Turbo kukkii nyt

Ledivalotestin Turbo Pubet (C. pubescens) ovat kasvaneet aika tiheiköksi kun valotesti lopetettiin ja ovat saaneet enemmän auringonvaloa. Isomman ledin valossa kasvanut on haaroittunut enemmän ja siinä on jo useita kukkia. Nuo ovat nyt kaksi ja puoli kuukautta vanhoja (tarkistin idätyskuvista).

Pubescensin kukat ovat aina vain hienoja, väriläiskä chilin kukkien joukossa.

Pikkuinen Fatalii kukkii jo

Tämä Fatalii (C. chinense) aloitti kasvunsa tammikuun alkupuolella kylmällä ikkunalla, mutta pääsi sittemmin lämpöön. Nyt se on kaksi ja puoli kuukautta vanha ja kukkii innolla vain 13 cm korkeana. Ei tuosta vielä raakileita ole odotettavissa, kyllä sen pitää kasvaa ensin mittaa ja haarautua kunnolla ja pitäisi kai se siirtää pois taimiruukustaankin.

Saman kokoisena helmikuun lopulla kukkinut Rocoto M2  pudotti kukkansa aivan oma-aloitteisesti, eikä ole vielä aloittanut uutta kukintaa.

Fatalii on tyypillinen chinense-lajin chili. Ne kasvavat pienenä tiiviisti kuin kaalinkerä, lehtiä on paljon ja ne ovat ryppyisiä, lehtiruotien väleistä kupristelevia. Runko on paksu, tukeva ja pituuskasvu alkaa vasta myöhemmällä iällä ja lehdet pysyvät tuon näköisinä pitkään.

Talvehtineet heräilevät

Viime syksynä en montaakaan chiliä jättänyt talveksi huoneisiin kasvamaan, mutta muutaman sentään.

Rain Forest (C. baccatum) siirtyi lokakuun lopulla leikeltynä kylmältä parvekkeelta viileään varastohuoneeseen. Helmikuussa siihen alkoi ilmestyä uutta kasvua ja kukkia. Nyt tuo on parikymmentä senttiä korkea ja neljäkymmentä leveä. Auringon paistaessa sen lehdet riippuvat velttoina, jostakin syystä se ei saa riittävästi nestettä lehtiinsä asti, vaikka kookoskuituvaltainen multa on kosteaa. Ilmeisesti kuitua pitää kastella myös yläkautta, se ei ime riittävästi aluslautaselta. Multa on painunut, sitä pitäisi lisätä pohjalle ennen varsinaista satokautta.

Auringon myötä on kuitenkin pallukoita alkanut kasvaa eri puolilla kasvia. Kevät on tulossa. Onhan siinä varjopuolella vielä ledivalotkin apuna.

Pikkutaimet eivät tykkää kookoskuidusta?

Ehkä minä en vain osaa.

Kookoskuitua olen käyttänyt vasta pari vuotta ja aikaisemminkin on ollut ongelmia, kellastuneita lehtiä ja magnesiumin puutetta. Tämä on samaa Ecogrip-kuitua, jota esittelin 2015. Sattumoisin nuo ovat taas molemmat frutescenseja, kuten myös Cabai Burung Ungu, jolla oli vakava puutosoire 2016.

Madre de Rios (C. frutescens) kellastuttaa kovin varhain sirkkalehtensä.

Aji Guaguao (C. frutescens) kellastuttaa sirkkalehtensä ja rypistää seuraavat. Uudet lehdet ovat aika vaaleita. Samoja oireita on ollut ennenkin.

Jos nuo olisivat jonkun muun taimia, sanoisin, että ovat olleet liian märkinä, mutta omistani tiedän, että niin ei ole käynyt. Aikaisemmista kellertävistä taimista opin, että kookoksen sekaan kannattaa laittaa kolmannes multaa, niin harvinaisemmatkin ravinteet tulevat turvatuksi. Nyt kuitenkin multa oli ulkona jäässä ja jäi antamatta.  Muutenhan kookoskuitua neuvotaan lannoittamaan kuin vesiviljelyä, kasvualustana, jossa ei itsessään ole ravinteita. Tässä kuidussa kuitenkin on jonkinlainen "aloituspaketti". Se ei tunnu riittävän frutescenseille.

