Talvehtineet heräilevät

Aurinko tekee tehtävänsä ja kevät koittaa vähitellen, vaikka lunta sataakin. Talvea varaston tai makuuhuoneen ikkunalla viettäneet chilit ovat siirtymässä tositoimiin. Pikkuisia raakileita löysin ainakin seuraavista: Omnicolor, Habanero (oranssi), Biquinho, Piri Piri, Tabasco, Bolivian Rainbow sekä Spanish Red ja Rocotot Peru ja M2, joissa kolmessa satokausi on jatkunut jo pidempään. Vahvasti kukkivat Peruvian Orange ja Aji Chombo.

Hieman minua kummastuttaa, että edellisten vuosien nopein Inca Red Drop ei edes kuki vielä, kuten ei Aji Cristalkaan. Tarkemmin ajatellen syykin on selvä: Ne ovat edelleen viimekesäisessä mullassaan, eikä siinä riitä paukkuja uuteen satokauteen.

Aji Chanca, chilien historiaa

Aji Chancan alkuperästä en ole päässyt selville - jostakin Etelä-Amerikasta se on, mutta tämän baccatumin nimi liittyy chilien Eurooppaan leviämisen historiaan.

Diego Álvarez Chanca purjehti Kolumbuksen mukana hänen toisella Amerikan matkallaan 1493. Espanjan kuningasperheen henkilääkäriä lainattiin tutkimusmatkan lääkäriksi ja hän mm. pelasti matkalla Kolumbuksen hengen Haitilla parantamalla retkikunnan johtajan malariasta. Chanca kuitenkin jäi historiaan chilien puolestapuhujana ja levittäjänä Euroopassa. Hän luennoi niiden terveysvaikutuksista kuningashuoneissa ja luostareissa ja joitakin kirjallisia muistiinpanoja on säilynyt noilta ajoilta. Sellainenkin merkintä löytyy, missä Chanca kuvailee intiaanien käyttävän chilejä ruoakseen kuin eurooppalaiset naurista. Perunaahan ei silloin vielä tunnettu, kun eivät olleet ehtineet Peruun asti tutkimusmatkoillaan.
En tiedä kuka ja miksi on nimennyt juuri tämän chilin hänen nimelleen, mutta kovin harvoissa siemenkaupoissa sitä vielä on. Omani hankin australialaiselta "John, the Chillimanilta", John Leonelta jo reilu vuosi sitten. Viime keväänä kasvattelin siitä yhden taimen, mutta siitä tulikin Aji Amarillo. Kerroin Johnille vaihdokkaasta ja hän lähetti keskikesällä uudet siemenet. Niistä kasvattelen nyt taas yhtä, joka tässä maitopurkissa on kahden ja puolen kuukauden ikäinen, 70 cm korkea ja ensimmäiset nuput ovat niin isoja, että baccatumin pilkut näkyvät jo läpi. Muutamassa päivässä ne aukeavat. Tuo on aika tyypillinen baccatum, melko harva ja hento, mutta vahvistunee, kun kukinta alkaa ja varsinkin päästyään parvekkeelle ja saatuaan lisää valoa. Pystyssä se pysyy nytkin omin avuin. Ensimmäinen haarautuminen on latvomisen ansiota, seuraavat luonnollista kehitystä.

Lähipäivinä vaihdan sen isompaan ruukkuun ja leikkaan pisimmät haarat poikki, parikymmentä senttiä pois, sillä ulkokauteen on kuitenkin vielä kuukausi. Isoimman nupun annan kukkia, jos siitä vaikka kehittyisi jotakin. Chancan hedelmät ovat mielenkiintoisen näköiset, lyhyet ja tylpät, mutta eivät pyöreät. Tuollaista baccaa en vielä ole kasvatellut. Se on Johnin suosikkimakuja, miksi ei siis minunkin.

Lisäys 29.3.

Aji Chanca avasikin kukkansa heti seuraavana aamuna. Sen baccatum-täplät ovat keltasävyiset ja mallia "kalanruoto". Kunhan tulee aurinkoisia päiviä ja parvekkeella tarkenee työskennellä, vaihdan tälle isomman ruukun.

