Daavid ja Goljat

 Leikkuulaudalla kaksi chiliä, kumpi on vahvempi?    

Pimiento de Padron on vain keskikokoinen, noin 9 cm, Peruvian White Habanero alle kolmisenttinen.

Perun valkoinen on tämän kesän ollut meidän suosikkimausteemme. Pieneksi siivutettuna siitä tarttuu maku pannulla tai padassa helposti. 

Voimakkuuskisa on aivan selkeä. Pienempi voittaa kaikin tuomariäänin. Yksi perulainen valkoinen maustaa yhden hengen annoksen ihan mukavasti, Padron jää vähän vaisuksi. Sitä pitää olla paljon.

Tumbler yllätti myönteisesti

Amppelitomaatti Tumbler ei ole ollut suosikkejani, maku ei vain yllä parempien lajikkeiden tasolle. Valtavaksi kasvaneen viherpehkon siirsin heinäkuun alussa parvekkeelta itäpäädyn viimaiselle ja viileälle kuistille tuulissa pyörimään.

Sielläkin pikku tomaatit kypsyvät joukolla, mutta ovat vihreiden lehtien ja uusien raakileiden peitossa niin, että poimiminen on vaikeaa. Toisella kädellä pitää poistaa oksia edestä, että pääsee noihin käsiksi.

Maku ei ole hivelevä, mutta menettelee. Koin kuitenkin aikamoisen yllätyksen, kun lisäsin noita halkaistuna reilulla kädellä paistinpannulle jauheliha-sieni-sipuli seokseen. Kypsänä Tumblerit ovatkin herkkua, maistuvat ihan hyvältä italialaiselta tomaattimurskalta, oli tyypillinen arviointi.

Noinhan se on chileilläkin, pitää vain löytää sopiva ruoka, valmistustapa ja annostelu.

Tämän kesän perusmauste on ollut Indian PC-1, joka on osoittautunut erittäin satoisaksi pieneksi puuksi sen jälkeen kun se sai aimo annoksen Epsom-suolaa pari kuukautta sitten.

 Näitä syödään pääasiassa vihreänä, mutta kun niitä kypsyy ripeään tahtiin, on siirrytty punaisiin. Tuohon tomaattipannuun kuitenkin tein yhdistelmän. Saman verran PC-1:tä ja Peruvian White Habaneroa pieneksi silputtuna antaa mukavan säväyksen. Kahdelle hengelle yksi kumpaakin maistuu, kaksi jo hieman polttelee.

Peruvian White Habanero (C. chinense) hitusen luonnollista isommassa koossa.

Syksyyn pitäisi jo varautua

Lähes jokasyksyinen aiheeni on ollut leikata oksien päistä pois kaikki kukat ja pienet raakileetkin ensimmäisen reilun kokoisen raakileen takaa. Eivät ne kuitenkaan ehdi kypsyä ennen pakkasia. Nopeimmillakin chileillä menee kuukausi, monilla kaksikin kukasta kypsään.

Tässä Peruvian White Habanero saa syysleikkauksen. Se on hidas kypsyjä, joten pienet raakileetkin saavat kyytiä.

Tilanne on hieman toinen, jos syyskautta voi pidentää lämmittämällä, mutta säiden armoilla olevien olisi tämä jo pitänyt tehdä. Samoin typpilannoituksen lopettaminen kannattaa tehdä jo elokuun alkupuolella. Turha nyt enää on lehtiä ja uusia oksia kasvatella. Erityisiä syyslannoitteita on ja ne auttavat vähän kypsymisessä, mutta pelkkä vesikin käy.

Juha Pihlajamäellä on Chilinkasvatusta-blogissaan lisää syysohjeita mm alalehtien leikkauksesta. Lukekaa se Juhan blogista.

Aji Fantasy Sparkly White - milloin tuo kypsyy?

Aji Fantasy on Fatalliin jalostamia lajikkeita ja Sparkly White sen viimeisin villitys, valkoinen baccatum.

Valokuvaus on valolla piirtämistä ja tässä tuli vaikea rasti eteen. Oikeassa laidassa näkyy valkoiseksi maalattu pylväs, joka kuitenkin on aivan vihreä, kun sitä peittävät chilien lehdet tiiviinä verhona. Tässä pusikossa myös Aji Fantasy näyttää kuvassa vihreältä.

