Kerää kaikki värit Cristalista!

 

Aji Cristal (C. baccatum)

Aji Cristal on suosikkichilejäni. Maukas kaikissa väreissä. Se aloittaa raakileen kasvattelun vaalean vihreänä, kypsyessään tuo muuttuu rusehtavan kautta punaiseksi, lopulta melko tummaksi punaiseksi ja pitkää oksilla roikkuessaan alkaa nahistua ja rypistyä, lopuksi kuivua.

Kaikki värit ja vaiheet ovat syötäviä ja maukkaita, hieman erilaisia, mutta Cristalia yhtä kaikki. Nyt meillä nautiskellaan raikkaan vihreästä chilijuustosta.

Taas sataa lunta

Talvi meni täysin lumettomana, mutta huhtikuu on ollut kylmä, pakkasöitä vähän väliä ja lunta sataa päivisin. Ei siitä tosin maahan jää mitään. Parvekekautta on nyt sitkeästi vietetty pari viikkoa. Öisin lämpöpuhallin on pitänyt siinä kahdeksan asteen tienoilla kylminä öinäkin. Viileät, pilviset päivät ovat pahempia kasveille, mutta periksi en ole antanut kuin pienempien taimien kohdalla. Sää ja pienet ruukut ovat pitäneet liian varhain aloitetut tomaatintaimet lähes paikoillaan, lisää pituuskasvua ei ole paljoakaan ja se on nyt hyvä.

Tämä kahden ja puolen kuukauden ikäinen chinense Fatalii oli muiden pikkutaimien kanssa aurinkoisen päivän parvekkeella ja unohtui sinne yöksi. Aamulla se oli varren puolivälistä taipunut 90 asteen kulmaan ja latva vielä siitäkin alas. Siirsin pikkuiset äkkiä sisään, eikä vaurioita näytä tapahtuneen.

Pari muuta chinenseä vaativat uudelleen idätyksen ja ovat Fataliita kuukauden nuorempia. Otin nämä lajikkeet kasvatukseen uusiakseni vuosikymmenen vanhoja siemeniä. Itävyys oli joillakin jo aika heikkoa, mutta eiköhän noista saada tuoreempia syksyyn mennessä.

Aji Cristal ja Inca Red Drop (C. baccatum)

Nuo on olleet parvekkeella jo pari viikkoa ja pärjänneet hyvin. Cristalkin on alle kolmen kuukauden ja kasvanut muita ripeämmin. Se on jo yli metrin ja kukkii innolla. Kuva on viikon vanha, siinä ei kukkia näy, mutta aurinkoa oli. Hyvin muillakin parvekekasveilla menee, vaikka kasvu on hidastunut. Kukkia ja raakileitakin on monella taholla, mutta palataan niihin, kunhan kelit lämpenevät sen verran, että tarkenee parvekkeella kuvailla. Nyt minulla on vilu. (Ei ole koronaa)

Uuteen vuoteen kestivät chilit parvekkeella

Rocotoammppelit ovat vielä aivan vihreitä ja raakileitakin on, vaikka yölämpötilat ovat ajoittain käyneet -2:ssa eikä päivisinkään montaa astetta ole ollut aikoihin. Voisihan nuo siirtää sisään lämpimään kypsyttelemään, mutta samalla saisi nipun tuholaisia. Parvekkeella oli syksyllä ennen kylmiä mm. ansarijauhiaisia, vihannespunkkeja ja ripsiäisiä (niitä meillä on aina). Jätän siis nuo jäätymään ja kompostiin, kun lähipäivinä tulee parinkymmenen asteen pakkaset. Lasitettu parveke oli meillä joulun ajan jääkaapin jatkeena, jonne sai jouluruoat helposti talteen. Nyt sekin syy lämmitykseen on ohi.

Aji Cristalin aika on ohi tältä vuodelta. Lehdet roikkuvat, vaikka multa on kosteaa - ja kylmää. Pulleammat chilit olen poiminut, mutta tuolla on edelleen runsaasti kuivuneita tai ainakin vähän rutistuneita. Niistähän saa maustetta, pitäisi vain tarjeta poimimaan ne pois ennen kuin heitän kasvin ulos ikkunasta. Tämä on ollut erinomaisen hyväsatoinen koko kesän ja pitkälle syksyyn, mutta nyt kehitys on pysähtynyt. Satoa korjataan silti ja kauniskin se on punavihreine oksineen.