Viime keväänä minulla oli koko huhtikuun muutama chili parvekkeella. Ne pärjäsivät, mutta eivät juuri kasvaneet. Nytkin voisi yöpakkasten hellittäessä viedä muutaman rinnakkaistaimen sinne jäähylle. Vaikkapa kohta kukkia työntävistä Padroneista voisi paria viivyttää vähän. Tarvitaan sitä Tapas-aihioita syksymmälläkin.

Kukkaa pukkaa

Kukintaa aloittelevat monetkin talvehtineet ja tämän vuoden kylvöksistä on noiden rocotojen seuraksi tulossa muitakin lajeja.

Tänään aukaisi ensimmäisen kukkansa Chinese Pot Chilli, pieni annuumi, jolla on pienet valkoiset kukat. Koko kasvi on hento  ja sen chileistäkin odotetaan tyyppiä "pieni kiinalainen". Kukka on vain n. 13 mm leveä, pienimpiä chilin kukkia, mitä olen tavannut, mutta aikainen se on. Taimi on kasvanut vasta alle kaksi kuukautta ja korkeutta on 30 cm, mutta haaroja ja nuppuja on runsaasti. Tuo pitäisi sijoittaa johonkin ruukkuun tai amppeliin, missä se saisi levitä vapaasti. Nyt sitä painavat sivuilta intialaiset, jotka eivät vielä aio kukkia.

Baccatum Aji Ahuachapáu eli Cap 220 on kukkinut jo muutaman päivän, itse asiassa se aloitti tarkalleen kolmen kuukauden iässä, kuten monet chilini ovat tehneet. Sen kukka on tyypillinen baccatum, täplikäs ja iso, 25-30 mm leveä. Kasvi alkaa lähennellä puolen metrin korkeutta, mutta varret ovat edelleen turhan rentoja, taitavat vaatia tukikepit, kun satoa alkaa kasvaa.
Terälehtiä on kukassa yleensä kuusi, mutta myös seitsemää esiintyy ja kuvatessani bongasin myös viisisakaraisen. Terälehtien väripilkut ovat tällä selvästi ruskeat. Ne voivat olla myös vihreitä tai vihertävänruskeita ja niissä voi olla selvempiä kuvioita. Niistä voi olla apua tunnistamisessa, mutta samoja yhdistelmiä esiintyy monella lajikkeella ja värikin voi vaihtua kukkien vanhetessa. Suositun Lemon Dropin lisäväri on kuitenkin selkeästi vihreämpi ja kuviokin on erilainen.

Tuoretta satoa tulossa?

Tulipa vilkaistua ikkunallani vallitsevaa chilipöheikköä vähän tarkemmin ja tuollainenhan siellä varjoissa lymyili.
Rocoto Red Peruvian siinä aloittelee hedelmän kasvatusta. Tämähän on kukkinut jo kuukauden ja sinä aikana vaihdoin sen isompaan ruukkuunkin. Eipä se siitä pahemmin häiriintynyt.
Kun jatkoin tutkiskelua, löytyihän sieltä ikkunan sivusta toinenkin, Rocoto Riesen on jo sulkemassa yöksi kukkiaan ja lehtiään, mutta raakile siinä on. Tämä onkin mielenkiintoisempi tapaus, kanankakkaa ruukun pohjalla ja asustaa edelleen maitopurkissa. Isompaan ruukkuun vaihdetut ja normaalimmin lannoitetut kukkivat nekin, mutta tulosta ei vielä ole syntynyt.

Molemmat rocotot tulivat taimelle joulukuun puolivälissä. Annuumit ovat nopeampia, mutta useimmat baccatumit ja chinenset ovat kolmen kuukauden vanhoina alkaneet kukkia ja monet ryhtyneet kasvattelemaan ensimmäistä satoaan viikon kuluessa kukinnan alkamisesta, eli normaaliaikataulussa sikäli mennään. En vain uskonut sitä pubescenseista.

Älkää sitten ottako tätä lannoitusohjeena! Pubescensille kanankakkaa? Siinähän on runsaasti typpeä ja typpi on myrkkyä puben kukinnalle, sanotaan chilifoorumilla. Minä olen ymmällä, mutta kun noita on kolme samanlaista, tämmöinenkin kokeilu piti tehdä.

Chenzo - pieni on kaunista

Kaksi chiliä, toinen 2 kk, toinen yhden kuukauden iässä. No, muutaman päivän päälle kumpikin.

