocotoille tekemät vahingot. Altapäin lehdet ovat tosi pahan näköisiä ja nämä putoavat vielä pois.

Päälipuoleltakin syömisvahingot ovat sellaisia, että ne olisi pitänyt havaita ajat sitten.