Satotoiveet korkealla

Pimiento de Padron (C. annuum)

Padronin kylvin jo joulun tienoissa tarkoituksena saada ajoissa satoa. Sitä tulikin, vaikka tuo on kärsinyt ödeemasta ja muistakin vaivoista. Kypsää Padronia syötiin toukokuun alussa.

Kääntöpuolella (valon tulosuunnassa) näyttää nyt tältä. En muista koskaan saaneeni noin tiheään satoa Padroneista, ei ainakaan alkukesällä. Yleensä en "mainosta" mitään, mutta nyt katson asialliseksi mainita vaikuttavat tekijät. Multaa en taimivaiheen jälkeen saanut, kun olen eristyksissä ikäni vuoksi. Nettikaupasta sain kotiinkuljetuksella Bio Nova kookoskuitua ja Seramis savirouhetta. Kuuden litran ruukkuun laitoin litran verran rouhetta pohjalle ja kookosta päälle. Pikkuisen siihenkin sekoittelin savirouhetta. Lannoitus on hoidettu, yllätys yllätys: HonKongin Tarhurin kastelulannoitteella, reilu millilitra (kukkurainen maustemitallinen) litraan vettä joka kastelulla. Hyvin on toiminut, vaikka aineet olivat uusia minulle. Ehkä karanteenista oli apua, piti poiketa vanhoista tottumuksista.

Lämpöä ja aurinkoa vihdoinkin

Tehdäänpä nyt tännekin päiväkirjamerkintä, että lämpö ja aurinko saavuttivat Tampereen vasta 23.5. tänä vuonna. Chileille parvekkeella se ei merkinnyt niinkään paljon, mutta tomaatintaimet saivat vihdoin tilaa ja multaa juurilleen - ne joutuivat ulos.

Tomaattiaitahan se siinä. Viimekesäiseen tapaan istutin jättilajikkeet terassin reunaan aidaksi. Chiliaitaa tuossa kasvattelin joskus, mutta nyt ei ollut isoja varataimia kuin tomaateista. Nuohan ovat jo miehen mittaisia roikaleita, aivan liian aikaisin idätettyjä kun laitoin ne jo helmikuun lopulla. Normaali idätysaika minulla on ollut ulos vietäville tomaateille maaliskuun puoliväli. Oli näiden taimien kasvattelussa ahdasta ja ongelmia, kun maitopurkeissa majailivat. Laitimmaisesta, lyhyestä katkesi latva, kun kaatuilivat parvekkeella kuivissa purkeissaan. Nyt pitää vielä pelätä yöhalloja muutaman viikon ajan, mutta ei se minua hirveästi huoleta. Menevät, jos menevät. Ollaan sitten ilman aitaa. Pienemmät tomaattilajikkeet ovat betoniseinän vieressä ja ne voi tarvittaessa peitellä.

Kaikissa jättilajikkeissa on jo raakileita. Nämä ovat kaupan tomaattien kokoisia jo nyt. Kasvu voi kyllä pysähtyä näin suurista muutoksista.

Myöhäisheränneet Chinenset

Eipä aina valiteta säästä, vaikka ei tässä vieläkään kehumista ole.

Ajoittain jo paistoi ja parvekkeella nousee heti lämpö yli kahdenkymmenen, mutta sadekuuroissa laskee viileän puolelle. Tänään nuo maaliskuun lopussa taimelle tulleet chinenset saivat  isommat ruukut. Nämä ovat siis uusintakylvöä, kun helmikuussa eivät itäneet. Mittaa 7-viikkoisilla taimilla on 25 cm ja haarautuminen on alkamassa. Vielä ehtii kesäksi, jos kesää nyt tulee ollenkaan.

Yölämpötilat ovat pysyneet sitkeästi pikku pakkasella tai nollan tietämillä. Nyt päivällä sentään on jo 10°. Ei tuo houkuta taimia ulos viemään. Chilejä en tänä vuonna taida sinne viedä, mutta kurkut, kurpitsat ja tomaatit pitäisi istuttaa ulos.

