Aito perulainen Amarillo on hidas

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Aji Amarillo (C. baccatum) on hidas satoamaan, se on todettu aikaisemminkin, mutta suoraan Perusta  tuotu näyttää olevan vieläkin hitaampi. Nyt se kuitenkin kukkii, kun ensi viikolla viisi kuukautta tulee täyteen.


Kukassa on tyypilliset baccatumin väripisteet ja tällä Amarillolla ne ovat nimenkin mukaisesti keltaiset. Minulla oli 2012 vastaava koekasvatus lajipuhtauden toteamiseksi marraskuulta huhtikuulle. Silloin leikkelin vähemmän ja ehkä kevät oli aurinkoisempi, sillä se onnistui kukinnassaan aikaisemmin samalla ikkunalla. Valostahan tuo lähinnä on kiinni, vaikka kyllä minikokoinen ruukkukin hidastaa kehitystä.

Pidin tätä pitkään saksilla pienenä, lasihyllyn alle mahtuvana, mutta kukinnan alkaessa se piti päästää kiertämään hylly ja kasvamaan kohti loisteputkia. Amarillon vierestä siivosin muita pois, jotta sen erottaa, mutta päälle jäi rocoto, joka sekoaa latvaan. Amarillolla on korkeutta nyt 80 cm ja kasvuvaraa enää 20 cm. Olisi jo aika päästä parvekkeelle ja isompaan ruukkuun, mutta en sitä pakkasöiksi sinne vie. Sakset saavat edelleen auttaa tilanahtaudessa. Kukkia on sekä hyllyn ylä- että alapuolella ja hiukan näyttää siltä, että raakileitakin ehkä muodostuu kohta.

Pysyvästi lämpimämpiä kevätkelejä täällä odotellaan, mutta siinä voi mennä vielä kuukausikin. Huhtikuun lopulla se edellinen talvella kasvatettu Amarillo pääsi parvekkeelle 2012 ja menestyi siellä vallan mainiosti marraskuulle asti.

Värien taisto ei ole vielä ohi

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Hiljaiseloa on ollut ledien testirintamalla, mutta Rocatot (C. chinense) jatkavat kisaa. Kuukausi sitten ilmestyivät ensimmäiset kukat, eikä kukinta ole johtanut mihinkään toistaiseksi. Syykin on ilmeinen: viileys. Tuolla lämpötila pysyy alle 20 asteessa, ellei aurinko paista ja viimeisen kuukauden aikana ei juuri ole paistanut kuin aivan viime päivinä. Korkeutta ja tuuheutta on kuitenkin tullut lisää.

Akvaariovalo 40 cm, Valkoinen led 38 cm, punainen led 13 cm ja ESL 28 cm.

Kuukausi sitten mitat olivat 28, 25, 9 ja 18 cm eli suhteet ovat säilyneet ennallaan. Silloin akvaariovalon alla Rocato ei vielä kukkinut, mutta ei sillä mennyt kuin 3 päivää aloitukseen ja nyt siinä on eniten kukkia - ja oksia.

Kaksi kuukautta sitten siirsin Kellu Uchu baccatumit pois värivalojen alta, kun ne olivat liian isoja loosheihin. Ne saivat 1,6-litraiset ruukut ja pääsivät valkoisen työmaavalon alle samaan puutarhamultaan kuin nuo testikasvitkin.

ESL:n alla kasvaneessa oli jo silloin raakileita ja niitä on kypsynyt jo toista viikkoa. Akvaario- ja valkoisen ledin alla aloittaneissa on raakileita, mutta ei vielä kypsää. Punaisen alla aloittanut ei enää ole muita pienempi, mutta kukinta ei ole vielä onnistunut. Vikaa ei siis ollut siemenessä, eikä mullassa, vaan valon värissä. Ei siis ilmeisesti ole samantekevää, minkä värisellä valolla taimiaan kasvattaa.


Tumpelo Tommi kypsyy hyvissä ajoin

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Seitsemättä kauttaan kasvava amppelitomaattimme Tumbling Tom Yellow kypsyi taas pojanpoikani syntymäpäiväksi, kuten monena keväänä ennen tätäkin. Hän tälle antoi nimen Tumpelo Tommi. Poika oli kuusivuotias kun tomaatti kasvoi ensimmäistä kesäänsä amppelin yli roikkuen eli oli tumpelo kasvussaan. Nyt on pikkumiehellä jo ikää 12 ja Tumpelo Tommi on edelleen hänen suosikkiruokiaan.