Vasemmalla Perun intiaanien kivisten majojen seinustoilla vuosituhansia kasvanut baccatum Puca Uchu, joka meikäläisellä ikkunalaudallakin on kasvanut parissa kuukaudessa 60 cm korkeaksi. Nuppuja on joka haarassa, mutta ne eivät näy vielä kehittyvän kukiksi asti, ei ole vielä aika, valoa tai ravinteita puuttuu - tai ikää.

Oikealla on Englannissa joulukuussa 2008 julkaistu risteytys, patio-chili Chenzo, jonka pitäisi olla frutescens. Se on kuukaudessa kasvanut 12 cm, mutta haaroja on jo - ja nuppuja haaroissa. Itse asiassa nyt näyttää siltä, että tämä pikkuinen alkaa kukkia ennen kuin tuo iso.

Chenzo tulee Englannin Norfolkista, Perry ja Ali Drew-Cookin puutarhasta. He ovat kasvattaneet chilejä jo parikymmentä vuotta ja viime vuodet keskittyneet pienikokoisiin terassille tai ikkunalle sopiviin "patio"-kasveihin. Heidän jalostamiaan ovat mm. Apache ja Cheyenne sekä meilläkin hyvin kasvava amppelitomaatti Tumbling Tom. Chenzo on uusin tulokas. Sen chilien pitäisi kasvaa mustina kunnes ne äkkiä kypsyvät punaiseksi. Jalostaja itse sanoo, että heille tärkeätä on pieni koko, helppohoitoisuus, mutta myös maku. He ovat parannelleet muiden koristelajikkeita lisäämällä niihin maun. Kesän mittaan tuon pääsee toteamaan.


Tämä pikkuchili oli joutunut tuollaiseen 5 cm pikkuruukkuun. Ilmeisesti isommat olivat silloin loppu. Oikealla on normaali taimiruukkuni, 7 cm leveä. Huomasin, että senttimetrit eivät tällä kohdin kerro juuri mitään ruukun koosta. Kun lusikoin tuolla pienemmällä multaa isompaan, niitä meni neljä täyttä ruukullista. Tämä on siis joutunut pärjäämään neljänneksellä muiden taimien saamasta mullasta. Hyvin se on kasvanut siitä huolimatta.

Valkoisia variaatioita

Tuollainen kukka ilmestyi Rocoto Red Peruvianiin ensimmäiseksi kolmisen viikkoa sitten. Kukintaa on jatkunut, raakileita ei vielä ole muodostunut, mutta kukkien väri on vaihdellut aika tavalla. Kun tuo on ainakin minulle uutta pubescensien kasvattelussa, esitänpä nyt muutamia variaatioita. Muunnoksia tapahtuu samassakin kasvissa, eli lannoitus tai valo tuskin niitä aiheuttavat. Minulla on noita 3 ja kaikki käyttäytyvät samalla tavalla.

Aika yleistä on, että kukan sisäosa on vaalea, mutta väriä on ulkopinnassa.

Aivan valkoisiakin kukkia esiintyy.  Ja samassa kasvissa on toisilla oksilla värikkäämpää, toisilla vaaleampaa. Tämäkin on siis Rocoto Red Peruvian. Kaikki taimet ovat Fataliin laatusiemenistä ja nyt kolmen kuukauden ikäisiä.

Laitetaanpa lopuksi vielä vertailuksi tyypillinen pubescensin kukka, ikkunallani useamman taimen voimalla kukkiva Rocoto Riesen (Grande). Siinä ei juuri vaihtelua esiinny, mitä nyt kukat ovat enemmän supussa ja haalistuvat vähän ikääntyessään.

Kuvista löytyy isommat versiot niitä näpäyttämällä.

Lasihyllyllä lisää ikkunatilaa

Lasihyllyn käytöstä ikkunan edessä kerroin jo Chilifoorumilla tammikuussa 2008, joten sieltä voit tutkia tarkemmat yksityiskohdat. Keksintö on mielestäni kätevä tilan lisääjä kevättalvella. Minun hyllyni ovat kierrätyskamaa, mutta saa niitä uusiakin lasiliikkeestä mittojen mukaan.
Hyllyä on tässä tyhjennetty. Normaalisti siinä on kahdessa rivissä kylki kyljessä purkkeja. Kun ne kasvavat ylhäällä oleviin loisteputkiin kiinni, ne joutuvat alemmaksi tai muille ikkunoille. Tyhjä tila ikkunalaudalla on kissan makuupaikka. Se joutuu kohta luopumaan paikastaan.

