Aurinkokin taas paistaa

Hallaöistä selvittiin parvekkeella lämmittimen turvin ilman vaurioita. Tässä muutama otos aurinkoisen lauantaipäivän kunniaksi.

Starfish (C. baccatum) on majaillut tuossa nojatuolini kyljessä ja mittaa on kattoon asti, satoakin ihan mukavasti kun muistaa, miten surkeassa kunnossa se oli keväällä.

Starfishit ovat hauskan näköisiä, muista selvästi erottuvia muodoltaan ja tänä vuonna niitä tuntuu tulevan tiheään, kun se pääsi aurinkoiseen paikkaan. Edellinen yritykseni tuotti vain muutaman, kun se oli vähän varjossa seinän vieressä.

Scarlet Lantern (C. chinense) on kaunis chili, mutta sai vasta syyskuussa ensimmäisensä kypsäksi. Kesän säillä saattaa olla osuutta asiaan, samoin paikalla parvekkeen itäreunalla tiheässä viidakossa. Maistamatta on Scarlet vielä.

Red Butlah (C. chinense) kasvaa lomittain Aji Amarillon kanssa ja tuo raakile on Amarillon. Butlah on supertulisten sukua, enkä ole sitä rohjennut vielä maistella, vaikka näitä onkin useita oksilla, kun tuota tiheikköä vähän kaivelee. Ulkonäkökin viittaa runsaaseen poltteeseen.

Suurimman tilan parvekkeelta on vallannut Perusta tullut Aji Amarillo (C. baccatum). Sen satokautta on nyt kestänyt melkein neljä kuukautta ja chilit vain kasvavat kokoa ja tihenevät. Se on täyttänyt tilansa lattiasta kattoon ja ainakin pari metriä leveälle muiden chilien joukkoon tunkeutuen. Paikka on valoisa ja ruukku iso, mikäpä siinä on kasvaessa.

Tähän väliin pieni ruokavihje: Mainio kalan kastike (ja kelpaa se vihanneksillekin) syntyy, kun Amarillon silppuaa maustamattoman 10% turkkilaisen jogurtin joukkoon. Toki muutkin chilit kelpaavat.

Aji Charapitakin (C. chinense) kypsyy vihdoin. Parvekkeella kaikki hyvin.

Tuommoisia nuijia kasvaa nyt (vasta) chilipuskassa

Tämä murheenkryyni, Perusta viime kesänä Suomeen tullut sademetsien asukki Charapita tai Aji Charapita (C. chinense tai ulkonäön perusteella C. frutescens) alkoi nyt vihdoin tehdä tulosta.

Tämän taimillehan kävi minulla keväällä huonosti ja laitoin toisen erän kasvamaan, jotka sitten juhannuksena alkoivat kukkimaan. Siitä lähtien on kukkia riittänyt, mutta mitään muuta ei ole tapahtunut. Varmuuden vuoksi laitoin vielä kesällä kolmannenkin erän kasvamaan ja niistäkin kahdelle kävi huonosti jo taimivaiheessa. Epäonnistumisista en ole lannistunut, mutta syitä en ymmärrä. Seuraava on siis pelkkää spekulointia, ei faktaa.

Tuo chilihän on erittäin kuuman ja kostean ilmaston kasvatti ja ensimmäistä kertaa sen ulkopuolella, joten se ei ole ehtinyt sopeutumaan. Sikäläisestä maaperästä ja sen happamuudesta minulla ei ole käsitystä. Sademetsän pohja on joidenkin tutkimusten mukaan aika hapanta, eikä siellä ole paksua humuskerrosta, eikä se välttämättä edes ole märkää, sillä sade saattaa jäädä puiden latvuksiin ja maaperä voi olla hyvin läpäisevää punaista hiekkaa. Suota se ei ainakaan ole, sillä turpeesta nämä eivät pitäneet ja viimeisen erän taimet sain kuolemaan jättämällä vettä muutamaksi tunniksi niiden juurille. Amazonian kosteutta ja lämpöä ei kotikonstein saa aikaan ikkunalaudalle.

Nyt, kun homma näyttäisi vihdoin onnistuvan, herää vielä yksi epäilys: päivänpituus. Tropiikin tasainen 12-tuntinen päivä on juuri toteutumassa täälläkin ja nyt nuo alkoivat tehdä marjoja niin parvekkeella kuin ikkunallakin. Se tuskin on sattumaa, niin erilaisissa kasvualustoissa ja ruukuissa nuo ovat. Säätkin ovat vaikuttaneet ihan eri tavalla parvekkeella. Olen ennenkin huomannut, että tropiikin kasvit saa melko helposti tekemän satoa maalis- huhtikuussa, jos ne vain on kasvattanut siihen mennessä riittävän isoiksi. Myöhemmin päivän pidentyessä homma on vaikeampaa, ei toki mahdotonta. Euroopassa monia sukupolvia kasvaneet tai täällä jalostetut chilit ovat aivan eri juttu. Nämä Charapitat tulivat suoraan viidakosta.

