Vanhan kertausta: Istuta syvempään

Tätä olen varmaan jankuttanut useasti tämän blogin nyt jo 12-vuotisessa historiassa, mutta uusia lukijoita pitää myös palvella, joten tässä viime päivien puuhailuani.

Aji Cristalin taimi on tuossa tasan kuukauden ikäinen. Monien baccatumien tapaan se kasvaa ripeästi korkeutta. Tässä tapauksessa olen tehnyt jonkun virheen sen aivan ensimmäisten päivien kasvatuksessa, sillä sirkkalehdet ovat poikkeuksellisen korkealla rungossa. Se tarkoittaa yleensä, että taimi ei ole saanut riittävästi valoa heti pinnalle ponnistettuaan. Vanhoista kuvista päätellen se on siirretty multaan heti ensimmäisen vaalean juuren ilmestyttyä lautalla. Se sai sitten kasvaa omaan tahtiin sieltä ylös.

Yleensä nykyisin siirrän taimet multaan vasta, kun ne ovat lautalla sirkkalehdillä ja silloin kätken osan venähtänyttä runkoa multaan. Tuo taimi alkoi olla jo niin hontelo, että se uhkasi kaatua, ellei saanut tukea naapuritaimista. Jotakin piti tehdä.

Taimi piti siis istuttaa syvempään. Vaihtoehto olisi ollut erilaiset tukikepit, mutta niiden kanssa pienessä ruukussa askartelu on onnenkauppaa. Taimiruukku on 9 cm leveä, seuraava koko minulla on 13 cm. Siinä on multatilaa moninkertaisesti, sillä syvyyttä on tuntuvasti enemmän kuin pienessä. Otin Cristalin taimiruukustaan kokonaisine juuripaakkuineen ja sijoitin sen melkein pohjalle tuohon isompaan ruukkuun ja sitten multaa ja kookoskuitua ruukku täyteen. Nyt sen sirkkalehdet ovat aivan mullan pinnassa ja kasvu on paljon, paljon tukevampaa.

Toivottoman hontelo taimi

Ei näin.

Antakaa taimillenne valoa heti kun ne itävät. Olen sitä yrittänyt opettaa muille, mutta nyt itselle kävi näin. Tavoistani poiketen heitin muutaman tomaatinsiemenen ruukkuun kookoskuidun pinnalle, kun sellaisia ruukkuja oli valmiina. Kuinka ollakaan siemenet eivät itäneet normaalisti muutamassa päivässä. Viikonvaihteeksi siivosin pöytää perheruokailua varten ja siirsin ruukut kirjahyllyyn hämärään nurkkaan. Sinne ne unohtuivat pariksi päiväksi kunnes tänään havaitsin tapahtuneen.

Tuollaiselle hujopille tulee vaikeuksia elämässään. Se ei pysy pystyssä ainakaan ilman tukea, kun lehtiä alkaa ilmestyä. Sen voi toki istuttaa uuteen ruukkuun paljon entistä syvempään ja käyttää tukikeppejä, mutta helpompaa olisi tukevamman taimen kanssa. Ei hätää, muut siemenet itävät vasta nyt ja ne ovat jo valossa. Kyllä näistä varhaista tomaattisatoa vielä saadaan.

Karvaiset kuvat ovat kivoja

Taitaa olla jokakeväinen ilmiö tässä blogissa, että innostun pubescensin taimista, karvaisista chileistä, mutta menkööt tämänkin kerran, kun vihdoin saimme hiukan auringonpaistetta.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo (C. pubescens)

Tämä rocoto on kylvetty idätyslautalle ennen joulua ja se tuli sirkkalehdille vuodenvaihteessa, ikää on siis kuusi viikkoa. Se on vasta 10 cm korkea, mutta kukkanuppuja vain pitää jo työntää. Näin on kyllä tapahtunut monesti ennenkin. Ei se vielä tarkoita, että tuohon taimeen alkaisi chilejä kehittyä. Kyllä sen vielä pitää kasvaa ja vahvistua aika tavalla. Kukkia saattaa aueta muutaman viikon kuluessa.

13 cm mullan alle

Tiheästi yhdessä ledilampun alla taimiruukuissa kasvaneet taimet ovat honteloita ja korkeita, mullan pinnasta 45 cm reilun kahden kuukauden ikäisenä.