Ylärivin chilit ovat Cajamarca, Aji Colorado, Rocoto Riesen, 3 Padronia, Bhut Jolokia ja Rocoto Red Peruvian.
Ikkunalaudalla majailevat tässä Pot-chilit ja PC-1, Aji Chanca maitopurkissa, Puca Uchu, Aji Ahuachapáu, Rocoto Red Peruvian ja laatikollinen päärynärocotoja, oikeassa laidassa yllätyschili, todennäköinen Spanish Red, jossa nytkin on kypsää ja kukkia.

Pois kuvasta jäivät mm. Rocoto M2, Aji Golden, Dong Xuan Market, Cyklon ja noiden rocotojen kaksoiskappaleita. Lisäksi verhon takana sivussa on pikkutaimia ja niillä on oma valo.

Kaatuilevat annuumit

Heitänkö ulos koko kelvottoman erän?
Näin pääsi käymään, kun nämä espanjalaiset annuumit kasvoivat rehevästi pikkutaimien laatikossani tiukasti muiden välissä. Kun purkin otti erikseen, ne eivät pysyneetkään pystyssä ilman tukea. Syynkin osaan arvailla. Yritin säästää ruukunvaihdoissa ja hyppäsin yhden vaiheen yli. Siirsin itäneet siemenet suoraan tähän yhteisruukkuun, melko pintaan oletettavasti. Tämä annuum kasvatti tavallista heikommat juuret ja nekin pintaan ja venyi sitten vartta ainakin 5 cm ennen sirkkalehtiä. Sama ilmiö toistuu puolalaisessa Cyklonissa, annuum sekin. Rungon alapäästä lähtee yksi juuri ja sekin melkein vaakasuoraan. Muilla chileillä runko jatkuu maan alle juurena melko syvään ja kasvi pysyy pystyssä. Jos olisin hoitanut näitä normaalilla tavalla, ne olisivat kasvaneet aluksi pienessä purkissa, josta ne olisi siirretty isompaan ja istutettu samalla syvempään. Nyt virhe piti korjata vähän myöhemmin, muu ei auttanut.

Pimiento de Padrón on Espanjan Galiciasta kotoisin oleva annuum-chili, Padronin seudulta. Siitä tehdään maukasta pikkupurtavaa. Tapas on espanjalainen tapa nauttia ruokapaloja oluen tai viinin ja kaveriporukan kera. Tästä chilistä tehdään oliiviöljyssä paistaen ja merisuolaa päälle ripotellen maistuvia suupaloja. Näihin sisältyy kuitenkin yllätysmomentti. Noin joka kymmenes chili onkin tulinen. Eräänlainen espanjalainen ruletti siis. Haukkaajien naamanväänteistä iltaa aloitteleva seurue saa paljon hupia. Tulisuus ei liene kuin medium-luokkaa ja se lisääntyy chilien vanhetessa. Nehän nautitaan pieninä ja vihreinä ravintoloissa. Tässä kuvaus Pimientos de Padron tapaksen teosta ja nauttimisesta.

Padronit täyttävät kuukauden tänään. Yhteiskuva on muutaman päivän takaa, mutta nyt on mittaa 15 cm, olisi 20, jos mukaan otettaisiin se 5 cm, jonka hautasin multaan uudelleen ruukuttaessani, sirkkalehdet nyt maan pinnassa. Sillä tavalla nämä pysyvät taas pystyssä ja mullassa olevaan runkoon kasvaa uusia juuria. Kun oikein tarkkaan katsoo latvalehtien välistä, siellä näyttäisi olevan kukkanuppuja. Jospa päästäisiin tapasta tekemään jo keväällä?

Toinen roteva kasvaja, baccatum Puca Uchu on nyt 2 kuukautta vanha ja korkeus lähentelee puolta metriä. Siinä on valtavat lehdet, 4 haaraa latvassa ja paljon kukkanuppuja.