Vielä yksi todennäköisesti kookoskuidun aiheuttama ongelma:

Farmers Jalapeño (C. annuum) heittäytyi veltoksi auringossa, vaikka ruukku oli hiljattain kasteltu ja kuitu kosteaa. Lisää vettä nosti sen melko nopeasti taas pystyyn. Kastelutapojaankin joutuu muuttamaan, kun siirtyy mullasta kookokseen.

Kasvatustesti led-työvaloilla pitää jo lopettaa

Aloitin näiden työvalojen testaamisen aivan liian myöhään, aurinko tulee jo sotkemaan tilannetta, tosin molemmille tasapuolisesti. Pitäisi varmaan tehdä uusi testi syyspimeillä, jos nuo valot vielä silloin toimivat.

Tuo oli tilanne 23.1. Siirsin nuo pikkutaimet erilleen toisistaan niin, että yhteen ruukkuun tuli vain yhtä valoa, kummallekin yhtä paljon. Alla on tilanne 6.3., puolitoista kuukautta myöhemmin:

Edessä on litteällä Electrogearilla, takana paksummalla Nordlight-valolla valaistut chilit. Vasemman laidan chinenseissä ei vielä tässä vaiheessa ole juuri eroja, Motonetin valolla on kasvanut sentin korkeammaksi. Oikean laidan Turbo Pubeissa sen sijaan on niin suuri ero, että on vaikea uskoa sen johtuvan pelkästään valosta. Näin pienessä otannassa saattaa genetiikkakin vaikuttaa. Siemenet ovat samasta liikkeestä, mutta varmaankin eri kasvista. Tästä voi kuitenkin halutessaan vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että Motonetin Nordlight-valolla kasvaa pubescens selvästi nopeammin. Se on 18 cm korkea, useasti haaroittunut ja kukkanuppujakin on. Electrogearin valolla Turbo on vasta 10 cm korkea ja juuri aloittamassa haaroittumista.

Valothan ovat saman tehoisia ja värisiä, tai tarkkaan ottaen Motonetin valossa on hitusen enemmän sinistä ja vihreää. Ainoa mainittava ero niiden kohdalla on kuitenkin Electrogearin välkkyminen kameran kuvassa, eli se rajoittaa tehoaan ja lämpenemistään katkomalla valoa erittäin nopeassa tahdissa. Silmällä sitä ei näe. Huomaisivatko kasvit?

Kypsää tomaattia helmikuussa

Tästä unohtui raportoida helmikuussa, mutta kuukauden viimeisenä päivänä tuosta maisteltiin "kevään" ensimmäinen kypsä tomaatti. Nyt niitä on enemmän. Tertun rakenteesta voisi päätellä, että en ole kolistellut kasvia joka päivä. Kukat pölyttyvät vain liikkeestä, ravistelusta tai tuulesta ja tuultahan ei sisätiloissa ole.

Tumbling Tom Yellow on amppelitomaattini jo vuosien takaa. Nyt siirsin sen pois parvekkeelta vasta lumisateiden alkaessa lokakuun lopulla. Samalla leikkasin oksat hyvin lyhyiksi. Sehän teki niihin muutaman kypsän jouluksi ja helmikuun lopulla alkoi uusi satokausi. Tuolla on ollut oma ledivalo, viimeksi 36W (todellinen kulutus 17W) kiinalainen spotti valkoisella valolla. Nuo ovat osoittautuneet hyviksi chilivaloiksi. Vähän isommat kasvit tarvitsevat oman spotin, pikkutaimia menee puoli tusinaa samalla lampulla. Nyt jätän tuon jo auringon armoille.

Puutarhan kesällä minä tuota olen ruokkinut, mutta joulun jälkeen annoin sillekin reilun annoksen Epsom-suolaa. Onko se auttanut, en voi varmuudella sanoa, koska ei ole vertailua, mutta siltä tuntuu.

Lämpöshokki idätyksessä?

