Aji Huanuco - nopeakasvuinen baccatum

Taimet ovat viime kuukaudet kasvaneet aivan liian tiheässä, kuusi taimiruukkua samassa "kastelukaukalossa", grillipihvien pakkauslaatikossa kylki kyljessä. Chinenset ovat kärsineet, kasvaneet luiruiksi, puolimetrisiksi yhden rungon kasveiksi, vaikka haarautuivat varhain. Sieltä kasvoi yksi ylitse muiden ja sehän oli baccatum Aji Huanuco.

Pelastin sen parvekkeelle ruukunvaihtoon huomatakseni vain, että sopivat ruukut olivat loppu. Nyt se on 60 cm korkea, yllättävän tukeva baccatum, vaikka on kasvanut 9 cm taimiruukussa, joka sekin oli niin vajaa, että multaa oli vain 2,5 dl. Kukkanuppuja on jo latvassa, vaikka ikää on vasta viikon yli kaksi kuukautta. Tammikuun lopulla se oli hento sirkkalehtitaimi. Raivasin sille tilaa olohuoneen ikkunalta.

Lievä hajuhaitta pelmahtaa tästäkin baccatumista Omnicolorin tapaan, kun sitä käsittelee. Kasvu on kuitenkin sitä luokkaa, että tämä on piikkipaikalla kilpailtaessa ensi kesän parvekkeen parhaasta paikasta, auringosta ja isosta ruukusta. Kesän parhaat sadot ovat siltä paikalta tarjonneet aikaisemmin mm Jamy ja Aji Amarillo.

Onnistuin lykkäämään satokautta Canarioilla

Jo tammikuussahan kävi niin, että ajoissa itämään laittamani Canariot alkoivat kukkia pieninä taimina,15 cm korkeana ja 30 cm leveänä. Olisihan niitä kukkia voinut nyppiä pois tai antaa niiden kasvattaa muutaman pienen hedelmän ja tuhria kasvua siihen muutaman kuukauden. Minä päätin kuitenkin yrittää estää kukinnan onnistumisen kasvatuksellisin keinoin - ja onnistuin.

Tämä Canario (C. pubescens) on nyt 40 cm korkea ja metrin leveä. Se on kasvanut koko ajan olohuoneen ikkunalla. Annoin sille kukkien ilmestyessä taimiruukussa tuntuvan typpilannoituksen, Nutriforten typpilisää eli salpietaria tupla-annoksina. Kaikki kukat ja nuput putoilivat noin viikossa. Sitten vaihdoin sen isompaan ruukkuun ja nyt kukinta alkaa onnistua. Lannoitus on Puutarhan Kesää normaalimääriä. Toinen sai erilaisen kohtelun.

Tälle vaihdoin heti kovakouraisesti uuden amppeliruukun, laitoin sinne kourallisen kanankakkaa yhteen sivuun ja vein Canarion viileään varastoon vähän valoistakin sivuun. Se ei ehkä täysin lopettanut kukintaa koko aikana, mutta kukat putoilivat ihan itse, kun kaikki elämisen edellytykset eivät olleet kunnossa. Se kasvoi leveyttä ja on jo yli metrin. Vähemmästä valosta johtuen se on hennompi ja vaaleampi. Aurinkoiset päivät ovat saaneet ensimmäiset raakileet kiinnittymään tännekin, kun nostin sen ikkunan eteen riippumaan. Pelkällä vedellä se on pärjännyt, kun sillä on varastolannoitus ruukussaan.

Hyvällä hoidolla nämä voisivat nyt tehdä minulle makupaloja aina syksyyn asti. Nämä tarvitsevat vielä isommat ruukut, mutta kun teen vaihdon vasta, kun raakileet ovat jo isoja ja valoa ja lämpöä riittää, ei sen pitäisi keskeyttää kehitystä.

Puheet Siamista voi melkein unohtaa

Omnicolorhan se aivan ilmeisesti on tämä Siam Hot. Mitähän varten sillekin piti keksiä uusi nimi? No, katsotaan nyt kypsään chiliin asti, ennen kuin uusi nimi hylätään. Jos niillä vaikka olisi jotakin pientä eroa.