Melkoinen risukasa tuo on taas, vaikka sen viime kesänä täysin uudistin ja syksyllä vielä leikkelin lehdettömäksi päästäkseni eroon ansarijauhiaisista. Niitä ei vieläkään ole ilmestynyt, vaikka ajoittain kyllä tuntuu siltä, kun joku pölyhiutale sopivasti leijailee. Pelko invaasiosta on koko ajan mielessä ja tuskinpa ilman niitä kesästä selvitään. Kyllä ne jossakin vaanivat jo.

Eihän tuossa paljon kypsää ole, mutta eipä ole juuri ollut aurinkoakaan. Sitä se tuntuu kaipaavan, yksi ledispotti ei vielä tee kesää.

Ensimmäiset kypsyivät jo viikko sitten eli maaliskuun puolivälissä. Tomaatilla on nykyisin 30W valkoinen ledispotti suoraan yläpuolellaan. Maku keinovalolla kypsyneissäkin on toki hyvä, paljon parempi kuin kaupan kovakuorisessa tuontitavarassa, mutta eivät nämä kesän auringonkypsyttämiä vastaa. Sato vain on vielä aika vaatimatonta, mutta raakileet kyllä lupaavat jo jatkuvaa satoa. Pari tuollaista pikku aurinkoa aamiaisleivän päällä piristää kummasti pilvistäkin päivää.

Pikkutaimet ikkunalla

torstai 20. maaliskuuta 2014

Pariviikkoiset annuumit siinä lepäilevät heikossa auringonpaisteessa olohuoneen ikkunalaudalla. Kutakin lajiketta säästin kolme litran laatikkoon ja tässä ne ovat järjestyksessä Alma Paprika, Leek ja Pimiento de Padron.
Ikkunanpuitekin taas kaipaisi maalia.

Baccat auringossa

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kuvasinpa samaan syssyyn chinensien perään vielä reilun kuukauden ikäiset baccatumin taimetkin, kun aurinkoa riitti. Kokeilin kameran kontrastinsäätöä ja melkoisesti sitä voikin venyttää omilla asetuksilla. Baccatumien lehdistä paistaa aurinko aivan toisella tapaa läpi kuin chinenseistä, joiden lehdet ovat paksumpia ja ryppyisempiä.


Sugar Rush (C. baccatum) on näistä baccoista kookkain, mutta ei niissä suuria eroja ole. Vähän kymmenen sentin päälle niillä on mittaa.


Trepadeira do Werneriä minulla on kahdesta eri lähteestä. Katsotaan, ovatko tulokset samanlaisia.


PI 439410-koodilla nimetyn baccatumin koti pitäisi olla Uruguayssa. Sen olemuksessa on selvästi enemmän chinenseä kuin noissa muissa.


Campane eli Joulun Kellot meinasi unohtua kokonaan tämän vuoden kasvatuksista ja idätin sen vasta pari viikkoa muiden jälkeen, joten taimi on vielä pikkuinen.

Näillä baccatumeilla pitäisi kesä pärjätä. Kaksoiskappaleet niistä on melkein kaikista ja onhan minulla useita jo hedelmää tuottavia leditestin taimia ja talvehtivissa Kellu Uchussa sekä Aji Indianissa on jo kypsääkin satoa. Aito perulainen Aji Amarillo availee ensimmäisen kukkansa lähipäivinä. Ei näistä puutetta tule.

5 tomeraa chinenseä

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Koko tämä Lantern-touhu lähti jo toissa syksynä, kun ruotsalainen Patrik kehui Orange Lanternin säänkestävyyttä ja makua. Hankin siemenet, mutta sain risteytyneitä tai vääriä, sillä niistä kasvoi viime kesänä aivan väärän mallista ja makuista chinenseä. Nyt uudet taimet ovat kahden kuukauden ikäisiä.


Päätin antaa Orangelle vielä mahdollisuuden, sillä voihan olla, että pussissa oli vain yksi väärä siemen ja minä kasvatin sen.