Istutin ne hyvin syvään, melkein ruukun pohjalle. Nyt mittaa on vain 32 cm. Näin paljon en vartta ole aikaisemmin upottanut, mutta chileihin, samoin kuin tomaatteihin pitäisi tulla uusia juuria varteen, kunhan multa on kosteaa ylhäältä asti. 

Mullan alle jäi lehtiä ja varresta lähteviä sivuversoja. En karsinut niitä ja nyt jännityksellä seuraan, mitä tästä seuraa. Kesäistä kasvua varmaankin.

Ei vielä pysyvästi parvekkeelle

Viime päivinä olen kuljetellut chilin ja tomaatin taimia parvekkeelle päivisin saamaan aurinkoa ja muutaman yönkin ovat siellä olleet, kun ei ole kovaa pakkasta luvassa. Mutta ei pysyvästi isoihin ruukkuihin vielä, ensi viikko näyttää synkältä säätiedotuksissa.

Olen pitänyt taimia "kastelukaukaloissa", tuossa on toisessa vain 2, toisessa 6 tainta. Niitä voi helposti siirrellä sisään ja parvekkeelle.

Ensi viikoksi on luvassa lunta tai vesisadetta, loppuviikolla päivisinkin pilvistä ja pakkasasteita. Jos päivisin paistaa, lämpötila nousee lasien takana nopeasti jopa yli 30°, mutta pilviset ja kylmät ovat myrkkyä taimille. Silloin ei lämpöpuhallinkaan riitä avuksi. Yön muutaman kylmän tunnin se kyllä selvittää, mutta ei jatkuvaa kylmyyttä.

Alma Paprika (C. annuum)

Alma on jo jonkin aikaa tehnyt hedelmää, mutta pieniä, pieniä ovat pikkuruisessa ruukussa, selvähän se.

Tilapäista apua tilanahtauteen

Tähän aikaan keväästä tulee aina hyvin ahdasta ikkunallani, kun parvekkeellekaan ei vielä voi viedä. Kasvit kaipaisivat isompia ruukkuja, mutta niitä ei mahdu montaa ikkunalle. On siis vielä kituutettava pienissä.

Kaksi kuukautta samassa kymmensenttisessä ruukussa on jo syönyt multaa tai se on vain painunut ja tiivistynyt. Peukalon paksuudelta tyhjää siellä ainakin on. Ei kuitenkaan hyödytä lisätä multaa pinnalle, sillä juurethan ovat alhaalla.

Ruukkua reunoista puristellen ja pohjasta painaen tiivis multapaakku irtoaa helposti rungosta nostaen. Juuria on reunoilla ja varsinkin pohjassa runsaasti.

Lisätään peukalon paksuudelta multaa tai kookosta pohjalle ja muutama lannoitepuikko tai kanankakkaa reunoille varastolannoitukseksi tulevan kuukauden tarpeisiin.

Taimi paakkuineen ruukkuun ja reunoja pitää vähän painella, muuten sinne jää tyhjää. Muutama viikko menee taas uuden kasvun merkeissä ja huhtikuussa toivottavasti jo päästään väljempiin tiloihin lasitetulle parvekkeelle.

12 vuotta säilöttyä elämää

Jakaessani vanhoja chilinsiemeniä uusille idättäjille törmäsin myös vanhoihin tomaatinsiemeniin. Vuonna 2007 tilasin Englannista silloin uuden amppelitomaatin F1 siemeniä. Tuo Tumbling Tom pysyi meillä 8 kasvukautta hengissä, kunnes piti idättää uusia. Nyt siemeniä oli 1 jäljellä, tai ainakin niin luulin. Pussin nurkasta löytyi sitten vielä toinenkin, kun oikein rapisteli.

Alarivin siemenet olivat olleet lautalla itämässä jo 3 viikkoa, kun löysin vihoviimeisen aidon "Tumpelon" ja laitoin senkin lautalle. Siniset ovat myöhempää hankintaa, peitattuja tshekkiläisiä siemeniä, jotka eivät ole F1. Neljässä päivässä alkoi ainakin kaksitoista vuotta vanha siemen työntää itua ulos. Ikää voi olla enemmänkin, mutta ostostani on 12 vuotta.

Peitin siemenen kevyesti kosteaan multaan ja kaksi päivää myöhemmin, tänä aamuna sieltä jo pilkisti terhakka taimi. Tervetuloa Tumbling Tom Yellow F1. Sinua on kaivattu.