Kaksi vuorokautta idätyksen alkamisesta ja kaikki itävät? Outoa on, aivan toista kuin talven aikaisemmat idätykset. Kuun vaiheet taisivat olla kohdallaan, nouseva puolikuu menossa ja biodynaaminen kalenterikin kertoo tämän olevan oivallinen kylvöpäivä.

KAIKKI jalapeñot itävät, samoin kaikki tomaattilajikkeet, osa lähes kaikilla siemenillä. Vain annuum Amachito Rosso viivyttelee vielä. "Uskomustietoina" pidän kuun vaiheita ja biokalenteria, mutta uskoisin, että lämmin vesi lautan alla olisi hyvinkin voinut herättää uinuvat siemenet. Vesi oli selvästi kättä lämpimämpää, siis yli 40°, ehkä jopa 50° ja kansi oli päällä ja höyryä syntyi. Sehän ei vahingoita kuivia siemeniä, pehmittää vain niiden kuorta hieman nopeammin. Ensimmäisen jalapeñon laitoin jo multaan odottelemaan sirkkalehtien nousua. Kyllä tuommoinen lautta on hauska, visuaalinen idätysväline.

Vuorokaudessa itäneitä

Onhan noita pikaitämisiä ollut aikaisemminkin, jopa muutamassa tunnissa, mutta silloin on lähes aina ollut kyseessä viallinen siemen, viillelty tai ruhjoutunut kuori, josta itu pääsee helposti ulos. Harvoin niistä on tullut taimia. Nämä Farmers Jalapeñon siemenet vaikuttavat ehjiltä ja niitä on kaksi kolmesta jo itänyt.

Laitoin nuo eilen aamulla lautalle, jossa oli kättä lämmittävää vettä pohjalla. Lämpö on voinut vaikuttaa siemeniä herättävästi. Vuorokautta myöhemmin näissä kahdessa on jo isot idut, tai siis juuri ulkona. Varsinainen ituhan tulee vasta perässä.

Kevään viimeinen chili-idätys

Tämä on vain oma muistiinpano, jolla tuskin on suurempaa kiinnostusta muille. Blogimerkinnöistä löydän helpommin kuin almanakasta, mitä kasveille milloinkin on tapahtunut.

Luulisin chilien idätyksen jo riittävän. Annuumit tässä ovat ehkä vähän myöhässä, mutta uskon niiden ehtivän hyvin kesään parvekkeella. Amachito Rosso on italialainen annuum. Lisäksi laitoin kaksi jalapeñoa, vaikka en yleensä ole niitä kasvattanut. Niitä kun pitää olla ruoassa paljon, enkä ole koskaan saanut noista runsasta satoa. Niitä saa kaupasta kilokaupalla suhteellisen edullisesti. Maukkaampia baccatumeja tai chinensejä löytyy harvemmin meidän marketeista paitsi Heinän puutarhan vaunusta, jos se vierailee paikkakunnalla.

Kun lautta jäi puolityhjäksi, lisäsin sinne viikon verran aikaisessa neljä tomaattilajiketta. Niitähän minä kasvattelen ulkosalla, kun ei kasvihuonetta ole ja niitä ei voi viedä kovin aikaisin yöpakkasten armoille. Nuo kaikki lajikkeet ovat minulle outoja ja siemenet tulivat Espanjasta. Sibirian nyt todennäköisesti on sama kuin aikaisemmin kotimaasta hankkimani Sibiria. Nepalilainen on kirsikkatomaatti, jonka pitäisi kestää kylmää, Early Wonder on aikainen ja isompi sekä Amish Paste Wisconsinista tuleva perinnetomaatti. Ehkä joku vanhoista lajikkeistani pitäisi vielä ottaa mukaan.

Varaslähdön sai tämä Virosta tuleva Boney-MM, jota jo muutamana vuotena olen kasvatellut parvekkeella tosi aikaisena tomaattilajikkeena, alkukesän herkkuna. Sen laitoin jo pari viikkoa sitten kookoskuituun ja nythän nuo ovat terhakasti taimella, valmiina siirtymään maitopurkkiin, kumpikin omaansa. Siitä saan parhaassa tapauksessa jo kesäkuun alkupuolella kypsää, jos kevät on vähänkään lämmin.