Olohuoneen Charapita on pienessä ruukussa, usein leikelty ja mutkitteleva oksistoltaan. Parvekkeella isommassa ruukussa se on tuplasti isompi, tukevarunkoinen ja suoraoksainen, mutta niin sekaantunut muiden chilien kanssa, että en sitä saanut revityksi esille. Molemmissa on satokausi alkamassa syyspäivän tasauksen lähestyessä. Lannoituksen lopettamisellakin voi toki olla vaikutusta.

Toisen aallon Charapitat kukkivat

Caiden Perusta tuoduista marjoista kerätyistä siemenistä kasvatetuille Aji Charapitoille kävi keväällä huonosti. Taimet kuivuivat pystyyn, enkä syytä löytänyt. Laitoin uudet itämään maaliskuussa ja nyt ne ovat kukkimassa.

Aji Charapita (C. chinense) lienee luonnossa pienikokoinen pensas. Tämä on ikkunalla kasvanut puolimetriseksi aloittaessaan kukinnan. Vielä siinä ei ole edellisten kasvatusten vaivoja. Jospa tästä saisi terveitä marjoja ja uusia siemeniä. Saattaa nimittäin olla, että Perusta tuli mukana joku kasvitauti tai sitten nämä eivät kestä suomalaista maaperää ja siinä pesiviä tauteja. Toinen tämän erän taimista on puolet pienempi ja aloitti lehtien pudottelun ja latvan käpristelyn, jota keväällä seurasi kuivuminen. Siinäkin on kukinta alkamassa. Yritän pitää nämä erillään toisistaan, mutta vaiva voi tietysti levitä hyönteisten mukana tai aiheutua mullasta.

Charapitan kukka on kovasti frutescensia muistuttava, mutta chinenseksi se on luokiteltu. Ainakin USDA:n keräämät Charapitat (niitä on useita, eri värisiäkin) ovat Perun Iquitosin alueelta, kuumasta ja kosteasta, joten meikäläinen kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa ongelmia ja lämpöäkin on kymmenen astetta vähemmän kuin näiden kotiseudulla. Näillä nyt kuitenkin on pärjättävä, parempaa ei ole tarjolla.

Nuppuja noissa on kasapäin joka oksanhaarassa, joten satoa olisi tulossa, kunhan pysyvät terveinä. Marjat tosin ovat pieniä, mutta maukkaita, sanovat niitä maistaneet.

Epäonnistumisista ei puhuta?

Chilipäiväkirjoissa näkee vain reippaasti kasvavia taimia ja ajoissa komeasti kukkimaan ryhtyneitä kasveja. Väistämättä kasvattajalle sattuu myös epäonnistumisia, mutta ne yleensä työnnetään takariviin ja unohdetaan sinne. Tässä kuitenkin yksi epäonnistuminen, jonka syitä en edes tiedä, voin vain arvailla.

Vasemmalla Aji Charapita 6.2., oikealla sama chili kuukautta myöhemmin 6.3.

Kuukausi sitten kaikki oli niin hienosti, Perun sademetsävyöhykkeen puolivilli chinense kasvoi vallan mallikkaasti. Otin sen pois taimivalon alta kun pikku baccatumit tarvitsivat sen tilan. Charapita joutui ikkunalle Suomen synkkiin säihin. Viikossa alkoivat nuo komeat lehdet putoilla, naks vain rungosta irti. Kaikki putosivat, mutta uusia pieniä kasvoi sitäkin enemmän. Nyt nekin alkavat kuolla, latva on jo mennyttä ja siitä se jatkuu väistämättä alas asti. Tänään taimi on paljon murheellisemman näköinen kuin tuossa pari päivää sitten otetussa kuvassa. Se on luultavasti menetetty.

Miksi näin kävi? En tiedä. Muutamia vaihtoehtoja olen miettinyt.

Kylmyys: Siirsin taimen ESL-valon alta ikkunalle. Lamppu lämmitti, mutta ikkunasta hohkaa kylmää. Tämä on suoraan tropiikista tuodusta siemenestä,  ehkä se ei kestänyt viileää ympäristöä.

pH: Tätä epäilen eniten, mutta kun itsellä ei nyt ole minkäänlaista mittalaitetta, pelkäksi epäilyksi se jää. Netistä löytyy tietoa, että sademetsän punainen multa on hyvin hapanta, pH alkaa viitosella. Siellä on myös kaskettuja eli usein poltettuja alueita, joilla multa on mustempaa ja pH korkeampi. Kun kukkamullan pH on lähellä seiskaa ja mahdollisesti vielä keväällä kaupungin kraanavesi on käsitelty lipeällä ja pH yli 8, voisi syntyä ylittämätön ristiriita.