White Habanero ja Datil (C. chinense)

Sitä minä vähän ihmettelin, miksi toinen chinense on noin paljon vaaleampi. Se ei ole saanut vähemmän valoa tai lannoitetta, sillä nämä ovat kasvaneet koko ajan rinnakkain samassa astiassa ja nauttineet täsmälleen samasta lannoitteesta ja samoista valaistuksista. Ehkäpä se on sukuvika, perinnöllistä. Onhan tuo vaaleampi nimeltäänkin White Habanero.

Säätila 15.5.2020

Viime maanantain sää toistui perjantaina vain astetta pahempana. Sade oli sakeampaa ja lunta tuli tuon jälkeen vielä lisää.

KESÄÄ odotellessa.

Eipä kestänyt tomaatti paria astetta pakkasta

Kolme päivää tuo Chernomorskiy Gigant ehti nauttia ulkona olosta, juuret maitopurkista vapautettuna. Sitten tuli pakkasyö. Kaksi astetta miinusta, mutta sitä kesti useamman tunnin. Aamulla se oli surullista katsottavaa, eikä se tietenkään päivälläkään tuosta kohentunut. Varataimi, tulipahan kokeiltua "kepillä jäätä".

Kukkiahan siellä on latvassa, mutta kehitys taisi tyssätä tuohon.

Tomaatteja kasvatteleva oksa on tukevin vielä iltapäivällä, mutta eiköhän sekin huomenna pehmene. Yöllä on taas luvassa pakkasta.

Tuonne terassille oli jäänyt ruukun alunen ja sillä oli vettä. Yöllä se oli jäätynyt oikein reippaasti, joten ei ihme, että hennot tomaatinlehdetkin paleltuivat. Rikkaruohot, valkovuokot ja tulppaanit kyllä kestivät pikku pakkasen. Muistelen, että joskus syksyllä joku tomaattilajikekin kesti tuon verran, mutta se oli ehtinyt harjoitella ja vahvistua. Tämä onneton varatomaatti vietiin vasta äsken ulos.

Pieni säätiedote toukokuun puolivälissä 2020

Pihalla näyttää nyt tältä.  

Parvekkeella näyttää nyt tältä: Inca Red Drop, Indian PC-1, Piri Piri.  

Parvekkeella näyttää nyt tältä: Pimiento de Padron.

Parvekkeella näyttää nyt tältä: Tomaatti Chernomorskiy Gigant.

Parvekkeella näyttää nyt tältä: Aji Cristalin raakileet alkavat kehittyä.

Parvekkeella näyttää nyt tältä: Omnicolor.

Olohuoneen ikkunalla näyttää nyt tältä: Kurpitsat ja kurkut taimella, lumisadetta ulkona kuin jouluaattona saduissa.

Lopuksi huonot uutiset: Minulla on yksi varatomaatti, tuollainen Chernomorski ollut nyt kolme päivää ulkona avomaalle istutettuna keppeihin sidottuna. Korkeutta on miehen kainaloon ja siinäkin on raakileita. Eilen se vielä voi hyvin, mutta ensi ja seuraavaksi yöksi sääennustuksissa luvataan pakkasta. No, varataimihan se oli.

Ulkona on +1°. Keskellä päivää, toukokuussa.

Kaalipatakin maistuu meillä rocotolta

Kuukausi sitten kehuin, miten karjalanpaisti sai lisämakua Rocoto Perusta. Nyt tunnen toistavani itseäni, kun kerron, että toinen perinteinen suomalainen ruoka, kaalipata maistuu mainiolta, kun siihen lisää tuoretta chiliä. Rocoto Peru valikoitui siksi, että muita tuoreita ei vielä ole kypsänä kuin Omnicolor ja Padron. Tämä on talvehtinut olohuoneen ikkunalla loisteputkien alla ja tuosta näkee hyvin, mikä puoli on ollut päin ikkunaa.

Vein tuon parvekkeelle vasta muutama päivä sitten ja istutin vähän isompaan amppeliin lisäten kookoskuitua ja savirouhetta pohjalle.

Rocoto Peru (C.pubescens) on selvinnyt hienosti talvesta melko vähäisessä valossa. Se on tuottanut melkein koko talven kypsiä marjoja, vähän pienempiä kuin kesällä, mutta ihan maukkaita. Pari tuollaista riitti kilon varhaiskaalin seuraksi maukkaaseen kaalipataan.