Fataliilla oli tämän vuoden valikoimassaan pelkkä Lantern, mutta oranssi siitäkin pitäisi tulla.


Scarlet Lantern on taimista tukevin, viitisentoista senttiä korkea ja haarautuu jo. Muut ovat muutaman sentin matalampia. Tästä pitäisi tulla värikkäämpi kuin oransseista.


Red Butlah on sitten toista maata, kahden tosi tulisen risteytys; Bhut Jolokia Intiasta ja Trinidad Douglah ovat kuulemma tämän uutuuden vanhemmat.


Vähän myöhemmin idätetty Cajamarca omasta siemenestä on kuronut kokoeron kiinni. Se onkin olohuoneen kasvatteja, kun ne ovat olleet kaunismuotoisia, karvaisia puita aikaisemminkin. Perusta on tämäkin kotoisin Lanternien tapaan.

Taimet kasvavat vauhdilla

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Olen suorastaan pidätellyt itseäni taimikuvien julkaisemisesta, kun niitä on aikaisempina vuosina niin runsaasti. Jospa nyt kuitenkin katsastettaisiin tilanne.


Pubescenseja idätin vain kolme ja niistä ovat tässä kahden ja puolen kuukauden iässä PI 585273, sittemmin Rocoto Montufariksi nimetty ja Turbo Pube. Kovin ovat vielä samanlaisen oloisia, Turbo on n. 45 cm korkea, Montufar hiukan matalampi. Varsinainen "risukasa" ei vielä ole alkanut muotoutua. Perulaisista siemenistä aikaisemmin idättämäni Rocoto Santa Natalia on kärsinyt huonosta ruukunvaihdosta, eikä ole näitä isompi, mutta kukkii innokkaasti.

Viikonvaihteessa voisin käydä läpi muutamat uudet chinenseni.

Epäonnistumisista ei puhuta?

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Chilipäiväkirjoissa näkee vain reippaasti kasvavia taimia ja ajoissa komeasti kukkimaan ryhtyneitä kasveja. Väistämättä kasvattajalle sattuu myös epäonnistumisia, mutta ne yleensä työnnetään takariviin ja unohdetaan sinne. Tässä kuitenkin yksi epäonnistuminen, jonka syitä en edes tiedä, voin vain arvailla.

Vasemmalla Aji Charapita 6.2., oikealla sama chili kuukautta myöhemmin 6.3.

Kuukausi sitten kaikki oli niin hienosti, Perun sademetsävyöhykkeen puolivilli chinense kasvoi vallan mallikkaasti. Otin sen pois taimivalon alta kun pikku baccatumit tarvitsivat sen tilan. Charapita joutui ikkunalle Suomen synkkiin säihin. Viikossa alkoivat nuo komeat lehdet putoilla, naks vain rungosta irti. Kaikki putosivat, mutta uusia pieniä kasvoi sitäkin enemmän. Nyt nekin alkavat kuolla, latva on jo mennyttä ja siitä se jatkuu väistämättä alas asti. Tänään taimi on paljon murheellisemman näköinen kuin tuossa pari päivää sitten otetussa kuvassa. Se on luultavasti menetetty.

Miksi näin kävi? En tiedä. Muutamia vaihtoehtoja olen miettinyt.

Kylmyys: Siirsin taimen ESL-valon alta ikkunalle. Lamppu lämmitti, mutta ikkunasta hohkaa kylmää. Tämä on suoraan tropiikista tuodusta siemenestä,  ehkä se ei kestänyt viileää ympäristöä.

pH: Tätä epäilen eniten, mutta kun itsellä ei nyt ole minkäänlaista mittalaitetta, pelkäksi epäilyksi se jää. Netistä löytyy tietoa, että sademetsän punainen multa on hyvin hapanta, pH alkaa viitosella. Siellä on myös kaskettuja eli usein poltettuja alueita, joilla multa on mustempaa ja pH korkeampi. Kun kukkamullan pH on lähellä seiskaa ja mahdollisesti vielä keväällä kaupungin kraanavesi on käsitelty lipeällä ja pH yli 8, voisi syntyä ylittämätön ristiriita.