Valo: Taimen valaistus väheni aivan oleellisesti kun se joutui pois "lastentarhasta".

Lannoitus: Tietolähteitteni mukaan sademetsän maaperä on paitsi hapanta myös erittäin ravinneköyhää. Siellä ravinteet ovat metsän latvuksessa, eivätkä lehdet ikuisessa kesässä putoa syksyisin ravitsemaan maata kuten meillä. Saatoin hyvinkin lannoittaa tätä reippaalla kädellä ja seuraukset olisivat tuhoisat.

Mahdollisuuksia on muitakin, mutta näillä ja niiden yhdistelmillä varmaan voi jo tuhota taimen, joka perinteisesti on kasvanut yli 32° lämmössä, hyvin kosteassa ilmastossa ja ravinneköyhässä hyvin happamessa maaperässä. Laitoin uudet siemenet itämään, yhdestä epäonnistumisesta en luovuta.

Aji Charapita - makua Perun viidakosta

Otetaan nyt peräkkäin esittelyyn kolmaskin Caj Koskisen perulaisista tuliaisista. Tätä hän piti erityisen makoisana chilinä.

Charapita tai Aji Charapita, Capsicum chinense tai frutescens, nimi ja suku vaihtelevat tietolähteestä riippuen, mutta Perun Amazoniasta, kuumasta ja kosteasta viidakosta Amazonin latvoilta se on kotoisin. Iquitosin torilta on 1959 kerätty tällä nimellä useampikin näyte, joista PI 260501 on keltainen ja liikanimeltään "Yellow Fire". Charapita ja Charapilla ovat rinnakkaisia nimiä ja PI 260498 samalta keruureissulta on saman niminen, mutta väriltään punainen. Muutaman kilometrin päästä kerätty PI 260504 on Semillaksen mukaan heidän Aji Charapita-siemenensä alkuperä.  Näitä numeroitahan ei tietenkään voi käyttää suoraan Perusta tuotuihin chileihin, vaan numerot viittaavat USDA:n siemenpankin keräilytuloksiin 55 vuotta sitten.

Tuo taimi kyllä vaikuttaa kovasti chinenseltä. Lehdet ovat sillä tavalla ryppyiset ja runko ja hidaskasvuisuus viittaa samaan. Kukinta ehkä aikanaan varmistaa, kummasta on kysymys. Annuum se ei ainakaan ole, vaikka sellaistakin on väitetty. Tämä Charapita on edelleen 10 cm taimiruukussa ja vain 15 cm korkea, vaikka on kohta kolmen kuukauden ikäinen.

Aji-nimen käyttö Perussa taitaa olla hieman toinen kuin meillä, missä sitä on totuttu pitämään lähinnä baccatum-suvun etuliitteenä. Sehän tarkoittaa vain chiliä. Esimerkiksi Aji Amarillon historiaa tutkiessani paljastui, että se on kerätty siemenpankkiin jo ennen minun syntymääni Perun rannikolta nimellä Amarillo. Aji-etuliitteellä samassa arkistossa taas löytyy chinense-sukuinen keltainen chili, joka ei vähääkään muistuta sitä Aji Amarilloa, joka on levinnyt maailmalle. Ehkä käytännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Ajattelin jättää Ajin pois tämän Charapitan nimestä, ellei sen käyttöön löydy erityisiä syitä. Perussa sitä kyllä käytetään vaikkapa ruokaohjeissa. Ehkä se riittäisi perusteluksi? Erottuuhan tämä suoraan Perusta tullut sillä tavalla eurooppalaisissa siemenliikkeissä myytävästä Charapitasta.

Chinenset itämään

Viime vuonna tuskailin keväällä liian pitkiksi venähtäneiden chinensien kanssa ja kirjoitin, että ne olisi voinut idättää kuukauden tai kaksikin myöhemmin. Pääsyy epäonnistumiseen taisi kuitenkin olla liian suuri määrä ja tiheässä kasvaminen. No, nyt on kuukausi myöhemmin, enkä enää kauemmin jaksanut pidätellä idätysintoani.

Idätysrasiani on tällä kerralla joku raejuustopurkki. Vedessä kelluu noin sentin paksuinen styroksilevyn pala, joka on kiedottu talouspaperiin; idätyslautta mallia -08. Joulukuun lopulla idätin siinä pari pubescensia, joista parhaat ovat jo mullassa sirkkalehdillä. Alaosan päällystin kahvisuodattimella, johon juuret eivät tunkeudu, jos joutuvat olemaan pidempään lautalla multaan istutusta odottelemassa. Kolmantena päivänä jo näkyy itua muutamasta Lanternista.