Lightroom ohjelmassa valkoisen saa helposti korjattua, mutta samalla varjopuoli pylväästä muuttuu sinipunaiseksi; kun yhtä korjaa, toinen kärsii. Tuo lienee kuitenkin chilin luonnollinen väri, aivan aavistuksen kellertävä.

Nyt en vain osaa päätellä, milloin se on kypsä. Ensimmäiset raakileet ilmestyivät jo kaksi kuukautta sitten - valkoisena - ja nyt niiden pitäisi kyllä jo kypsyä. Väri ei ole muuttunut, eivätkä ne ole vielä pehmenneetkään. Maistellut toki olen: mieto salaattichili, aika tyypillinen baccatum, ihan hyvä, mutta ei mitenkään mieleenpainuva. Väriä tietysti pitää käyttää hyväksi ruoanlaitossa, niin sen ainutlaatuisuus tulee esiin.

Nagykúti - turha Alma-kopio?

Nagykúti (C. annuum)

Muutaman vuoden on erityisesti saksalaisilla chilisivustoilla esiintynyt aivan Alma-paprikan näköistä kummallisen nimistä uutta lajiketta. Tänä vuonna päätin tuota vertailla, kun kurpitsan siemeniä ostaessani törmäsin Nagykútiin taas kerran.

Kasvatin vanhaa suosikkiani Almaa ja tuota uutuutta rinnakkain ja nyt niissä molemmissa on kypsää. Alma kyllä oli nopeampi. Nagykúti tuossa kuvassa on revitty toiselta ikkunalta tiiviistä kasvustosta ja sen lehdet eivät vielä ole tottuneet vapauteen. Oksat tarvitsevat tukea, pallukat ovat isoja, suurin on hieman normaalia Almaa isompi. Unkarin kielessä Nagy merkitseekin isoa ja koko ja säilytyksen kestävyys on ollut jalostuksen tarkoituskin, vihjaa unkarilainen sivusto.

Nyt saatan syyllistyä ennenaikaiseen arviointiin, kun ensimmäisen kypsän perusteella tuon tuomitsen, sillä "ensimmäisen podin syndrooma" on tunnettu chilipiireissä. Usein ensimmäinen kypsä on eri makuinen ja muotoinenkin kuin myöhempi sato. Monet siemenmyyjät ovat Nagyn luokitelleet tulettomaksi ja se tuntuu pitävän kutinsa. Rakenne on aivan Almaa, siemeniä on paljon ja tämän "tomaatti-paprikan" saa helposti koverrettua täytettäväksi ja uuniin tai grilliin.

Minusta mausta puuttuu jotakin, kun tätä Alman kanssa vuorotellen maistelen. Alma on makeampi, voimakkaammin paprikan-makuinen ja siinä on pieni, mukava chilin polte, kun jättää vähän vaaleita osia siemeniä poistaessaan. Nagykúti jää joka asiassa niukasti toiseksi, hieman valjuksi. Kenties puoli senttiä isompi koko ja parempi säilyvyys kaupassa ja kuljetuksissa ei paina minulla mitään. Turha tuote, vaikkakin varmaan hitti vihannestiskeillä.

Minä pysyn vanhassa kunnon Almassa. Niitäkin on erilaisia kantoja liikkeellä, myös aivan tulettomia, minulle taisi osua maukkaampi versio. Tuolla on edustuskuva siitä ja kooste Alma-kirjoituksistani. Niitä on paljon.

Aji Cristal on ilopilleri

Tänään ihan vain väri-iloa chilikuvassa, kun aurinko osui niin sopivasti.

Aji Cristal (C. baccatum)

Tämä parvekkeen paraatipaikalla kasvava maukas chili on viihtynyt hyvin kolmen litran ruukussaan, joka on puoliksi upotettu isoon ruukkuun ja juuret pääsevät sinne helposti. Näitä on syöty paljon. Sinappisillissä uusien perunoiden kaverina ja mehulingon vihermehussa ovat viimeisimpiä löytöjä. Chilijuusto on aina varma valinta.