Valo: Taimen valaistus väheni aivan oleellisesti kun se joutui pois "lastentarhasta".

Lannoitus: Tietolähteitteni mukaan sademetsän maaperä on paitsi hapanta myös erittäin ravinneköyhää. Siellä ravinteet ovat metsän latvuksessa, eivätkä lehdet ikuisessa kesässä putoa syksyisin ravitsemaan maata kuten meillä. Saatoin hyvinkin lannoittaa tätä reippaalla kädellä ja seuraukset olisivat tuhoisat.

Mahdollisuuksia on muitakin, mutta näillä ja niiden yhdistelmillä varmaan voi jo tuhota taimen, joka perinteisesti on kasvanut yli 32° lämmössä, hyvin kosteassa ilmastossa ja ravinneköyhässä hyvin happamessa maaperässä. Laitoin uudet siemenet itämään, yhdestä epäonnistumisesta en luovuta.


Minä en usko enää punaisiin ledeihin

lauantai 1. maaliskuuta 2014

En ainakaan baccatumien kasvatuksessa. No, eihän chinensekään sen valossa kasva, mutta kukkii sentään.

Tässä kiinalaisessa kasvatusvalossa on kolmen watin ledejä 9 kpl, kahta eri punaista ja kahta sinistä taajuutta. Suoraan päin valoa katsoen sävyjä on vaikea erottaa, mutta kyllä ne siellä ovat, kun lamppua katsoo vaikka muutaman paperikerroksen läpi. Siinä asiassa ne eivät ole huijanneet.


Punaiset aallonpituudet ovat  660 ja 630 sekä siniset 460 ja 430 nanometriä, eli ne ovat aivan tyypillisiä ledivaloja, joita on myyty miljoonittain hyväuskoisille hampun, chilin ym. kasvattajille vuosien ajan ja myydään edelleen. Chilifoorumilla keskusteltiin UFO-ledeistä kiivaasti jo 2009 ja silloin jotkut olivat jo vuoden niillä kasvatelleet. Hinnat olivat huikeita, tehot heikkoja ja niissä oli äänekäs tuuletin ja joskus vielä rämisevä rakenne, mutta mitäpä ei kasvattaja tekisi kasviensa eteen ja pysyäkseen kehityksen kärjessä. Eniten näitä kehuivat juuri laitteensa ostaneet tai enintään pari viikkoa kasvatelleet. Saattoivat ne toimiakin, kunhan kasvit saivat muutakin valoa ikkunasta, loisteputkista tms. Tuon värinen valo viherkasvilla ei vain käynyt minun esteettiseen silmääni.

Kauan sinnittelin ilman ledejä kunnes viime syksynä havaitsin, että niitähän on myös valkoisia ja ilman tuuletinta. Siitä lähti tämä "Värien taisto". Myyjien mukaan punainen olisi aivan ylivoimainen, mutta päätin tutkia asian itse ja erotella kunkin värin mahdollisimman puhtaana. Tein lokerikon, johon ei juuri muuta valoa tullut, kukin ledi sai pärjätä omillaan ja siinähän se paljastui: punainen ei chilejä kasvata. Siihen tarvitaan valkoista tai sinisävyistä valoa. Punaisessa valossa kasvaneet olivat vain puolet tai kolmasosan valkoisessa valossa kasvaneiden koosta ja vaivaisen näköisiä muutenkin.

Nyt olen sitten varmistanut senkin, että punaisen baccatumin heikko kasvu ei johtunut heikosta siemenestä tai mullasta, mikä tietysti olisi mahdollista, kun kasvattien lukumäärä on pieni. Reilu kuukausi sitten poistin baccatumit värivalojen alta chinensejä varjostamasta ja istutin ne valkoisen työmaavalon alle. Siellähän kääpiökokoinen punainen innostui heti kasvamaan ja on kohta saavuttanut muut pituuskasvussa, mutta ei kuki vielä. Muissa on jo isoja chilejä kypsymässä. Ainut muuttunut kasvutekijä on valo ja sen vaikutus onkin mahtava. On tavallaan helpottava tunne, kun ei enää tarvitse vilkuilla värillisten ledien perään. Pitäkööt muut ne, minä pärjään paremmin ilman.