Aji Cristal on hieno chili.

Todellinen yllättäjä vastoin kaikkia odotuksia on tänä talvena pakkaskestävyydessä chinense Fatalii. Se on sen verran tulinen, että sadonkorjuu on jäänyt meillä vähäiseksi, enkä ehkä ole muistanut kastellakaan usein. Se voi olla tuon salaisuus. Juurien hyvinvointihan on noille tärkeintä ja tiivis, märkä multa nolla-asteen tienoissa ei tee niille hyvää. Luulen, että se nujersi Cristalin. Fataliilla on hyvin kuohkeaa multaa, varmaan pääosin kookosta.

Talvinen Fatalii kasvattaa myös ylöspäin oksia. 

Hyvää vuodenvaihdetta ja loistavia kasvatuksia vuodelle 2019!

Marraskuu on harmaa - mutta Aji Cristal viihtyy parvekkeella

Parvekkeella on ollut viileää, päivälämmötkin olivat pari viikkoa sitten vain muutama aste plussalla ja öisin lämmittimen avustuksella 6-8°. Tomaatti ei tuosta pitänyt, mutta Aji Cristal (C. baccatum) ei siitä näyttänyt kärsivän.

Cristalissa on paljon kypsää ja osa niistä on jo rutistunut. Kaikkea ei ole ehditty käyttää, kun tuolla on muitakin chilejä. Täytyy lähipäivinä keräillä kypsät kuivuriin. Eipä se haitanne, että ne ovat kuivuneet alkuun oksillakin.

Chilijuustossa olemme viime aikoina ihastuneet vihreään Cristaliin ja löytyyhän niitäkin vielä, on siellä kukkiakin.

Chilijuuston ohjeeni on alun perin vuodelta 2009 ja täydennetty 2013.
Suosittelen.

Pizzamausteita omalta parvekkeelta

Pyhäpäivänä laiskotti niin, että päätimme tilata pitsat. Nyt ei otettu mitään Spicy Hottia tai Jalapeñoa, vaan tilasimme peruspitsoja tuplajuustolla, ananaksella tms ja mausteet haettiin omalta parvekkeelta. Terävällä veitsellä paloittelin erityisesti keltaisen Fataliin hyvin pieniksi paloiksi. Punainen Cajamarca ja vihreänä poimittu (kypsiäkin olisi ollut) Aji Cristal saivat jäädä vähän karkeammaksi silpuksi.

Sanon vielä kerran, että keltainen Fatalii on hieno mauste ja sopii erinomaisesti pitsan päälle. Sitä pitää vain laittaa hyvin vähän, mutta hienoksi silputtuna se käy helposti. Ihan vähän laitettuna siitä tulee vain mukavaa pistelyä poskiin, tuhdimmalla annoksella hiki pukkaa pintaan. Teimme myös vertailuja.

Vireä Aji Cristal on raikas tapaus ja sitä saa laittaa aika reilusti pizzasiivun päälle. Se on parasta vähemmän chiliin tottuneelle. Cajamarcaa saa myös annostella reippaasti. Maku on melkein makea, mutta kyllä sieltä chilin maku löytyy. Kaikki kokeilun chilit osoittautuivat hyviksi pizzamausteiksi, voin suositella.

Punaista kypsyy nytkin Vapuksi

Aji Cristal (C. baccatum) on viihtynyt pari viikkoa parvekkeella, vaikka viileää on ollut. Öisin lämpöpuhaltimen avulla pakkaset ovat pysyneet loitolla, mutta vain muutaman asteen plussalla pahimpina öinä. Päivisin en ole lämmittänyt ja pilvisinä päivinä on ollut kylmää, auringon paisteessa helposti +30°. Silloin on laseja availtu ja tuuletettu. Toissa iltana sattui hassu sää, etelässä on runsaasti pikku pilviä, idässä täysin kirkasta.