Kolme viikkoa sitä on, kun tuo alkoi kukkimaan ja nyt aurinkoakin saatuaan se on alkanut kasvattaa chilejään. Aivan ilmetty Omnicolor tuo on. Ei mitään eroa toistaiseksi. Hajuhaitta on vähän hellittänyt. Se on jotenkin ajoittaista, ehkä joihinkin kasvuvaiheisiin liittyvää. Vertailun vuoksi kasvamaan laittamani oikea Omnicolor on vielä niin pieni, että siinä ei tuoksu tunnu.

Siam Hot (C. baccatum), todennäköisesti sama kuin Omnicolor on kasvanut kymmensenttisessä taimiruukussaan reippaasti ja on jo puolimetrinen joka suuntaan vähän yli kolmen kuukauden ikäisenä. Runko on tukeva, puumainen suorastaan, mutta niin oli Omnicolorillakin kunnes siitä tuli amppelikasvi. Aivan samoja latuja kulkevat.

Mysteerirocoto M2 vauhdissa taas

Parvekkeella oli aurinkoisena päivänä 25° lämmintä ja mukava tehdä ruukun vaihtoja.

Fataliin yllätyspussista kaudella 2009 kasvateltu, itse nimeämäni Rocoto M2 (2. musta siemen) iti vanhoista siemenistä, tuli taimelle joulunpyhinä ja on nyt vajaan kolmen kuukauden ikäisenä puolimetrinen ja kukkii innolla.

Sille ei löytynyt edes Chilifoorumin avulla oikeaa lajikemääritystä, sillä saman näköisiä on liian paljon, ainakin 6 PI-lajiketta. Ne pitäisi itse kasvattaa vierekkäin ennen kuin voisi sanoa, ovatko ne samoja. Netin kuvien ja tietojen perusteella ei voi varmaa määrittelyä tehdä.

Rocoto oli kasvanut 9 cm leveässä taimiruukussa ja nyt se sai 15 cm leveän kolmilitraisen väliaikaisruukun kesää ja isompaa juuritilaa odotellessa.

Juuret olivat hyvässä kunnossa, kun ruukku ei ollut niitä täynnä ja ohuita hiusjuuriakin vielä näkyi pinnassa. Rikoin paakkua vähän pohjasta ja nurkista ja istutin uuteen ruukkuun. Kukinta saattaa tästä hetkeksi keskeytyä, mutta ehtiihän se vielä.

Tämän Rocoton kukat ovat enimmäkseen supussa, aukeavat myöhemmin lyhyeksi aikaa kokonaan. Niitä kasvaa useampia samasta pisteestä. Lehdet eivät ole kovin karvaisia eivätkä tuoksu voimakkaasti, mutta kyllä tämä silti tyypillinen pubescens on.

Kukan perusteella rocotoja ei voi määritellä. On niissä joissakin enemmän valkoista, mutta tämä on perusmuoto. Väri vaihtelee kameran kuvissa paljonkin riippuen valon laadusta ja tulosuunnasta. Tässä valo tulee terälehtien läpi ja se voimistaa violettia, eli luonnossa se on vaaleampi. Väri muuttuu myös iän mukaan, vanhassa kukassa se on hailakampi kuin juuri avautuneessa. Jotkut ovat yrittäneet tehdä määrittelyjä myös heteiden perusteella. Tässä ne ovat kiinni ja tummat, mutta muutamassa päivässä heteiden päät avautuvat, alkavat tuottaa siitepölyä ja muuttuvat vaaleiksi. Eipä löydy lajikkeiden välille eroa siitäkään.

Lisäys 22.3.

Tässä vielä kuva samasta kukasta kaksi päivää myöhemmin. Siitepölyä on alkanut irtaantua heteistä ja kukan väri on toinen, kun valo tulee sivusta, eikä terälehtien läpi siilautuen.

Chilijuustoa leivän päälle

Tästä aiheesta minulla on vuosia sitten tehty blogimerkintä, mutta käydään nyt asia vähän perinpohjaisemmin läpi.

Otetaan joku herkullinen chili, tässä kypsä Aji Cristal (C. baccatum). Cristal muuten maistuu ja tuoksuu jo vihreänäkin. Se silputaan pieneksi. Kuten jo 2011 totesin, juusto on tasalaatuisempaa, jos siemenkiinnikkeet ottaa pois, mutta ei se välttämätöntä ole.

Ne irtoavat Cristalista helposti, kun veitsellä irrottaa kantaosan. Loppu irtoaa itsestään vetämällä. Tästä voi ottaa siemenet kuivumaan vaikka talouspaperin väliin, mutta mustasilmäisiä (keskellä kuvaa) ei kannata ottaa talteen, ne eivät idä. Siemenet voi myös silputa muun chilin joukkoon, jos niin haluaa.