Uutta kasvua uuteen vuoteen

Keskipäivän sinistä harmautta ulkona, chilintaimi ledispotissa ikkunalla.

Synkkiä ovat päivät, sumua ja myrskyn enteitä. Pikkuinen Chinchi Uchu (C. chinenense) viihtyy valoissa sisällä turvassa.

Nyt on tunnustettava, että olen tainnut lähetellä itämättömiä siemeniä monellekin. 5-10 vuotta vanhat siemenet ovat itäneet kovin huonosti testi-idätyksissäni. Niitä kannattaa laittaa useampia heti itämään ja toivoa parasta. Tämän "chilien kaunottaren", Chinchi Uchun siemen oli vuodelta 2012 ja yksi viidestä iti kahdessa viikossa.

Kakkospäivän ykköschili

Runsaasti kakkosia sisältävän päiväyksen kunniaksi päätin tehdä blogijutun taimikasvattamoni yllättäjästä, Aji Cristalista.

Idätin erän vanhoja siemeniä jo vuodenvaihteessa ja tuolta lautalta Aji Cristal (C. baccatum) oli taimiviljelmästäni selvästi ylitse muiden. Se on 28 cm korkea, kun toiset ovat vasta 12 cm.

Tämä tuli sirkkalehtiasteelle 15.1., eli se on nyt kuukauden ja viikon ikäinen ja majaillut tuollaisessa 7 cm ruukussa siitä lähtien. Olen kastellut pikkutaimia vain pelkällä vedellä, eli Kekkilän puutarhamullassa on riittänyt ravinteita tähän asti. Valona on ollut 30W ledispotti koko kuuden taimen astialle. Aurinko on nyt muutaman päivän vähän avustanut ja myöskin lämmittänyt.

Alhaalla varressa on runsaasti nyppyjä. Se ei ole tauti, eikä hyönteisten puremia, vaan juuren alkuja. Tämä Aji Cristal siis kaipaisi jo lisää ravinteita ja etsii niiden imemispaikkaa. Tuollainen pitää istuttaa syvään multaan, niin varteen kasvaa uusia juuria ja kasvu tukevoituu. Sen minä kohta teenkin, vaikka isompien ruukkujen kanssa tulee pula tilasta valoisissa paikoissa.

Reilun kuukauden vanhassa chilintaimessa on jo nuppuja latvassa. Niitä muodostuu ainakin baccatumeille aina haarautumiskohtiin ja tämä Cristal aloitti haarautumisen kuukauden vanhana. Eihän noista nupuista vielä useinkaan edes kukkia muodostu, eivätkä ne ainakaan chileiksi kasva. Siihen tarvitaan hiukan isompi ruukku ja paremmat lannoitukset.

Muutama päivä sitten tyhjensin vanhan lautan ja siellähän oli kuukauden odottaneita vara-Cristaleita. Lautalla ei taimi kasva sirkkalehtivaihetta enempää, vaikka olisi kuinka kauan. Enintään voi hiukan varsinaisia lehtiä ilmestyä sirkkalehtien välistä, mutta eivät ne kasva pelkällä vedellä.

Tuossa on ensimmäiseen kuvaan vertaillen kasvun ihme pähkinänkuoressa: Pelkällä vedellä 4 cm,  hyvässä mullassa 28 cm kuukaudessa. Itse asiassa tämäkin varren pätkä on kasvanut pelkästään siemenen voimalla. Pikkutaimi lähtisi kasvuun jos saisi lannoitusta tai pääsisi multaan. Kasvua voi siis viivyttää ruokkimalla niukemmin. Niin kai se on ihmisilläkin.

Huhtikuu parvekkeella, ei kasvua

Kuvat ovat melkein kolmen viikon välein, 5.4. ja 24.4. Kasvua on tapahtunut vain tomaateissa takana. Baccat ja annuumit ovat suunnilleen saman kokoisia kuin kolme viikkoa sitten. Kylmät yöt ja monet kylmät päivätkin ovat pysäyttäneet kasvun, mutta hengissä ovat. Tavallaan hitaus oli hyväksi. Sisällä ikkunalla ne olisivat peittäneet valon huoneesta ja kasvaneet korkeutta enemmän kuin leveyttä. Kyllä noista vielä chilejä tulee, kunhan lämmöt nousevat. Nyt pitänee laittaa lämmitin päälle päivälläkin, kun lumisateita on luvassa. Huhtikuu on arvaamaton.