Cristaliin ilmestyi ensimmäinen raakile 12.3. ja se kypsyi puolitoista kuukautta myöhemmin parvekkeen viileydestä huolimatta. Aji Cristal kypsyy vaalean vihreästä jonkinlaisen ruskean ja oranssin kautta punaiseksi ja monet pitävät makua parhaana ennen värin vaihtoa tai sen alkuvaiheessa. Nyt värin vaihto alkoi kuukauden vanhassa raakileessa. Kypsähän se on vasta punaisena ja silloin siitä saa itäviä siemeniä.

On niitä nopeampiakin. Omnicolorin kolmen viikon ikäisillä raakileilla maustoin eilen lohisopan ja hyvää tuli.

Aji Cristalin parvekekausi alkoi

Aji Cristal (C. baccatum)

Uskalsin viimein viedä tämän hyvin kasvaneen chilin parvekkeelle. Sain sen ehjänä siirrettyä, mutta varsinainen riskihän on edessä pakkasöiden tullessa, sillä tuo on nyt kiinteästi paikallaan niin isossa ruukussa, että sitä ei sisään siirrellä.

Olen silti luottavaisella mielellä. Parvekkeella on lämpöpuhallin, joka 1000W puolitehollakin on pitänyt lasien sisäpuolella ainakin 6° lämpimämpää kuin ulkolämpötila. Meillä harjun ylärinteellä on yleensä 2-3 astetta lämpimämpää kuin lentoasemalla. Riskiraja on minulla -7°. Jos sitä enemmän pakkasta ennustetaan yöksi, silloin  pitää lämmitin laittaa täysteholle. Sillä on nyt viime viikko pärjätty, eikä parvekkeella ole laskenut alle viiteen asteen.

Jaa että energiantuhlausta. Tavallaan, mutta ennen kaikkea mukavuudenhalua. Jatkuva huolehtiminen sääennustuksista ja kasvien kuskaus sisään ja ulos päivittäin ei houkuttele. Sitä paitsi lasku huolettomuudesta on alle euro yöltä. Mittasin viime keväänä muutaman viikon ajan huhtikuussa sähkön kulutusmittarilla ja sen enempää se ei syönyt.

Vappuviikoksi povataan taas kylmää, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Ainakin voin kerätä syöntikelpoisia chilejä oksilta, jos lehdet paleltuvat.

Aji Cristal vauhdissa pienessäkin ruukussa

Aji Cristal (C. baccatum) on tuossa suurin kasvi ikkunan reunassa litran ruukussa ja 70 cm korkeana alle kolmen kuukauden ikäisenä. Älä ota minusta oppia. Monet kasvattelevat tuon kokoisia chilejä jo ämpärissä tai jopa saavissa, mutta olohuoneen ikkunalaudalle eivät sellaiset mahdu. On siis tyydyttävä pienempään.

Tuo on hassusti kahden eri valon rajamailla, mutta kasvaa kyllä ikkunan suuntaan enemmän. Se selvästi pitää luonnonvalosta enemmän kuin ledispoteista.

Ensimmäisen kukan aukeamisesta on tuskin kuukauttakaan, mutta nyt laskin tuon kokoisia ja suurempia raakileita oksilta toista kymmentä. Tämä sisäkasvatti on ryhtynyt reippaaseen sadon tuottoon näin varhain.

Isoimmat chilit ovat nyt kolmen viikon ikäisiä ja 9 cm pitkiä, mikä on ihan hyvä koko Aji Cristalille. Yli kymmensenttisiä saadaan kesällä, kun multaa ja lannoitusta on enemmän - ja aurinkoa tarjolla.

Loppukevennys tulee latvasta. Pisin oksa on hakeutunut toisen ledispotin ympärille lämmittelemään, eikä näytä siitä juuri vahingoittuneen. Lehdet ovat vähän ryppyisempiä, mutta raakileita kasvaa täälläkin.

Cristalissa raakileita kahden kuukauden iässä

Aji Cristal (C. baccatum) on kasvanut ikkunan sivussa ledivalojen alla. Se sai nyt molemmat 30W spotit itselleen, kun "pikkutaimia" siirrettiin lasihyllylle nauttimaan auringosta.