Terävällä veitsellä chili silputaan. Silpun koko riippuu chilin tulisuudesta. Miedot voi jättää isommiksi paloiksi, tuliset on syytä silputa hyvin. Niitä tietysti käytetään myös vähemmän. Jotkut käyttävät pakastettua chiliä tai jopa jauhetta, mutta eivät ne tuoreelle pärjää. Tuoreessa säilyy purutuntuma ja tuoksu.

Lopuksi silppu sekoitetaan juustoon. Kaikenlaiset pehmeät, maustamattomat juustot käyvät, myös tuorejuustot. Sulatejuustoista minusta Oltermanni on parasta, mutta muutkin kelpaavat, mutta sekoittaminen voi olla vaikeampaa.

Nyt sattui olemaan vajaa paketti Eldoradoa jääkaapissa. Siihen sekoittaminen vaatii vähän työtä, mutta kyllä se voiveitsellä onnistuu, kunhan ei aivan täyteen rasiaan yritä.

Juustoon sekoittaminen tasoittaa maun ja lieventää poltetta. Minusta se on juuri sopiva keino vertailla eri chililaatuja. Paljaaltaan mutusteleminen ei kerro ruoanlaittoon sopivuutta. Öljyssä paistaminen, padassa tai kermassa hauduttaminen pyöristää makuja huomattavasti ja juustoleipä kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa. Juusto säilyisi jääkaapissa viikon tai pari, mutta yleensä se on loppu muutamassa päivässä.

Kylläpä oli hyvää.

Cristalista näkyy läpi

Aurinkoa vihdoinkin. Aji Cristal (C. baccatum) on viileässä varastossa jatkanut tammikuussa alkanutta satokauttaan. Valoa vasten chileistä näkyy siemenkiinnikkeiden muodostama sisäosa kuoren läpi. Siementen määrää ei sentään erota.

Talvehtineet chinenset eivät täällä varastohuoneessa alle 20° lämmössä ole pitäneet kukkiaan, mutta baccatumille tuo näkyy riittävän. Auringossa lämpökin nousee, joten toivoa on muistakin. Tämän Cristalin aloittaessa raakileiden kasvatusta joulun tienoilla lämpöä oli pakkasilla vain 16°. Työmaavalo 3x36W 5400 Kelvinin putkilla antaa ilmeisesti riittävästi valoa.

Tomaatit itämään

Pidempään en jaksanut pidätellä, kun Patrik Tukholmassa kylvi omansa jo tiistaina ja Toni.A Kiteellä myös suunnittelee tomaattien kylvöä. Liikakasvua ennen ulos vientiä lähinnä pelkään, kun ei ole kasvihuonetta noille tarjota. Minulla on kyllä viileää kasvattelutilaa, jos alkavat liian korkeiksi kasvaa ennen kesäkuuta. Tomaattilajikkeita meni lautalle vain 3. Keltainen Golden Sunrise on ollut meidän suosikkimme jo vuosikausia. Unkarilainen pensastomaatti Manó oli viime kesän yllättäjä ja Hyötykasviyhdistyksen takavuosien suosikki Sibiria oli kolmantena. Näistä saan muutaman taimen.

Samaan aikaan makuuhuoneen ikkunalla:

Amppelitomaatti Tumbling Tom Yellow aloittelee kuudetta satokauttaan. Vaihdoin sen isompaan amppeliin muutama viikko sitten ja samalla karsin vanhimpia juurakoita pois tuoreempien tieltä. Taas se herää kevääseen, vaikkakin viimekeväistä myöhemmin. Silloin siinä oli jo kypsää tähän aikaan vuodesta. Talvet ovat erilaisia ja tämä on ollut tavallista pimeämpi.

Muutama pieni raakile siellä jo kasvaa ja kukkia on pienehköissä tertuissa. Kunhan aurinko pääsee vihdoin pilvien takaa tännekin, kasvu alkaa uudessa mullassa kenties jopa edellisiä keväitä runsaampana. Tämän paikka on kesäisin ollut parvekkeella ja versot roikkuvat aikamoisena harakanpesänä amppelin sivuilla ja alapuolella.