Siemeniä multaan

Tomaattien kylvöaika ja kevään ensimmäinen kypsä tomaatti osuivat samaan päivään. Näihin aikoihin ne viime vuonnakin kylvin ja turhan isoiksi ehtivät ennen kuin pääsivät ulos.

Amppelitomaatti Tumbling Tom Yellow on kylvetty helmikuussa 2008 ja edelleen se jaksaa versoa voimakkaasti jo kolmanteen kevääseensä makuuhuoneen ikkunalla. Laitoin siitäkin omista tomaateista kerätyt siemenet itämään, jos se vaikka tarvitsisi täydennystä varjon puolelle, mistä versot kuivuvat talven aikana. Lajike tosin saattaa olla hybridi F1, joten sadon laadusta ei ole varmuutta. Helpommin ruukun täydentää pistokkailla, laittamalla nykyisten versojen pätkiä kosteaan multaan. Ne juurtuvat muutamassa päivässä.

Ulkokasvatuksessa keltainen Golden Sunrise on muodostunut yhdeksi suosikkilajikkeeksi ja sen kavereiksi tilasin chilinsiementen mukana englantilaisista siemenkaupoista pari uutta tomaattilajiketta Sophies Choice ja Moskovich, joiden pitäisi olla aikaisia. Mini-luumutomaatti Floridity on myös itämässä. En ole varma, olisiko sen paikka parvekkeella vai ulkona.
Aikamoinen risukkohan tuo "Tumpelo Tommi" on ja kesäksi haarat vielä pitenevät ja tihentyvät, mutta on se silti mahtunut kasvamaan parvekkeen katossa chilien yläpuolella. Keltaiset minitomaatit ovat kuitenkin sellaista herkkua, että pienen esteettisen haitan kestää.

Lisäys kesällä:
Siemenkylvö tuon siemenistä tuotti aika saman näköisiä, mutta happamempia tomaatteja. Eli F1 hybridejä ei kannata lisätä siemenistä. Nuorensin tämän amppelin juurruttamalla muutaman oksan tästä vanhasta, siis suvuttomalla lisäyksellä. Niistä tulee täsmälleen samanlaisia.

Eilisen auringon muistelua

Purinpa uudesta kamerastani (EOS 550D) vielä aurinkoisen päivän kuvia.
Rocoto Riesenit aloittivat kukinnan samana päivänä sekä kananP:llä ruokittu että normaalilannoituksella ollut. Kukat ovat tyypillisiä pubescensin kukkia, noiden perusteella sitä ei voi tunnistaa. Nämä rocotot täyttävät 3 kk ensi viikonvaihteessa ja ovat vastoin nimeään melko pieniä, 20 cm korkeita ja 30 leveitä.

Puca Uchu (Aji Rojo), jonka kasvua ihastelin toista viikkoa sitten kaksikymmensenttisenä, on nyt aloittanut todella venymisen. Se on kaksi kuukautta vasta ensi viikolla, mutta korkeutta on jo 35 cm ja isoimmat lehdet ovat 20x15 cm. Kasvu on niin tukevaa, että sitä voisi epäillä jopa chinenseksi, mutta ei minulla ainakaan ollut samaan aikaan niiden siemeniä käsittelyssä. Kovin tämä kuitenkin poikkeaa toisista baccatumeista. No, kohta tuohon saadaan varmistus, sillä latva on alkanut haarautua ja haaroissa on nuppuja. Tämä sai isomman ruukun jo eilisessä vaihtosessiossa.

Hellettä parvekkeella

Aurinko on ihmeellinen.
26° parvekkeella lasien takana, vaikka ulkona on pakkanen, nollan lähellä tosin. Vaihdoin siellä multia talven ikkunalaudalla kyhjöttäneisiin ja muutamaan tuoreempaankin chiliin. Sopivat ruukut vain ovat taas kateissa.
Nautimme siinä lomassa iltapäiväkahvit parvekkeella paljain jaloin (puuritilä pohjalla), T-paidassa ja melkein hiki pinnassa. Tämä on kyllä yksi aikaisimmista parvekekauden avajaisista.