Cristalilla on nyt tasan kaksi kuukautta siitä, kun se  avasi sirkkalehtensä. Sitä pidän yleensä chilien syntymäpäivänä, sillä vasta sirkkalehtien ilmestyessä siemenestä hengissä selviytyminen on varmaa.
Rocoto Peru Rojo siinä vieressä alkaa olla kypsä.

Kahden kuukauden ikäisessä Aji Cristalissa on jo raakileita. Siinähän oli nuppuja kolme viikkoa sitten. Kukat aukesivat kahdessa viikossa ja tuo raakile on nyt kolmen päivän ikäinen. Kasvi on puoli metriä korkea ja litran ruukussa puutarhamullassa. Lannoitusta ei paljonkaan ole vielä ehditty aloittaa.

Aji Cristalissa kukan kuihtuessa raakileen tulon havaitsee ensimmäisenä siitä, että kukan jäänteet alkavat nousta pystyyn. Raakilehan suuntautuu aluksi suoraan ylös ja kallistuu alas vasta kasvaessaan.

Blogin päivitykset ovat jääneet harvemmaksi, kun tuntuu, että kaikki on jo kerrottu moneen kertaan. Sanotaan nyt kuitenkin sekin, että Cristalia voi syödä raakana, vaalean vihreänä, kunhan se on kasvanut isoksi.

Kun kerran aloitin vanhojen asioiden kertaamisen, laitetaan vielä kukkakuvakin samaan postaukseen, ettei tarvitse sitä etsiskellä. Lukijoissa on kuitenkin niitäkin, jotka eivät ole vuosikausia seuranneet blogiani ja ensi kertaa kasvatteleviakin pitää välillä palvella. Aji Cristal on hieno chili, maukas ja monikäyttöinen. Sen, kuten muidenkin baccatumien kukka on "kalanruotokuvioinen", valkoisella pohjalla on keltaista, vihertävää tai rusehtavaa väriä. Tämän Cristalin väri on kellertävä kukan auetessa ja se muuttuu rusehtavaksi ajan kuluessa. Väri saattaa hiukan vaihdella kasvatusolosuhteiden mukaan, eikä siis ole lajikkeen tunnistamisessa avuksi. Väripilkut ja niiden kuvio ovat kuitenkin selvä merkki baccatum-sukuisesta chilistä.

Kakkospäivän ykköschili

Runsaasti kakkosia sisältävän päiväyksen kunniaksi päätin tehdä blogijutun taimikasvattamoni yllättäjästä, Aji Cristalista.

Idätin erän vanhoja siemeniä jo vuodenvaihteessa ja tuolta lautalta Aji Cristal (C. baccatum) oli taimiviljelmästäni selvästi ylitse muiden. Se on 28 cm korkea, kun toiset ovat vasta 12 cm.

Tämä tuli sirkkalehtiasteelle 15.1., eli se on nyt kuukauden ja viikon ikäinen ja majaillut tuollaisessa 7 cm ruukussa siitä lähtien. Olen kastellut pikkutaimia vain pelkällä vedellä, eli Kekkilän puutarhamullassa on riittänyt ravinteita tähän asti. Valona on ollut 30W ledispotti koko kuuden taimen astialle. Aurinko on nyt muutaman päivän vähän avustanut ja myöskin lämmittänyt.

Alhaalla varressa on runsaasti nyppyjä. Se ei ole tauti, eikä hyönteisten puremia, vaan juuren alkuja. Tämä Aji Cristal siis kaipaisi jo lisää ravinteita ja etsii niiden imemispaikkaa. Tuollainen pitää istuttaa syvään multaan, niin varteen kasvaa uusia juuria ja kasvu tukevoituu. Sen minä kohta teenkin, vaikka isompien ruukkujen kanssa tulee pula tilasta valoisissa paikoissa.

Reilun kuukauden vanhassa chilintaimessa on jo nuppuja latvassa. Niitä muodostuu ainakin baccatumeille aina haarautumiskohtiin ja tämä Cristal aloitti haarautumisen kuukauden vanhana. Eihän noista nupuista vielä useinkaan edes kukkia muodostu, eivätkä ne ainakaan chileiksi kasva. Siihen tarvitaan hiukan isompi ruukku ja paremmat lannoitukset.