Taimet parvekkeelle palelemaan

Tässä iässä saa jo tehdä hölmöyksiä, vaikka tietää niiden olevan sellaisia. Joskus chiliharrastukseni alkuvaiheessa yritin pitää muutaman taimen parvekkeella huhtikuun ajan. Eihän siinä hyvin käynyt, hengissä pysyivät, mutta eivät kasvaneet. Silloin minulla ei ollut lämpöpuhallinta, mutta ei sattunut pahoja yöpakkasiakaan. Tuossa on Aji Fantasy Sparkly White (C. baccatum) ensimmäisen parvekeyön jälkeen hieman vilustuneen oloisena. Kylmä vetää chilien lehdet roikkumaan, vaikka multa olisi kosteaa.

Tässä on suurin osa parvekkeelle siirtämistäni taimista. Edessä ja vasemmalla ovat baccatumit, oikealla annuumit kahdessa rivissä, niiden takana Aji Cristal ja tomaatit. Toisella pöydällä on vielä muutama tomaatti ja pubescens.

Vain tämä yksi baccatum, Aji Fantasy otti nokkiinsa kylmästä yöstä, muut eivät reagoineet mitenkään. Laitoin lämpöpuhaltimen sinne avuksi ja minimilämpötila oli +8°. Nyt vain näyttää olevan pilvisiä päiviä edessä, joten joudun ehkä laittamaan lämmitystä päivälläkin. Chinensejä en tuonne vie, ne jo kukkivat ja kylmä saa ne tekemään puolukan kokoisia marjoja. Muutama chinense mahtuu olohuoneen ikkunalle kunhan siirtelen talvehtivia sieltä pois.

Alma Paprikassa on noissa pikkutaimissa puolentoista kuukauden ikäisinä kaikissa nuppuja latvoissa. Se puuha saakin hidastua.

Runko suoraksi istuttamalla syvempään

Aji Cristal (C. baccatum) on päässyt kallistumaan pikkutaimena. Varmaankin valo oli kovin sivussa ikkunalla. Olisi pitänyt kääntää välillä. Eipä hätää, tällaiset virheet pystyy vielä korjaamaan.

Parvekkeen auringonpaisteessa istutin tuon puolitoista kuukautta vanhan taimen isompaan ruukkuun ja jätin mutkan kookosmullan alle. Jäi sinne muutama lehtikin. Nyt taimi on suora, tosin vähän laidassa ruukussaan, kun vaakasuora osuus rungossa oli niin pitkä. Mullan alle jääneeseen runkoon kasvaa juuria, jos multa pysyy jonkin aikaa kosteana.

Nimilapun sain siirrettyä uuteen ruukkuun. Teippi kestää pari siirtoa, mutta monet tussit haalenevat valossa ja loppukesästä voivat muuttua lukukelvottomiksi. Melkein pohjalla yhdessä nurkassa on ruokalusikallinen kanankakkaa varastolannoitteeksi.

Eipä ihminen opi

Viime keväänä totesin, että tuli idätettyä kaksi kuukautta liian aikaisin. Tänä vuonna idätin pari viikkoa, jotkut kuukaudenkin myöhemmin. Eilen jouduin kuitenkin toteamaan, että taas tuli laitettua chinenset liian aikaisin kun vuoden alussa laitoin ne lautalle.

Surulliselta näyttää Cabai Burung Ungun (C. frutescens) latva, kun se kasvoi vauhdilla loisteputkiin kiinni.

Tämän ratkaisin leikkaamalla toistakymmentä senttiä latvasta pois. Sieltähän löytyi heti varalatvoja kolmin kappalein. Näissä tosin ei vielä ole nuppuja, kuten latvassa oli, mutta rehevää kasvua on. Kohta taas latvat ovat lampussa.

Fidalgo Roxa (C. chinense) on myös nopeakasvuinen. Korkeutta on nelisenkymmentä senttiä, vaikka se on edelleen taimiruukussa. Isompaan vaihto ei oikein onnistu, kun niitä ei mahdu ikkunalle valoon montaakaan ja korkeuskin lisääntyisi huomattavasti vaikkapa kolmilitraisessa ruukussa.

