Fantasy kukkii nyt

tiistai 30. toukokuuta 2017

Aji Fantasy Sparkly White (C. baccatum)

Tänä vuonna ei kaikki taimikasvatus onnistunut kuten joskus aikaisemmin, mutta niin vain tämäkin baccatum on kehittynyt surkeasta alusta lähes puolimetriseksi ja kukkivaksi. Se tuli taimelle vasta uusintakylvöstä helmikuun lopulla, mutta oli vielä maaliskuun puolivälissä surkea rääpäle, ehkä silläkin oli huonoa kookosta juurillaan. Nyt se on ollut muutaman viikon parvekkeella ja näyttää viihtyvän viileissä öissä.

Kukat ilmestyivät noin kolme kuukautta vanhaan kasviin, joten ei se nyt aivan surkea saavutus ole kuitenkaan. Toinen yksilö oli edelleen taimiruukussaan sisätiloissa, mutta kukinnan sekin vain aloitti samaan aikaan, tosin puolta pienempänä. Nyt sekin pääsi isompaan ruukkuun ja kaverin viereen parvekkeelle.

Kukat olivat hankalassa asennossa alaspäin ja päivä oli sateinen, niinpä laitan ainoan onnistuneen kuvan näin isoksi ihan vain onnistumisen tunteen vuoksi. Värikin on tällä kertaa oikea.

Eipä viedä vielä arkoja kasveja ulos

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Lämpimän sunnuntain jälkeen sääennuste lupaa taas kylmää viikkoa, ei ehkä yöpakkasia, mutta kylmiä päiviä. Päättelin, että eipä tuolla kurpitsat ja kurkut, ei edes tomaatit kasva, parempi pitää vielä vaan parvekelasien suojassa.

Kurpitsan taimet ovat tuota kokoa, sekä kesäkurpitsat että tämä vähän isompi, 1-2 kiloiseksi kasvava. Se on venäläistä siementä ja nimi on käännettynä kurpitsa hasselpähkinä. Valkoinen kukkameri taustalla on luumupuu, joka on täynnä kukkia kuten kirsikkapuutkin ja kimalaisiakin pörrää. Se puoli näyttää hyvältä.

Niin, en siis rohkene viedä pikkutaima vielä säiden armoille, mutta tein sellaisen tempun, että nostin nuo ulos ruukuistaan ja lisäsin pohjalle sentin, pari kookoskuitua, että juurilla olisi jotakin askaretta tulevan viikon aikana.

Kesäkurpitsoissa on jo nuppuja. Tämä on viime kesältä tuttu Bush Baby F1, vihreä vaalein raidoin. Toisena lajikkeena minulla on nyt uusi Black, jolla tietysti on mustat hedelmät. Nuo nuputhan näyttävät olevan poikakukkia. Tyttökukilla on selvä pallero nupun perässä. Liian aikaista se olisikin noin pienille, eivät jaksaisi vielä kasvattaa hedelmiään. Kurkut piti siirtää kokonaan muualle, kun ne jo kasvattelevat tarttumakärhiään ja kietoutuvat muiden ympärille.

Kesä tulossa sittenkin?

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Eipä vaivuta synkkyyteen. Aurinkoisen ja lämpimän päivän ilopilleri parvekkeella on Rain Forest (C. baccatum).

Vappuna alkoi tämän talvehtijan kypsän sadon kausi ja nyt tuo suorastaan hehkuu punaisena. Onhan noilla moni ruoka jo maustettu, mutta niitä vain riittää. Hyviä ja mietoja ovat. Ja kookoskuitukin näyttää kelvolliselta.

Tomaattien ja kurpitsoiden ulos vientiä taidan vielä muutaman päivän viivytellä, kun ennusteet lupaavat lauantai-aamuksi kylmää. Ehkä sitten voisi jo uskaltaa. Nehän tulevat siis ihan ulkoilmaan säiden armoille ilman minkäänlaista peittoa tai suojaa.

Lisää onnettomia kasvatuksia

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kaikki ei nyt mene ihan putkeen. Virheitä sattuu ja kasvattajan ikäkin varmaan alkaa haitata, huolenpito herpaantuu ja varsinkin kasvatustapahtumien muistiinpanoissa on isoja aukkoja ja vielä isompia omassa muistissa. Niinpä virheitä ei pysty jäljittämään luotettavasti. Mututieto ei ole oikeata tietoa.