Muutama päivä sitten tyhjensin vanhan lautan ja siellähän oli kuukauden odottaneita vara-Cristaleita. Lautalla ei taimi kasva sirkkalehtivaihetta enempää, vaikka olisi kuinka kauan. Enintään voi hiukan varsinaisia lehtiä ilmestyä sirkkalehtien välistä, mutta eivät ne kasva pelkällä vedellä.

Tuossa on ensimmäiseen kuvaan vertaillen kasvun ihme pähkinänkuoressa: Pelkällä vedellä 4 cm,  hyvässä mullassa 28 cm kuukaudessa. Itse asiassa tämäkin varren pätkä on kasvanut pelkästään siemenen voimalla. Pikkutaimi lähtisi kasvuun jos saisi lannoitusta tai pääsisi multaan. Kasvua voi siis viivyttää ruokkimalla niukemmin. Niin kai se on ihmisilläkin.

Baccaidätyksiä joulukuussa

Baccatumit olen usein idättänyt vasta helmikuussa, mutta nyt ryhdyin aikaisemmin toimiin, kun siemenet ovat niin vanhoja, että saattavat tarvita uudelleen idätyksen myöhemmin. Lautan ohjeet täällä niille, jotka eivät tätä idätystapaa vielä tunne.

Lajikkeet ovat vanhoja tuttuja vuosien takaa, mutta jääneet kasvattamatta viime vuosina. Omnicolorin siemenet ovat muutenkin hitaasti itäviä ja osa niistä oli vuodelta 2009, osa mallia -13. Incat ovat myös vanhoja ja ruskettuneita, mutta kun ajoissa aloittaa, ehtii vielä keksiä jotakin tilalle.

Chilisäilykkeitä syksyn sadosta

Kirjoittelutahtini hidastuu, sillä useimmat asiat on täällä jo sanottu, monet useampaankin kertaan. Blogin historiasta ne löytyvät ja ilmeisesti Googlellakin, sillä viime kuukauden ylivoimaisesti suosituin sivu näyttää olevan etikkasäilöntä. Keväämmällä sitten taas nousee ykköseksi idätyslautta ja perässä lannoitteet ja valotestit. Olen siis myöhässä tämän aiheen kanssa, mutta onneksi säilöntäohjeet löytyvät jo 2010 elokuulta. Päivitin niitä vähän sinne alkuperäiseen juttuun, kun mitättömän vähäinen etikkamäärä (1dl viinietikkaa / 4dl vettä eli litra säilykettä) arvelutti monia, vaikka se asiantuntijoiden mielestä on täysin riittävä säilytykseen. Minunkin etikkaa vieroksuva makuaistini sietää tuplasti vahvemman annoksen. Kopion sen reseptin tähänkin, ettei tarvitse linkkejä klikkailla:

Litralle chilisäilykettä
4 dl vettä
2 dl omenaviinietikkaa
0,5 dl hunajaa (voi korvata sokerilla)
0,25 dl sokeria (pari ruokalusikallista)
1 tl merisuolaa
1 sitruunan mehu

Makeutta ja suolaisuutta voi oman maun mukaan muunnella, samoin etikan määrääkin. Niitä ei kannata arvioida tästä nesteestä, koska chilit täyttävät ainakin puolet purkista. Tuloksen maistaa vasta muutaman viikon päästä, mutta sekoittamalla lusikallisen lientä lusikalliseen vettä saa jonkinlaisen käsityksen etikasta ja suolaisuudesta.

Tässä pari mallipurkkia suosikkisäilykkeistäni. Punainen Aji Cristal on pitänyt pintansa vuosien ajan. Niistä leikkasin kannan pois, halkaisin ja poistin siemenet sekä tungin purkkiin tiiviisti. Myöhemmin paloittelen ne ruoanlaittoon, vaikkapa pizzan päälle, mutta olisihan sen paloittelun tietysti voinut tehdä jo ennen säilöntää.