Tavalliset ja Peruvian White Habanerot ovat saman ikäisiä, mutta ovat pysyneet matalina. Habanerossa on kukkia, valkoisessa isoja nuppuja. Cajamarca ja Ojos de Pescado ovat pysyneet matalampina.

Fidalgo Roxan kukka on pieni, vihertävän valkoinen ja supussa. Kun vielä  kukkia lähtee useampi samasta pisteestä, chinensen tuntomerkit täyttyvät. Tosin frutescensin kukat ovat paljolti samanlaisia, minulle tämä kävisi frutestakin, mutta chinenseksi se on luokiteltu.

Pitkä tie Galápagokselta Tampereelle

Capsicum Galapagoense  

En juuri ole villichilejä harrastanut, mausteet ja ruokapöydän antimet ovat minua lähempänä. Villeillä on harrastajansa ja onhan se kiinnostavaa katsoa, mistä ja miten chilit ovat kehittyneet. Tämä chili on kotoisin Galápagos-saarilta, eikä sitä tiettävästi ole juuri jalostettu, vaikka se nyt esiintyy harvinaisuutena länsimaisten siemenkauppojen valikoimissa.

Nämä siemenet tulivat minulle tilaamatta, kaupan päällisinä ja olivat selvästi vanhaa, mustunutta erää. En uskonut niistä enää mitään syntyvän, mutta putkahtivatpa vain idut näkyville, kun olivat kaksi kuukautta ja viikon lautalla makoilleet. Kaksi kolmesta iti, molemmat samana päivänä ja siirsin ne multaan, kun vanhalla lautalla alkoi olla homehtumisvaara lähellä. Näistä vasemmanpuoleinen nousi sitten mullasta ensin ja sirkkalehdet pysyivät tiukasti siemenkuoren sisällä, eli sillä oli kypärä päässä. Tällaisia vanhoja, kuivia siemeniä pitäisi hioa hiekkapaperilla tai viilalla ennen idätystä. Kosteana pitäminenkään ei nyt auttanut, vaan minun piti kynsisaksilla leikellä siemenen sivuja pois ja nyt se näyttäisi vapautuvan vankilastaan. Toinen taitaa selvitä ihan itse.

Ei näiden pienten elo vielä helppoa ole, monet ovat kuolleet tuossa vaiheessa. Meillä ei ole niiden kotimaan maaperää eikä ilmastoa. Yleinen virhe lienee liian lannoitettu ja märkä multa, jos kasvit ovat kuivan hiekkamaan kasveja tai tuliperäiseltä saarelta kuten nämä. Galapagoense on karvainen chili, mikä viittaa siihen, että se hankkii kosteutta ilmasta sumun tai aamukasteen muodossa ja menestyy, vaikka juurilla ei paljon kosteutta olisi. Vielä hitaammin itänyt Oxkutzcabian ei lopulta jaksanut kasvaa, joten tämä vuosi mennään ilman sitä.

Lämpö kasvattaa Habaneronkin

Tässä on kaksi samanikäistä Habaneroa, toinen on viettänyt kuukauden lämpökaapissa n. 26° päivälämpötiloissa, toinen ikkunan edessä pöydällä n. 21-22° huonelämpötiloissa. Kaapissa oli myös kosteutus, sisällä kuiva ilma. Kumpaakaan ei ole lannoitettu ja ovat samassa puutarhamullassa. Yöt olivat pienemmällä lämpimämpiä, mutta se ei auta kasvuun.

Parvekkeella oli jo auringossa mukavan lämmintä, sisävaatteissa ja paljain jaloin.

Kaapissa kasvaa kuukaudessa

Löysin kuukauden takaisen kuvan, kun chinense- ja frutescens-idätykset olivat juuri nousseet sirkkalehdille taimiruukuissaan. Ne olivat päässeet "kasvatuskaappiin", jollaisen rakentelin 2011 pahvilaatikosta ja parista lampusta.

Tilanne on nyt huomattavasti rehevämpi. Kaapissa kasvaa, siellä on lämmintä ja ilman kosteuskin on mukavan korkea. Chinenseillä alkuvauhti on hidas, mutta vasemmassa takanurkassa malesialainen frutescens Cabai Burung Ungu on aloittanut muita rehevämmin. Se jo varjostaa naapureitaan ja on kait siirrettävä viileämpään ja tilavampaan paikkaan. Tippaakaan lannoitetta nämä eivät ole vielä saaneet, kun tuon huoneen lannoitekippo sattui olemaan tyhjä. Puutarhamullassa on ravinteita hyvinkin kuukaudeksi pikku chileille, eikä näillä vielä ole kiire kasvaa isoiksi.