Chiliä soppaan

Meinaa perusasiat unohtua kiihkeää kasvukautta ihastellessa.
Aivan tavallinen nakkisoppa sai uuden juhlallisen maun viipaloituani puolikkaan tuollaista nelisenttistä chiliä mukaan keittoon.
Rocoto Peru on se kummajainen, joka aloitti satokauden vasta vuoden vanhana sisällä vietettyään sitä ennen kesän ulkona. Nyt siinä on ollut jo kymmenkunta kypsää syötävää parin loisteputken valossa keskellä talvea. Se on siis mukavasti pidentänyt tuoreen chilin tarjontaa, mutta siitä huolimatta en sitä ensi kesäksi aio kylvää, ellei sitten tuo yksilö jatka satokauttaan suoraan ulkokauteen asti, jolloin se tietysti pääsisi pihalle taas.

Halkaistu Rocoto Peru, mustat siemenet poistettuna. Mehevää hedelmälihaa noissa pubescenseissa on aika paksusti.

Pienikin ponnistaa

Aurinkoinen keli houkuttelee kuvaamaan. Tässä kolme annuumia ikkunallani vastavalossa. Varjopuolelle heijastelin aurinkoa valkoisella kirjekuorella. Tilaa säästääkseni kasvattelen chilejäni kolme samassa ruukussa litran jäätelörasiassa, missä niille on 7x7x7 cm multatila kullekin ja kastelureiät pohjassa. Tuossa ne on kätevä kastella kerralla. Joskus, kun tila on oikein kortilla, ne ovat saaneet viihtyä noin ahtaalla kesään asti.
Kuukauden ikäiset Pot-chilit, kiinalainen ja intialainen ovat kasvaneet tasatahtia, vaikka kiinalaisen siemen olikin niin mitättömän pieni. Niillä on mittaa nyt 12 cm, kun vasemmassa laidassa Indian PC-1 on pari viikkoa vanhempi ja 5 cm korkeampi. Miksi PC-1 ei ole Naga eikä Jolokia, vaikka sitä noilla nimillä on myyty siemenliikkeissä, kerron -08 kasvatuspäiväkirjassani Chilifoorumilla.

Kumarrus auringolle

Aurinko näytti voimansa ja monet chilit roikuttivat lehtiään vettä pyydellen. Äkillinen valo ja lämpö lisäsi haihtumista, eivätkä juuret olleet tottuneet sellaiseen.
Tämä Aji Ahuachapáu (Cap 220) on lisäksi kumartanut syvään auringon suuntaan. Tuolla on nyt ikää kaksi ja puoli kuukautta ja ensimmäisiä pieniä nuppuja näkyvissä. Varsi on kuitenkin huolestuttavan heikko, taipuisa ja vaalean vihreä, ei ollenkaan puumainen. Se ei taatusti jaksa kannattaa hedelmiä. Olen miettinyt, mikä meni pieleen. Se on kasvanut varsin vähässä valossa ikkunalaudalla ja saanut vasta viime viikkoina lannoitusta. Ehkä se kaipaisi enemmän kaliumia tai kalsiumia - tai valoa. Tai sitten se vain on baccatum ja niissä nyt on tuollaisia tukea tarvitsevia useinkin tuossa iässä.

Valkoista puben kukassa

Rocoto Red Peruvian ei kukiltaan ole aivan tyypillinen pubescens. Sen kukassa on aika paljon valkoista ja punainenkin on vaaleampaa kuin useimpien muiden tumma violetti. Tämä on aivan tuore kukka, väri haalistuu seuraavina päivinä. Kukinta jatkuu, ensimmäiset ovat jo pudonneetkin. Myös muissa saman ikäisissä rocotoissa on nuppuja riippumatta siitä, millä niitä on lannoitettu. Jos näitä viime keväiseen vertaa, niin kovin aikaisessa ollaan, mutta ovathan nämä eri lajikkeitakin.

Olihan siellä poikkeus viime keväänä, tosi aikainen yllätyssiemenestä kasvanut Rocoto M2. Se kukkii edelleen ja kypsää ja puolikypsää satoakin on.

Kasvua tapahtuu

Ei ole vielä kolmeakaan viikkoa siitä kun julkaisin kuvan pikkutaimistani. Silloinen kuusisenttinen pariviikkoinen rääpäle, baccatum Puca Uchu (Aji Rojo) on nyt tuon näköinen: Suurimmat lehdet ovat 16 cm pitkiä ja toistakymmentä leveitä. Korkeutta on parikymmentä senttiä. Alla on kuva samasta kasvista suunnilleen samassa mittakaavassa kolmen viikon takaa 7.2.