Valkoinen Aji Fantasy Sparkly White meni siemenet poistettuna muutamaan osaan leikattuna purkkiin. Siitä jätin muutaman kellomaisen muotoisen kokonaiseksi joulupöydän koristeeksi. Niihin tein vain viillon, että vesi pääsee sisään. Tämä valkoinen onkin hyvää, todella lupaava tulokas myös etikkasäilöntään. Siihen tulee himo.

Purkit tuossa ovat vielä kuumia, eivätkä kannet ole painuneet kuopalle, mutta kyllä tuollaiset kannet sulkeutuvat tiiviisti, kunhan ne tiukasti sulkee kuumana ja purkki on piripintaan asti täynnä nestettä.

Lisäys viikon päästä:
Fantasy-purkki piti avata ja maistaa. Onkin tosi hyvää ja rapeaa eikä juuri maistu etikalle. Tämä on niin mietoa, että sitä ei kannata sekoittaa ruokaan, mutta lisukkeena lautasella se kuluu nopeasti. 

Aji Cristal on ilopilleri

Tänään ihan vain väri-iloa chilikuvassa, kun aurinko osui niin sopivasti.

Aji Cristal (C. baccatum)

Tämä parvekkeen paraatipaikalla kasvava maukas chili on viihtynyt hyvin kolmen litran ruukussaan, joka on puoliksi upotettu isoon ruukkuun ja juuret pääsevät sinne helposti. Näitä on syöty paljon. Sinappisillissä uusien perunoiden kaverina ja mehulingon vihermehussa ovat viimeisimpiä löytöjä. Chilijuusto on aina varma valinta.

Cristal on kohta katossa

Aji Cristal (C. baccatum) on makusuosikkejani, vaikka viime vuosina sen kasvatus on ollut sivuosassa. Nyt se sai toukokuun lopulla parvekkeen parhaan paikan ja on siitä kiittänyt ripeällä kasvulla ja runsaalla sadolla. Kuvaa varten jouduin raivaamaan pois edestä amppelitomaatin ja sivulta pari baccatumia. Vielä ne sai erilleen ja Cristalin näkyviin.

Raakileita roikkuu alaoksat täynnä ja ylempänä hieman pienempiä, niitäkin runsaasti. Keskeltä kuvaa bongasin hämähäkinverkon. Piti oikein käydä tarkistamassa, että se tosiaan on hämähäkin, eikä esimerkiksi vihannespunkin. Kyllä siellä hämähäkki asusteli ja se varmaan pitää ripsiäiset ja muut pienet lentävät kurissa.

Paraatipaikalle tänä vuonna Aji Cristal

 Parvekkeella on eritasoisia kasvupaikkoja, mutta tuo itä- ja eteläseinustojen nurkkaus on osoittautunut parhaaksi. Siitä on suurimmat sadot saatu monena kesänä. Nyt paikan sai vielä varsin pienikokoinen Aji Cristal (C. baccatum).  Kaksi viikkoa sitten, kun sen istutin, se tuskin ylettyi kaiteen reunalle. Siitä se on jo kaksinkertaistanut mittansa.

Ruukku on vanha 30 cm altakastelu, mutta tein vähän oudon järjestelyn. Cristal sai olla omassa 3 litran ruukussaan ja upotin sen suurimmaksi osaksi keskelle isoa ruukkua. Mustan ruukun pohjan sivuissa on sormen mentävät aukot ja uskoisin Cristalin juurten sieltä löytävän isoon ruukkuun, jonka pohjalla on varastolannoitteena kourallinen kanankakkaa. Ison ruukun sivuihin sain mahtumaan pikkubasilikaa ja kirveliä keittiönpöytään kerättäväksi. Noiden kasvatus ulkona on osoittautunut haastavaksi. Tuulet riepottavat ja etanat syövät elleivät ne kuivu hiekkarinteessä helteellä.

Aji Cristal on kestosuosikkejani, erityisesti chilijuustona leivän päällä. Viime vuonna sato jäi vaatimattomaksi pienessä ruukussa, nyt toivoisin niitä reilusti koko kesän. Cristaliahan voi syödä jo vihreänä.