Madre de Rios (C. frutescens)


Aji Guaguao (C. frutescens)

Tuossa kaksi onnetonta frutescensia, joista ei tainnut tulla chilejä tällä kaudella. Näistä sentään on historiatietoa kahden kuukauden takaa, jolloin niillä jo oli ongelmia kookoskuidussa pikkutaimina. Lannoitus ja magnesiumin lisäys auttoivat joksikin aikaa, mutta Vapun tienoissa tauti näytti jo tulevan kuolemaksi. Latvan kasvupisteet kuivuvat ja lehdet putoilevat. Alemman. Guaguaon nostin pois ruukustaan, eikä sillä ollut paljonkaan juuria, ei varsinkaan valkoisia, terveitä. Kookos varisi pois juurien ympäriltä ihan itsekseen. Kokeilen vielä tuon pelastamista vesiastiassa, mutta tuskinpa se enää auttaa.

Nämä siis olivat "halpahallin kookoksessa". Siinä on muillakin ollut ongelmia ja minullakin aikaisemmin. Halpuuskin osoittautui vain mainostekstiksi, sillä Chilitarvike ja Pavunvarsi myyvät erilaisia merkkejä halvemmalla. Hankin molempia, mutta eipä tullut merkittyä ruukkuihin, mitä ainetta niissä on. Niinpä vertaileva seuranta ei ole mahdollista. 

Tomaattimurheutus:

Keräsin kuusi tomaatin tainta samalle kastelualustalle ja niistä kaksi on kärsinyt, muut kasvavat tukevasti. Kastelussa tai lannoituksessa ei ole eroa, mutta saattaa olla, että kookoskuitu loppui kesken ja noissa on eri tuotetta. Varmaa muistikuvaa ei ole.


Tämä toinen on alhaalta aivan yhtä huonossa kunnossa, mutta latvassa lehdykät vain vetävät reunoja ylös. Liikalannoitusta se ei ole, se vetää koko lehden kärjestä lähtien rullalle kohti runkoa - ja tekee lehdet tumman vihreiksi. Joku muu tätä vaivaa. Ei kuitenkaan vajota synkkyyteen, nämä ovat varataimia, kakkoslaatua. Vakipaikalle mahtuvat lajikkeet ovat hyvässä kasvussa maitopurkeissaan ja kaikki kukkivat jo. Pitäisi kohta päästä ulos.

Edellisen jutun Montufar muuten kuoli, varmaan juuret olivat paleltuneet. Joku perheestä oli unohtanut illalla parvekelasin muutaman sentin raolle sen vierestä. Toisessa päässä parveketta lämpöpuhallin piti lämmöt noin viidessä asteessa. Ei kaikki kuitenkaan ole näin onnettomalla kantilla, kasvua tapahtuu ja satoakin tulee, kyllä tästä vielä chilikesä tulee ja ehkä tomaattejakin saadaan.

Montufar pahoitti mielensä kylmällä parvekkeella

lauantai 13. toukokuuta 2017


Rocoto Montufar eli PI 585273 (C. pubescens) ei sitten pitänyt kylmästä toukokuusta parvekkeella. Siitä on toista viikkoa, kun ruukutin noita isompiin ja toin lämpimästä sisätilasta parvekkeen vaihtuviin oloihin.

Kaikki ei ehkä ole vielä menetetty. Oksien päissä on muutamia pieniä, tuoreita lehtiä ja tarkkaan katsoen siellä on nuppujakin. Pakkasyöt ovat nyt ehkä ohi, enkä aio tuota takaisin lämpimään viedä.

Tuollaista sattuu chilinkasvattajalle.

Turbo sai parhaan paikan

maanantai 8. toukokuuta 2017


Parvekkeella on yksi paikka ylitse muiden, iso ruukku etelä- ja itäseinien risteyksessä. Siitä on aina tullut paras sato. Nyt valitsin melkeinpä arpomalla Turbo Puben (C. pubescens) tuolle paraatipaikalle. Se näkyy olevan melkein saman kokoinen kuin Aji Cristal viime keväänä tuohon päästessään ja Cristal kasvoi kattoon asti ja teki satoa koko kesän.

Yöllä oli pakkasta ja nytkin sataa lunta, mutta eiköhän tämä kylmä viikko pärjätä lämpöpuhaltimen avulla. Tuo istutussysteemi osoittautui hyväksi ja Cristalin juuret olivat levinneet syvälle isoon ruukkuun. Systeemistä voit lukea viime keväisestä istutusjutusta.

