Karkauspäivä - muistin karkailupäivä

lauantai 29. helmikuuta 2020

Pimiento de Padron (C. annuum)

Ikkunalaudalla vihertää mukavasti. Joulukuussa idätetyt taimet kasvavat ja voivat enimmäkseen hyvin ja uudemmat idätyksetkin ovat vähintään sirkkataimilla. Padron tässä on täsmälleen kahden kuukauden ikäinen (taimelle tulosta laskien), 30 cm korkea ja avasi juuri ensimmäisen kukkansa. Sillä ei kaikki ole ihan hyvin:


Padronia on vaivannut jo jonkin aikaa ryppyily latvan lehdissä. Alempana ne ovat sileitä. Tässä kohdin ilmestyy kuvaan vanhuksen muistin karkailu. Itse olen tästä samasta ongelmasta kirjoittanut tähän samaan blogiin kymmenen vuotta sitten. Olin ihan unohtanut. Etsin hoito-ohjeita vaikka mistä, mutta Google ohjasi minut omalle blogilleni. Vuosikymmen sitten ratkaisin ongelman puutarhakalkilla. Ilmeisesti tämä espanjalainen lajike on erityisen herkkä maaperän happamuudelle tai sitten kysymys on magnesiumin puutteesta. Silloin asia kuitenkin ratkesi parissa viikossa.


Puutarhakalkkia sattui olemaan pienessä rasiassa parvekkeella valmiina, joten sitä ruokalusikan kärjellinen mullan (kookoskuidun) pinnalle ja kastelua yläkautta. Sitten vain odotellaan, vieläkö vanha konsti tepsii.

Toivottoman hontelo taimi

maanantai 17. helmikuuta 2020


Ei näin.
Antakaa taimillenne valoa heti kun ne itävät. Olen sitä yrittänyt opettaa muille, mutta nyt itselle kävi näin. Tavoistani poiketen heitin muutaman tomaatinsiemenen ruukkuun kookoskuidun pinnalle, kun sellaisia ruukkuja oli valmiina. Kuinka ollakaan siemenet eivät itäneet normaalisti muutamassa päivässä. Viikonvaihteeksi siivosin pöytää perheruokailua varten ja siirsin ruukut kirjahyllyyn hämärään nurkkaan. Sinne ne unohtuivat pariksi päiväksi kunnes tänään havaitsin tapahtuneen.

Tuollaiselle hujopille tulee vaikeuksia elämässään. Se ei pysy pystyssä ainakaan ilman tukea, kun lehtiä alkaa ilmestyä. Sen voi toki istuttaa uuteen ruukkuun paljon entistä syvempään ja käyttää tukikeppejä, mutta helpompaa olisi tukevamman taimen kanssa. Ei hätää, muut siemenet itävät vasta nyt ja ne ovat jo valossa. Kyllä näistä varhaista tomaattisatoa vielä saadaan.

Karvaiset kuvat ovat kivoja

torstai 13. helmikuuta 2020

Taitaa olla jokakeväinen ilmiö tässä blogissa, että innostun pubescensin taimista, karvaisista chileistä, mutta menkööt tämänkin kerran, kun vihdoin saimme hiukan auringonpaistetta.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo (C. pubescens)


Tämä rocoto on kylvetty idätyslautalle ennen joulua ja se tuli sirkkalehdille vuodenvaihteessa, ikää on siis kuusi viikkoa. Se on vasta 10 cm korkea, mutta kukkanuppuja vain pitää jo työntää. Näin on kyllä tapahtunut monesti ennenkin. Ei se vielä tarkoita, että tuohon taimeen alkaisi chilejä kehittyä. Kyllä sen vielä pitää kasvaa ja vahvistua aika tavalla. Kukkia saattaa aueta muutaman viikon kuluessa.

02.02.2020 parvekekausi päättyi

sunnuntai 2. helmikuuta 2020


Huomenna tai viimeistään ylihuomenna on kymmenen asteen pakkasia, joten keräsin jo tänään loput parvekkeen sadosta talteen leikkelemällä pitkät oksat poikki saadakseni katon rajassa kypsyneet chilit talteen. Tuossa on vain pieni osa niistä, esimerkkeinä Jamy, Cachucha ja Aji Indian.

Rocotot kestivät selvästi parhaiten kylmää, mutta myös baccatumeista löytyi viileässä viihtyviä.

Blogiani vähemmän seuranneille kerrottakoon, että olen syksystä lähtien pitänyt lasitetulla parvekkeella lämpöpuhallinta, joka kylminä öinä on pitänyt pakkasvahdin avulla lämmöt plussan puolella. Nyt se on loppu. Eihän tuo ihan halpa kokeilu ole, euron verran yö kuluu sähköä, jos on kylmää ja viime aikoina on ollut koko ajan. No, jotkut polttavat tupakkaakin.

Edellinen ennätys satokauden pituudessa oli loppiaiseen, yleensä kausi on loppunut ennen joulua.