Tuo raakile näyttää jo pysyvän, se selvästi kasvaa ja on noussut pystyyn. Kukkia on runsaasti, mutta sellaisenhan te jo tunnette, vihreänruskeä kalanruotokuvio valkoisilla terälehdillä, tyypillinen baccatum siis.

Runko suoraksi istuttamalla syvempään

Aji Cristal (C. baccatum) on päässyt kallistumaan pikkutaimena. Varmaankin valo oli kovin sivussa ikkunalla. Olisi pitänyt kääntää välillä. Eipä hätää, tällaiset virheet pystyy vielä korjaamaan.

Parvekkeen auringonpaisteessa istutin tuon puolitoista kuukautta vanhan taimen isompaan ruukkuun ja jätin mutkan kookosmullan alle. Jäi sinne muutama lehtikin. Nyt taimi on suora, tosin vähän laidassa ruukussaan, kun vaakasuora osuus rungossa oli niin pitkä. Mullan alle jääneeseen runkoon kasvaa juuria, jos multa pysyy jonkin aikaa kosteana.

Nimilapun sain siirrettyä uuteen ruukkuun. Teippi kestää pari siirtoa, mutta monet tussit haalenevat valossa ja loppukesästä voivat muuttua lukukelvottomiksi. Melkein pohjalla yhdessä nurkassa on ruokalusikallinen kanankakkaa varastolannoitteeksi.

Baccatkin itämään

Hermot eivät pitäneet kauempaa, vaan idätyksiä oli jatkettava. Nyt laitoin baccatumit, annuumeja tulee vielä ehkä vain pari lajiketta joskus kuukauden päästä, tomaatit sitten vielä myöhemmin.

25.1. illalla laitoin nipun baccatumeita lautalle kellumaan ja lautan jätin huoneenlämpöön pöydälle. Jo kaksi vuorokautta myöhemmin siellä näkyy eloa. Aji Fantasy Sparkly White, Aji Angelo ja Rain Forest ovat työntäneet juuren ulos.

Aji Cristalia laitoin kolme kahden siemenen ryhmää itämiskokeeksi eri vuosilta. Vanhimmat ovat 08-satoa. Aji Bonito on vanha suosikki, kaunis ja hyvän makuinen. Sen yksi siemen on mennyt mustaksi, eli ei idä. Aji Angeloa, Rain Forestia ja Brasileiro Tres Lobosia en ole koskaan ennen kasvattanut, joten ehkä on jo aika tutustua niihinkin.

Chinenset ovat vasta pienellä taimella ja majailevat "kasvatuskaapissani" hyvässä valossa ja lamppujen tuomassa lämmössä. Cajamarca edessä keskellä on lähtenyt heikosti alkuun. Sen takana on Fidalgo Roxa.

Seitsemänvuotias Aji Cristal taas hyvässä vedossa

Chilit ovat pitkäikäisiä. Tämä Aji Cristal (C. baccatum) tuli taimelle 2007 loppuvuodesta.

Vanhus on vetreässä kunnossa, mutta oksat roikkuvat niin, että se sopisi paremmin amppeliin. Laitoin toisen ruukun alle korokkeeksi, että chilit eivät makaisi maassa. Cristalin historiaa voivat kiinnostuneet tutkailla tästä blogin lajikekoosteesta. Se on monet kesät viettänyt ulkona, usein maahan istutettuna, nyt pikku ruukussa. Syksyisin on sitten ollut ankara karsiminen ja pienempään ruukkuun sovitus talven ajaksi. Talvet se on viettänyt milloin ikkunalla, milloin varastossa lamppujen alla, mutta aina se vain on selvinnyt.

Tämän Cristalin runko on ajat sitten kuivunut, eikä ole ensimmäisen kesän jälkeen paljoakaan kasvanut. Siihen kasvaa uusia versoja lähinnä latvaan ja ne ovat viime vuosina olleet sangen rentoja, riippuvia. Samanlaista ilmiötä olen havainnut jopa normaalisti tukevaoksaisella Habanerolla, kun sille tulee vuosia lisää.