Chinenselista on melko lyhyt. Noistakaan kaikkia Lanterneja en ehkä kasvata isoksi. Viime vuonna sain vääriä siemeniä Semillakselta ja Orange Lantern oli punainen pitkulainen ja pahan makuinen. Kun tämä kuitenkin kiinnostaa, tilasin Fataliilta uudet siemenet, nyt tosin pelkkä Lantern ja laitoin tuohon sivuun O-kirjaimen viereen vielä muutaman viimevuotisen siemenen. Noissahan saattaa käydä niin, että pussissa on yksi väärä siemen ja minä kasvatin juuri sen. Annetaan nyt vielä niillekin mahdollisuus. Scarlet Lantern on värikäs muunnelma tuosta perulaisesta chinensestä.

Pimenta Lagrima on Fataliin uutuuksia, brasilialainen puolivilli. Sen siemenet ovat kovin pieniä ja tummia. Tuollainen väri yleensä tarkoittaa huonoa itävyyttä. Red Butlah pitäisi olla tosi tulinen; Bhut Jolokian ja Trinidad Douglahin risteytys. Se näytti kuvassa niin herkulliselta, että päätin kokeilla.

Baccatumit ja annuumit idätän kait vasta helmi- maaliskuussa, kun kaikille ei ole paikkaa valoissa ja ilman valoa niistä ei tule kunnollisia parveke- tai ulkokasveja.

Ei tilanne kuitenkaan ole näin alkutekijöissään. "Värien taistossa" minulla on neljät baccatumit ja chinenset jo hyvässä kasvussa. Sieltä tulee Kellu Uchua ja Rocatoa minun tarpeisiini. Myös Caiden aitojen perulaisten chilien "koe-idätys" marraskuulta jäi kasvamaan ja nehän viheriöivät jo komeasti.

"Lastentarha"-nimellä olen kutsunut tätä kasvatuspaikkaa olohuoneen ikkunalaudalla tuuletusluukkua vasten, verhon takana. Nyt siellä on valona vain 25W energiansäästö, joka on rajattu pois huoneesta tuolla foliolla. Edessä ovat uudet bubet, oikealla varalaatikko, josta näkyy Aji Amarillo jo isona ja leikattuna sekä edessä Charapita, jonka varsinainen taimi on keskellä muiden alla huomattavasti isompana. Vasemmassa reunassa takana on Rocoto Santa Natalia, joka taas alkaa kasvattaa nuppuja. Vieläkin liian varhain, veikkaisin. "Lapset" kasvavat jo ulos tarhastaan, vaativat lisää tilaa ja valoa.

Vanhaan tapaan alan kirjata kasvun edistymistä Open Office taulukkoon.

2014 kasvatteluni

Lajike	Laji	idätys	taimella	kukka	raakile	kypsä
Rocato – kisataimi x 4	Chinense	29.09.	15.10.	26.02.
Kellu Uchu – kisataimi x 4	Baccatum	29.09.	15.10.	25.12.	01.01.	19.03.
Rocoto Santa Natalia (Peru)	Pubescens	25.10.	07.11.	26.01.	22.06.	15.08.
Aji Amarillo (Peru)	Baccatum	25.10.	07.11.	19.03.	05.04.	09.06.
Aji Charapita (Peru) uusinta	Chinense	07.03.	20.03.	22.06.
PI 585273 (Rocoto Montufar)	Pubescens	18.12.	29.12.	01.04.	20.04.	19.06.
Turbo Pube	Pubescens	18.12.	30.12.	06.04.	26.04.	13.08.
Lantern	Chinense	05.01.	13.01.	11.04.	23.04.	30.05.
Orange Lantern	Chinense	05.01.	14.01.	07.04.	26.04.	05.06.
Scarlet Lantern	Chinense	05.01.	14.01.	08.04.
Pimenta Lagrima	Chinense	05.01.	ei itänyt
Red Butlah	Chinense	05.01.	14.01.	21.04.
Cajamarca	Chinense	14.01.	23.01.	07.04.
Trepadeira do Werner	Baccatum	01.02.	11.02.	24.05.	05.06.	20.07.
Sugar Rush	Baccatum	01.02.	09.02.	27.04.	07.05.	08.07.
PI 439410	Baccatum	01.02.	12.02.	24.05.	05.06.	23.07.
Campane	Baccatum	05.02.	24.02.
Pimiento de Padron	Annuum	24.02.	05.03.	24.05.	05.06.	23.07.
Alma Paprika, Csipös	Annuum	24.02.	05.03.	30.04.	20.05.	09.07.
Leek	Annuum	24.02.	04.03.	25.05.	05.06.	01.09.

Onhan noita talvehtijoitakin tuolla varastossa lamppujen alla.
Chinenset: Cajamarca (engl.), Chinchi Uchu ja Rocato
Baccatum: Aji Cristal, Aji Indian, Kellu Uchu, Omnicolor ja Starfish