"Pienviljelijän" lannoitepuikot

Kädessäni on kaksi gramman painoista lannoitepötkylää. Ne ovat sisällöltään samanlaisia, mutta toinen maksaa 1270€/ravinnekilo, toinen 11€. Kumpi on kumpi?

Siisteyshän sen jo kertoo ja pakkauksesta maksetaan. Takana on Biolanin Luonnonravinnepuikko, joita myydään 60 gramman paketissa, Se on puristettu tiiviimmäksi ja kiillotettu, jolloin se ei haise. Kanankakkarakeet haisevat ja hinta on laskettu isosta tarjoussäkistä, mutta samaa tavaraa ne kasveille ovat.

Jos kasvattelee vain yhtä tai muutamaa kasvia, ei tietysti kannata hankkia säkillistä lannoitetta, vaan kalliit puikot saattavatkin olla edullisia. Tuollaisia työnnetään multaan ruukun koosta riippuen 4-12 kappaletta kuukauden välein. Lisäksi annetaan vain vettä.

Biolan on uusimassa puikkojaan, mutta lähimarketissa ei vielä ollut uusia. Lannoitteiden N-P-K arvoista kirjoittelin jo 2008 pitkän jutun ja lannoitetaulukon. Nämä puikot ovat 4-1-2 ja kaliumia on selvästi vähemmän kuin chililannoitteissa yleensä. Taimivaiheessa näillä olen saanut hyvää kasvua aikaiseksi.

Nyt Biolan on jakanut puikkonsa Yrtti- ja HeVi malleiksi. Hedelmiä tuottaville on lisätty kaliumia suhteeseen 4-1-4. Sitä siis kannattaa odottaa satokauden lannoitteeksi, jos puikoilla lannoittelee. Myös Substral on uusinut puikkonsa. Aikaisemmin niissä oli hyvin paljon typpeä, nyt tilanne on korjaantunut.

Jos on vähänkään enemmän kasveja ruokittavana, suosittelen kyllä Puutarhan Kesää. Se on hyvä yleislannoite, helppo ja halpa. Siinä saa kilon paljon vahvempaa lannoitetta melkein samalla hinnalla kuin pikku paketin puikkoja. Annosteluun kannattaa hankkia maustemitta, jolla saa millilitran jauhetta litraan vettä. Se liukeneekin ihan itsekseen.

Siam Hot haiskahtaa vahvasti Omnicolorilta

Tuollaista nimien sekaannusta jo vähän epäiltiinkin ja nyt sain lisää todisteita.

Tuossa on Omnicolor reilun kuukauden ikäisenä ja Siam Hot viikkoa vaille kolme kuukautta. Laitoin "oikean" Omnicolorin kasvamaan, kun kuulin epäilyksistä, että Siam Hot onkin ehkä väärin nimetty Omnicolor. Samanlaistahan noiden kasvu on, mutta niin se on monilla baccatumeilla. Tärkein tuntomerkki on haju. Aikaisemmin Omnicoloreita kasvattaessani ihmettelin, kun kasvatushuoneessa tuntui kissan pissan haju. Meidän katti ei ruiski minne sattuu. Siirsin Omnicolorin toiseen huoneeseen ja haju seurasi sitä. Se ei tule kukista, eikä lehdistäkään, vaan jotenkin koko kasvista. Pubescensit tuoksuvat ja lehtiä hieromalla se voimistuu. Omnicolorin tuoksu on erilainen, hajuksi sitä voi sanoa ja se leviää koko huoneeseen. Tämä pikkuinen Omnicolor ei juuri vielä haise, mutta ehkä haju tulee myöhemmin. Isompi Siam sen sijaan tuoksahtaa voimakkaasti lähietäisyydeltä.

Siam Hot (C. baccatum) avasi ensimmäisen kukkansa ja baccatumin tyypillinen kalanruotokuvio sieltä ilmestyi. Väri on oikea ja kukan kokokin on pienehkö, joten se kyllä vastaa Omnicoloria. Katsotaan seuraavaksi, lähtevätkö raakileet kasvamaan pystyyn kellanvihreänä ja muuntuvatko sitten Omnicolorin tapaan eri värisiksi. Vahva epäilys on, että nämä ovat sama chili eri nimillä. Sitähän siementen myyjäkin epäili siamilaista yhden kesän kasvateltuaan. Thaimaalainen Siam Hot on sitten jotakin muuta. Toiveeni hajuttomasta Omnicolorista ei ainakaan toteutunut. Kaikkea ei voi saada.