Ei tuo varmaankaan mikään ennätyskasvaja ole, mutta iso siitä on tulossa. Köynnöskasviksi parvekkeen nurkalle sitä ajattelin. Tätä en latvo enkä katko. Se saa kasvaa vapaasti ylös vaikka metrin, sillä vasta siellä se saa parvekkeen kaiteen takaa valoa kesällä. Niin, lannoitteita se ei vielä ole saanut. Ensimmäiset viikot uudessa mullassa menevät mullan omilla ravinteilla, Loimaan Aurinkomullan tässä tapauksessa. Väri on aika vaalea, kananP olisi varmaan tehnyt hyvää ruukussa. Taidanpa sujauttaa sitä johonkin purkin kulmaan tehtyyn koloon. Toisaalta, pituuskasvu ei saisi ylittää ikkunan korkeutta ennen toukokuuta, jotta se ei joutuisi kokonaan pois valosta. Silloin kasvu muuttuu hillittömäksi ja honteloksi. Sellainenkin virhe on tullut tehtyä.

Rocoto kukkii helmikuussa

Rocoto Red Peruvian aukaisi tänään kukkansa viikon yli kahden kuukauden ikäisenä. Pienenä tehdyn latvomisen seurauksena tämä pubescens alkoi kasvatella kahta vaakasuoraa sivuhaaraa ja leveyttä onkin uskomattomat 60 cm, kun korkein kohta on vain 20 cm maitopurkin reunasta. Korkeuskasvu on nyt alkamassa uudestaan. Kukissa on tavallista rocotoa enemmän valkoista ja niitä aukesi kolme kerralla ja lisää on tulossa. Olettaisin noiden kuihtuvan ja putoilevan vielä muutaman viikon ajan, mutta ennen pitkää kasvi vahvistuu niin paljon, että se alkaa kantaa hedelmää. Kenties tuo pitäisi vaihtaa isompaan ruukkuun sitä ennen.

Lannoitesivuja tutkimassa

Tutustuinpa itsekin noihin linkittämiini Biolanin sivuihin ja törmäsin tekstiin: "sen kaliumlisä edistää kasvien terveyttä ja parantaa mm. juurikasvien, marjojen ja hedelmien sadon laatua." Eli tavallaan Biolan myöntää, että perus-luonnonlannoitteella ei aina saada terveitä kasveja eikä laadukasta satoa? Kyse on Biolan Yleislannoitteen esittelystä. Siinähän näyttäisi olevan pohjana luonnonlannoite, johon on lisätty kolminkertainen annos kaliumia ja vielä kalkkia jauhettujen munankuorien muodossa. Ravinnekoostumukseltaan se jo alkaa muistuttaa hyvää chililannoitetta. Sitä on kuitenkin saatavissa vain rakeisena pussissa ja oletettavasti se myös haisee. Taidan vielä pysyä sisäviljelyssä Puutarhan Kesässä, mutta ruukun pohjalle lisälannoitteeksi voisin vaihtaa tuon Yleislannoitteen perinteisen kananP:n tilalle, kunhan joskus saan sen haisevan pussin tyhjäksi tuolta seinustalta. Kesällä ulkona se on syytä kätkeä multaan (on erinomainen istutuskuopan lannoite) tai levittää juuri sateen edellä tai kastella heti reilusti, jottei maalaistuoksuja tarvitse haistella päiväkausia.

Vaiko sittenkin?

Tämä romuttaa uskomukseni siitä, että tietäisin jotakin chilien lannoituksesta ja kasvutavasta. Kasvit taitavat itse tietää parhaiten, mikä niille on hyväksi ja perinnöllisyydelläkin on merkityksensä. Sattuma ohjaa satoa.