Laitanpa tähän vielä kuvan "kaapista" ylhäältä, kun oviluukku on suljettuna. Pahvilaatikon päälle on viritelty pari ortta, joissa killuvat 23W energiansäästölamput. Noiden korkeutta voi säätää, jos latvat uhkaavat palaa. Lamput toimivat lämmittimenä ja nostavat lämmön viileässäkin huoneessa 26-28 asteeseen, vaikka kansi ei ole suljettu aivan tiiviisti. Öisin tuolla sitten laskee alle kahdenkymmenen, mutta eipä se näytä haittaavan.

Älä seisota vettä juurilla

Surullinen tapaus ja kurja sää.

Epäonnistuneista ei mielellään puhuta, ne on helppo kätkeä ja unohtaa. Tämä olisi kuitenkin syytä muistaa, jotta samaa virhettä ei taas toistaisi. Riesen Gelb majaili muiden takana isossa kastelualtaassa. Kuinka ollakaan allas oli sen verran vinossa, että vesi kertyi tämän kulmaan ja edessä olevat chilit vaikuttivat melkein kuivilta.

Ainakin vuorokauden vesi makasi Riesenin juurella ennen kuin huomasin sen olevan litimärkä muita kastellessani. Parin vuorokauden päästä tilanne on noin murheellinen. Se on menoa, tuota ei pelasta enää mikään. Juuret ovat mustia. Nostin tuon ruukustaan ja katsoin. Ensin roikkuivat latvan lehdet. Nyt ne jo kuivuvat käppyräksi ja viime yönä alalehdetkin alkoivat roikkua, märkyydestä tai oikeastaan juurien tuhoutumisesta. Olisi siellä näköjään ollut jo nuppujakin tulossa. Onneksi tämä ei ollut ainoa taimi tuota lajiketta.

Kylmä hidastaa kasvua

Olen jo jonkin aikaa vilkuillut sääennusteita viedäkseni muutaman chilin ulos, kukkapenkkiin kasvamaan, mutta ei, ei vielä. Ensi viikonvaihteeksikin lupaillaan nollan lähistöllä olevia yölämpötiloja.

Otetaanpa esimerkiksi jättikurpitsan taimet. Vasemmanpuoleinen on oleillut parvekkeella, missä öisin on lämmittimen avulla pysynyt noin kahdeksassa asteessa, päivisin auringossa on yli kaksikymmentä, mutta pilvisinä päivinä vain vähän yli kymmenen. Paljonkaan kasvua ei ole tapahtunut sirkkalehtivaiheen jälkeen. Oikeanpuoleinen on varataimi, pari päivää myöhemmin itämään laitettu ja taimelle tullut, viime kesän omista kurpitsoista kerätty siemen. Se unohtui sisään ikkunalaudalle ja kasvu on tasaisen lämpimässä noin selkeästi suurempaa. Se on nyt 9 päivää vanha, pienempi on ollut jo 11 päivää taimella.

Chileistä minulla on ollut parvekkeella jo suurin osa. Niissä kasvu ei ole yhtä nopeaa ja näkyvää, joten otin kurpitsat esimerkiksi lämmön vaikutuksesta. Lämpö ei silti ole välttämättä tarpeen näille, sillä ulos vientiin on kuitenkin vielä kolmisen viikkoa ja siinä ajassa tuo varataimi taitaisi kasvaa liiankin isoksi siirtoa ajatellen. Vien nyt senkin viileälle parvekkeelle jarruttelemaan kasvuaan. Tomaatintaimista näyttää siellä kehittyvän mukavan tukevia, selvästi parempia taimia kuin aikaisemmin sisällä kasvattelemani. Ensimmäiset jo kukkivat, vaikka niilläkin menee vielä viikkoja ennen kuin pääsevät ulos.

Lämpö kasvattaa chilin taimia

Tämä ei ole oikea, ei edes puolitieteellinen vertailu, kun verrokit eivät ole samaa lajiketta, mutta samalta idätyslautalta ne ovat, siis saman ikäisiä ja samalla tavalla kasvatettuja.