Cristalille on viimeksi vaihdettu multa viime syksynä ja niinpä se on painunut aika tavalla ja juuret tunkevat esiin. Toinen haara on kokonaan kuivunut jonkun leikkauksen seurauksena, mutta toisesta puskee uutta kasvua ja satoa on saatu pitkin vuotta, joskus myös talvella.

Espanja-Chile 3-3?

Pimiento de Padron (Espanja, annuum),  Aji Cristal (Chile, baccatum)

Tämmöiset kuvat löytyivät tänä aamuna kamerasta. Rajaukset ovat satunnaisia ja illan jalkapallo-ottelua tulin ajatelleeksi vasta kuvat koneelle tuotuani. Molemmissa on toki paljon enemmänkin raakileita, jäivät vain kuvan ulkopuolelle.

Padron kasvaa ulkona ja on pärjännyt sielläkin kylmästä huolimatta. Parvekkeella ne ovat hiukan isompia. Sen idätyksestä on vasta reilu kolme kuukautta, Aji Cristal sen sijaan kasvaa jo seitsemättä kesää samoilla juurilla ja perusrungolla. Oksia on vuosittain karsittu ja kasvanut uusia. Tästä poimittiin jo talvella satoa. Nuo vihreätkin ovat hyvän makuisia, ellei malta odottaa punastumista. Vihreänä, tosin paljon isompana Padronitkin ovat parhaimmillaan ja Cristalit menevät Juhannuksena chilijuuston mausteeksi.

Lisäys illalla:
Olisihan se pitänyt uskaltaa lukea kuvista, että Chilellä on vain kaksi täysimittaista, kolmas roikkuu ilmassa. Espanjan paukut ovat kovin pieniä ja kaikki ovat ihan pihalla. Ilmiselvä 0-2, sanoo jälkiviisastelija.

Chilijuustoa leivän päälle

Tästä aiheesta minulla on vuosia sitten tehty blogimerkintä, mutta käydään nyt asia vähän perinpohjaisemmin läpi.

Otetaan joku herkullinen chili, tässä kypsä Aji Cristal (C. baccatum). Cristal muuten maistuu ja tuoksuu jo vihreänäkin. Se silputaan pieneksi. Kuten jo 2011 totesin, juusto on tasalaatuisempaa, jos siemenkiinnikkeet ottaa pois, mutta ei se välttämätöntä ole.

Ne irtoavat Cristalista helposti, kun veitsellä irrottaa kantaosan. Loppu irtoaa itsestään vetämällä. Tästä voi ottaa siemenet kuivumaan vaikka talouspaperin väliin, mutta mustasilmäisiä (keskellä kuvaa) ei kannata ottaa talteen, ne eivät idä. Siemenet voi myös silputa muun chilin joukkoon, jos niin haluaa.

Terävällä veitsellä chili silputaan. Silpun koko riippuu chilin tulisuudesta. Miedot voi jättää isommiksi paloiksi, tuliset on syytä silputa hyvin. Niitä tietysti käytetään myös vähemmän. Jotkut käyttävät pakastettua chiliä tai jopa jauhetta, mutta eivät ne tuoreelle pärjää. Tuoreessa säilyy purutuntuma ja tuoksu.

Lopuksi silppu sekoitetaan juustoon. Kaikenlaiset pehmeät, maustamattomat juustot käyvät, myös tuorejuustot. Sulatejuustoista minusta Oltermanni on parasta, mutta muutkin kelpaavat, mutta sekoittaminen voi olla vaikeampaa.

Nyt sattui olemaan vajaa paketti Eldoradoa jääkaapissa. Siihen sekoittaminen vaatii vähän työtä, mutta kyllä se voiveitsellä onnistuu, kunhan ei aivan täyteen rasiaan yritä.

Juustoon sekoittaminen tasoittaa maun ja lieventää poltetta. Minusta se on juuri sopiva keino vertailla eri chililaatuja. Paljaaltaan mutusteleminen ei kerro ruoanlaittoon sopivuutta. Öljyssä paistaminen, padassa tai kermassa hauduttaminen pyöristää makuja huomattavasti ja juustoleipä kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa. Juusto säilyisi jääkaapissa viikon tai pari, mutta yleensä se on loppu muutamassa päivässä.

Kylläpä oli hyvää.