Tomaattikevennys:
Tomaatit ovat olleet jo kolme viikkoa parvekkeella ja ajoittain yöt ovat käyneet lähellä nollaa, mutta ensimmäiset ulos tarkoitetut kuitenkin kukkivat jo. Tarkoitus oli hidastaa kasvua, sillä ulos niitä ei voi viedä vielä kolmeen viikkoon. Kasvu onkin melkein pysähtynyt ja kukkia on tullut tilalle. Kuvassa on kuitenkin varhainen lajike Boney-MM, jonka aion pitää parvekkeella. Siinä kasvaa jo muutama tomaatti. Kypsää vielä toukokuussa?

Aina vain pienempänä ne kukkivat

perjantai 5. toukokuuta 2017

Peruvian White Habanero (C. chinense) on todellakin vain 7 cm korkea, mutta kukkia on jo runsaasti. Sen alkuvaiheet olivat vaikeita, itävyys oli huonoa ja vaati uusintakylvön. Ehkä olin lämmittänyt liikaa siemeniä, sillä poimin ne vasta kuivatuista chileistä. Pikkuiset "luodit" olivat minulle turhan pientä askarreltavaa ja halkaistuina kuivatuista siemenet rapisivat irti helposti. Voisiko tuo vaikuttaa vielä pituuskasvuunkin?

Alin kukka on ensimmäisessä haarautumiskohdassa, vain 4 cm mullan pinnasta. No, mahtuisivathan ne 2-3cm pitkät pötkylät tuossakin kasvamaan, mutta tuskin aloittavat vielä. Tiheässä yläosassa on nyt 4 tasavahvaa latvaa ja ne haarautuvat koko ajan lisää. Todella pienimuotoista.

Emokasvi oli aikanaan yli puolimetrinen tiheä ja leveä puu, kenties tämäkin vielä kesän lämmössä innostuu kasvamaan korkeuttakin.

Vaihdoinpa lannoitetta

tiistai 2. toukokuuta 2017

Eipä tuossa mitään dramaattista tapahtunut, mutta raflaava otsikko saatiin. Olen toki tiennyt aikaisemminkin, että Nutriforten Kastelulannoite on melkein kuin Puutarhan Kesä, vaaleanpunaista ja N-P-K arvoiltaan lähes samaa tavaraa. Nyt lannoitteeni oli loppu ja poikkesin HongKongiin ostoksille. Tarkoituksena oli oikeastaan ostaa Nutriforten Tomaatti-Mansikka ravinnetta, kun sillä voisi säätää typen määrää kasvun eri vaiheissa. Sitäpä ei enää ollut ja ehkäpä niin on hyvä. Tavallinen Taavi ei osannut ostaa molempia purkkeja kaksikomponenttisesta lannoitteesta ja syksyllä oli jompaa kumpaa hyllyt täynnä, toinen oli loppu. Onneksi on erikoisliikkeitä kuten Chilitarvike, joista sitä saavat ne, jotka osaavat sitä käyttää.

Puutarhan Kesää ja Nutriforten Kastelulannoitetta oli kumpaakin puutarhamyymälän hyllyillä runsain mitoin eri kokoisissa purkeissa. Kun kilo riittää minulla pitkäksi aikaa, valitsin hinnan perusteella. Nutrifortea sai kuudella eurolla ja Puutarhan Kesästä olisi pitänyt maksaa kymppi.

Eivätpä ne aivan samanlaisia olleetkaan. Vanhan lannoitteeni viimeiset rippeet ovat  huomattavasti punaisempia kuin uusi purkki ja rakennekin on vähän erilainen. Perusarvot ovat kuitenkin erittäin lähellä toisiaan: 13-7-20 ja 12-7-19. Erot ovat niin pienet, että tuollaisella millilitran mittalusikalla mittavirheetkin ovat suurempia.

Nutrifortessa on valkoisia pallukoita joukossa ja hieman epäilyttää, jakautuvatko ne tasaisesti. Purkkia aukaistaessa niitä oli näet pinta täynnä. Pienessä mitassa on vielä Puutarha Kesää ja se liukenee veteen aivan hetkessä, kuten tuon uuden hienompi raekin. Pikku pallukat sulavat hiukan hitaammin, mutta ei niitäkään montaa minuuttia kastelukannun pohjalla näkynyt. Eiköhän tähän totu ja uskoisin kasvienkin tottuvan, niin pieniä eroja noissa on.

Varsinainen lannoitejuttunihan on heinäkuulta 2008 ja löytyy täältä.