Ulupica Extra Large on risteytys, jossa on vain puolet pubescensia, mutta suurikasvuinen senkin pitäisi olla. Canario (C. pubescens) taas ei ole suurimpia chilejä. Amppelissa sitä yleensä olen kasvatellut. Se tuli hieman nopeammin sirkkalehdille, joten pieni ikäerokin näillä on, mutta pääosin kokoero johtuu kasvupaikasta, sen lämmöstä.

Minulla on kuumemittari, jolla voi myös mitata pintalämpötiloja muutaman sentin päästä. Päätin mitata mullan lämpötilaa, siellähän ne juuret kasvavat ja juurien hyvinvoinnista riippuu kasvin hyvinvointi. Kasvatuskaapissani on taimikasvatuksessa lämmönlähteenä kaksi 23W energiansäästölamppua, jotka lämmittävät ilman päivisin 26-28 asteeseen. Mullassa näkyy olevan 23°. Sillä taimet kasvavat huomattavasti nopeammin kuin huoneenlämmössä.

Osa taimista ei mahtunut kaappiin ja kasvaa olohuoneen ikkunalaudalla tuuletusikkunan kohdalla verhon takana, missä pakkasilla on aika viileää ja nytkin suojasäällä 4 astetta vähemmän mullassa, vaikka valoa on yhtä paljon.

Tämä ehkä on tasaisempi vertailu, kaksi saman ikäistä chinenseä. Scotch Bonnet kasvaa ikkunalla, Peruvian White Habanero lämpökaapissa. Eroa on näilläkin, mutta molemmat varmaan ehtivät kesäksi riittävän isoksi, ellei ikkunalaudalla kasvava palellu pakkaskaudella. Vaihtelin tänään kasvupaikkoja tasatakseni kasvua ja lisään ohuen styroksin chilien ja ikkunan väliin. Olen siinä joskus palelluttanut seinän puoleisia taimia, kun pakkasia kesti pitkään.

Jos idättämisesi jää jostakin syystä myöhään, anna taimille lämpöä ja starttilannoitusta heti pienestä lähtien. Chinensen istutusaika on minulla yleensä näihin aikoihin, baccatumit parin viikon päästä ja annuumit ehtii idättää kuukauden, puolentoistakin päästä. Silloin ei enää tarvitse paljon keinovaloa taimille, kun aurinkokin toivottavasti alkaa näkyä maaliskuussa. Nyt ei pikkutaimista tule hyviä ilman lisävaloa.

Latva poikki ja haarautumaan

Värien taiston baccatumit ovat jo sen kokoisia, että ne voi latvoa, jotta eivät peitä samassa laatikossa kasvavia chinensejä kokonaan varjoonsa. Niissä on neljä lehtiparia, ylin tosin vielä aika pieni. Peukalolla ja etusormella taivutin ylimmät lehdet syrjään ja kynsisaksilla leikkasin uusimman kasvun pois mahdollisimman läheltä lehtien kiinnityskohtaa. Sen voisi tehdä kynsilläkin, mutta silloin ei kuvassa näkyisi leikkauspaikka. Jos leikkuun tekee huolimattomasti, seuraavat lehdet voivat olla repeytyneitä puolikkaita ja haarautumista ei ehkä tapahdukaan. Ei sitä kaikilla lajikkeilla tapahdu näinkään, jos ne haluavat vielä kasvattaa runkoa.

Latvomalla saa alhaalta leviävän, tuuheamman kasvin ja se myös lisää rungon tukevuutta. Ilman sitä varsinkin heikossa valossa chilit voivat kasvattaa runkoa yli puoli metriä ennen ensimmäisiä oksia. Leikkuun voi tehdä paksummallekin osalle, vaikka leikata puolet hontelosta rungosta pois, jos se on päässyt venähtämään, mutta tuollainen latvan nipsaiseminen on pienempi toimenpide ja aiheuttaa vähemmän viivettä kasvuun. Runsas valo yleensä hoitaa haarautumisen ihan itsestään, mutta en nyt jäänyt odottelemaan näiden ledien vaikutuksia kasvutapaan. Se on jonkun toisen testin paikka ja siihen tarvitaan isommat kasvutilat.

Punainen baccatum on vielä niin pieni, että sen latvominen siirtyy ensi viikkoon.