Jos sinulla on chilejä varten kuivuri, nyt sille on muutakin käyttöä. Kuivatut mansikat ovat sellaista herkkua, että sitä ei juuri mistään saa, ellei itse tee.
Kovin ohuiksi siivuiksi ei kannata leikata, ne kutistuvat kuivuessa. Olen jopa kuivannut pienempiä neljänneksen lohkoina. Jos mansikan pinnan saa kuivurin ritilää vasten se ei paljon tartu, mutta leikkauspinnat voivat pureutua kiinni. Olen sivellyt ritilät öljyllä ja se on auttanut. Miedon makuinen ruokaöljy sopii eikä sitä kannata säästellä, muuten viipaleet joutuu irrottamaan veitsellä. Aivan rutikuivaksi mansikoita ei kannata paahtaa, vaan saavat jäädä taipuisiksi. Parvekkeella nuo kuivuvat 10-15 tunnissa riippuen viipaleiden paksuudesta, ilman lämpötilasta ja kosteudesta.
Kuivat mansikat säilyvät vaikka paperipussissa kuivassa komerossa, mutta viisainta on panna ne johonkin rasiaan muiden taakse, että säilyvät liian aikaiselta napostelulta. Talvella kynttilänvalossa ne nimittäin ovat vielä paljon maukkaampia.
Tarkennuksia pari päivää myöhemmin:
Olen saanut palautetta, että mansikat tarttuvat ritilään. Ritilöitä on erilaisia, samoin öljyjä ja öljyäjiä. Itse asiassa sain itsekin yhden ritilällisen tarttumaan kiinni, kun öljysin huolimattomasti. Varma keino on pitää mansikan pintaosa ritilää vasten:
Se onnistuu leikkaamalla marjat neljään osaan, suuremmat vaikka kuuteen lohkoon. Pienet voi jättää puolikkaiksi. Ritilän voi silti voidella öljyllä, mutta tärkeintä on pitää mansikan ulkopinta ritilää vasten.
Ají Charapita – Pieni mutta tulinen ihme Perusta
2 viikkoa sitten