Minulla on 3 Rocoto Riesenin taimea, saman ikäisiä kuin nuo Peruvianit. Ne ovat puolta pienempiä, mutta luonnonlannoitetta pohjalleen saanut on samalla tavalla tummempi lehdiltään kuin eilisen postauksen Peruvian. Yksi on saanut normaalihoitoa, silloin tällöin Puutarhan Kesää (16-9-22), vaikka mullassa pitäisi vielä olla kasvuvoimaa. Yksi jäi taimiruukkuun odottamaan. Sitä olen lannoittanut hydrolannoksen perusosalla ilman typpilisää, eli se on saanut NPK 6-6-26. Se on kooltaan suurin. Ilman lisätyppeä. Sillä on vain neljännes multaa noihin muihin verrattuna ja se oli pienin rääpäle pikkutaimena. Nuo kaksi ovat lehdiltään saman värisiä.

Sitten on tämä kanankakkarakeiden päällä kasvava tumma yksilö. Se annostelee itse juurillaan, paljonko ottaa, mutta suhteet lannoitteessa ovat suuruusluokkaa 16-5-8. Se on toistaiseksi hieman pienempi kuin normaalilannoituksen saanut, mutta siinä on nuppuja kehittymässä lehtisilmujen kätköissä. Muilla taimilla tätä ei ole havaittavissa.
Mistä tässä on kyse? En minä vaan tiedä, mutta ei noiden lannoituserojen näin pitänyt vaikuttaa, pikemminkin päinvastoin. Multa tietenkin tasoittaa eroja, kun siinä on perusravinteet. Katsotaan tulevaisuudessa, miten noille käy. Jos kiinnostuit kananP:stä, ei sinun välttämättä tarvitse hankkia koko säkkiä sisään haisemaan. Suunnilleen samaa tavaraa myydään muutamalla eurolla, mutta kyllä aivan huimaan kilohintaan Biolan ravinnepuikkoina. Nesteenä myytävä ei sitten olekaan ollenkaan samaa.

Lantaa vai ei?

Yritänpä todistella sellaista, mitä nettikuvalla ei juuri pysty, kun pienien värivivahteiden toisto ei selaimilla ole parhaimmillaan. Yritetään silti. Tässä kaksi samanikäistä ja melkein samalla tavalla hoidettua Rocotoa pehmeässä ikkunavalossa valkoisella pöydällä.
Rocoto Red Peruvian on kaksi kuukautta vanha. Kuukausi sitten siirtelin niitä maitopurkkeihin ja napsin latvat poikki useimmista. Tuo tummempi (vasemmalla) jäi katkomatta, kun se oli niin vino ja maitopurkkiin se pääsi viikon myöhemmin. Siinä yhteydessä se sai 2 jälkiruokalusikallista kanankakkaa purkkinsa pohjalle. Oikeanpuoleinen on elänyt pelkällä aurinkomullalla ja vedellä tämän kuukauden. Molemmat voivat hyvin, mutta ovat ainakin silmällä katsoen varsin erivärisiä. Tummat lehdet kertovat vähintäänkin riittävästä typen saannista. Kieltämättä se näyttää terveeltä ja tavoiteltavalta, mutta vasta syksy näyttää, mikä menetelmä tuotti tulosta. Samainen typpi voi myös haitata sadon muodostumista. Tässä on kuitenkin kyse luonnonlannoitteesta, jonka vaikutus on erilaista kuin puhtaiden kemikaalien.

Tämän lajikkeen ykköstaimeni, jossa on nuppuja ja kohta kai kukatkin, on kooltaan näiden välistä. Se on saanut muutaman kerran Puutarhan Kesää lannoitteeksi, jotta nuput jaksaisivat kehittyä, mutta nuput ilmestyivät siihen ennen lannoituksen aloittamista. Väriltään se on niin lähellä tuota tummempaa, että en katsonut aiheelliseksi laittaa sitä vertailukuvaan. Onhan se vaaleampi, mutta leveämpi ja haaroittuneempi myös.

Kaikki ovat saaneet tasan samaa valoa vierekkäin ikkunalla joten siitä eivät erot johdu. Jatkossa alan varmaan lannoittamaan tuota vaaleampaa. Se vaikuttaa vähän aneemiselta ja lehdetkin ovat ohuemmat. Mielenkiintoni on kuitenkin siinä, ryhtyykö turbolannoitettu lainkaan kukkimaan kesään mennessä. Ja todellinen jännitysnäytelmä on ykköstaimen kukkien kehitys. Ne kasvavat päivittäin ja violettia väriä näkyy jo nupun päästä.