Sain tämmöisen plakaatin

Chilifesteillä jouduin pokkaamaan tuommoisen tunnustuksen.
Pienellä präntillä siinä lukee:

Suomen Chiliyhdistys ry palkitsee Kunto Hirvikosken Chiliteko 2014 -tunnustuksella merkittävästä toiminnasta chilien viljelyn ja käytön edistämiseksi.

Erityisen maininnan ansaitsee Chilivaarin blogi, joka on tuonut avun tuhansien, ellei kymmenien tuhansien chilinharrastajien chilinkasvatukseen.

Olen mykistynyt, mutta laitan sen tänne, sillä lukijoillenihan tunnustus kuuluu, ilman teitä ei olisi blogiakaan. Eteenpäin, katse tulevaisuuteen. Parannusehdotuksia ja toiveita otetaan vastaan, privaatisti mail@chilivaar.in tai julkisemmin lisää kommentti tuohon alle.

Puoli miljoonaa kävijää?

Kävijälaskuri blogissani ylitti puoli miljoonaa sunnuntaina. Kiitokset lukijoille!

Laskureita on monenlaisia, laskutapoja myös.
Olen blogini alalaidassa käyttänyt kahta, Googlen omaa ja StatCounterin "uniikit kävijät" lukemaa. Se kirjaa yhdestä osoitteesta vain yhden käynnin päivässä ja on noin puolet pienempi kuin yleisemmin käytetty "Page Views" eli sivujen katselu. Hakukoneilla tai linkeillä tullaan yksittäisille sivuille, mutta blogin nimellä etusivulle, mikä voi sisältää parin kuukauden kirjoitukset. Näitä sivuja on siis ladattu puoli miljoonaa kertaa vieraille tietokoneille. Omia käyntejä tuo ei laske. Paljonko on luettu, sitä se ei myöskään laske.

Bloggerin laskutapa on jotakin sen omaa, vielä positiivisempi. Senkin laskuri on jo lähellä puolta miljoonaa, vaikka Google aloitti koko laskennan vasta puoli vuotta blogini aloittamisen jälkeen.

Näillä sivuilla on tasaisesti 200-300 kävijää päivässä. Pidän sitäkin paljona näin kapealle alueelle suuntautuvalle jutulle.  Nuo huippulukemat lienevät jostakin muusta kuin erityisen kiinnostavasta jutusta johtuvia. Joskus linkki blogista osuu vaikkapa jollekin suositummalle sivustolle tai sitten piilomainosten sijoittelijat yrittävät löytää sopivaa paikkaa tihutöilleen. Kehut on kyllä annettava Bloggerin roskapostisuotimelle, sillä mainosviestit poistuvat lähes kaikki automaattisesti, kun niitä ilmestyy kommentteihin - ja sitähän tapahtuu toisinaan runsaastikin. Minullahan kommentointi on täysin vapaata, ilman mitään tunnistuksia tai varmennuksia. Se on toiminut toistaiseksi.

Jatketaan siis näin.

Tutustuin "sosiaaliseen" mediaan

Täällä näyttää vähän oudolta. Se on kaikki sosiaalisen median syytä. Bloggerin mallini oli niin vanha, että se ei ymmärtänyt F, t tai G+ kirjaimista mitään. Piti etsiä uusi ja muokata se niin lähelle vanhaa, kuin osasin. Eihän sitä tässä iässä ihan outoihin kuvioihin heittäydytä. Tai ehkä vähän myöhemmin.

Jossakin mielenhäiriössä perustin minäkin Facebook sivun. Tarkoitus oli kai vain katsoa, miten keksityllä nimellä voi siellä esiintyä ja käyhän se. Kuvittelin myös jotenkin varaavani Chilivaari-nimen itselleni sosiaalisessa mediassa, mutta eihän se niin taida mennä. Onhan siellä kymmeniä Jukka Virtasiakin. Turhaan siis perustin.

Nyt en vain ymmärrä, mitä minä sillä sivulla tekisin. Sinne voi kuulemma hankkia tykkäämisiä. Tykkäämisiä? Kun kysyin eräältä toiselta bloggaajalta, mitä se tykkääminen on, sain kuulla, että riittää, että painaa hiirellä peukun kuvaa. Muuta ei tarvitse, eikä siitä edes tule palautetta painajalle. Outoa.

Minusta tykkääminen on halaamista, silmiin katsomista, toisen kannustamista ja auttamista. Se on sosiaalista toimintaa, ei mediaa.

Tutustuin sivusta naamakirjaan jo sen tullessa Suomeen kun pomoni ja muut yhtiön pikkupomot lähettelivät toisilleen typeriä viestejä ja kehuivat näillä "statuspäivityksillään" kuppilassa. Olihan se heille sopivaa ajan täytettä, ei ehtinyt puuttua alaisten töihin. Vähän myöhemmin kotirouvat raportoivat joka ainoan liikkeensä suurelle lukijakunnalle, kunnes kukaan ei enää viitsinyt lukea. Tärkeää oli sekin aikansa. Nyttemmin keksintö taitaa olla enemmän alaikäisten ja pissisten temmellyskenttää, kun he kuvittelevat olevansa aikuisia, kun paljastavat itseään mediassa.

Jotakin sinä varmaan on, kun se on noin levinnyt, mutta en ole vielä keksinyt mitä. Tuolla se minun yritelmäni kuitenkin on, tykkäät tai et. Minä en, mutta sille ei ole nappia. Ehkä sekin idea vielä aukeaa, kunhan sitä tutkailee.
Vihjeitä vastaanotetaan.

Pidetään kirjaa kasvatuksistamme

Muistiinpanojen pitäminen kasvien itämisestä ja kasvusta on pieni vaiva, kun sen organisoi oikein ja siitä on paljon iloa ja hyötyä myöhemmin. Valokuvat ovat oivallinen arkistointitapa chilien kasvulle, sillä niissä säilyy päiväys. Kuvat vain pitää arkistoida niin, että niistä löytää etsimänsä. Suurissa kuvamäärissä se voi olla vaikeaa tai ainakin vaatii työtä ja järjestelmällisyyttä.

Tällainen blogi sinänsä on arkistointia, mutta suurien tietomäärien järjestyksessä pito ja löytäminen ei aina ole helppoa. Blogiin ei myöskään tule kirjattua joka ainoaa kukintaa tai raakiletta.

Minulla on jo vuosikymmeniä ollut paidan rintataskussa pieni lehtiö ja pieni lyijytäytekynä. Kun mieleen tulee idea, se pitää heti kirjata ja sinne voi tehdä myös kasvatusmuistiinpanoja tai kauppalistaa. Kesken kiihkeänkin työrupeaman kannattaa kirjoittaa parannusehdotuksia seuraavaa kertaa varten. Muuten niistä unohtaa osan.

Jo neljän vuoden ajalta olen julkaissut blogissani kasvatusaikatauluja ja ne löytyvät oikeasta sivupalkista alimmaisina tämän tapaisina:

2012 kasvatuslista 

Lajike	Laji	idätys	taimella	kukka	raakile	kypsä
Cajamajarca (engl.)	chinense	24.08.11	03.09.11	01. 08.	15. 08.	01. 10.
Aji Amarillo (oma siemen)	baccatum	20.10.11	11.11.11	20. 02.	06. 03.	20. 04.

Tuolta näyttää viime vuoden aloitus. Taulukkojen teko Bloggeriin on tiettävästi mahdollista, mutta en ole jaksanut perehtyä, kun keksin helpomman tavan.
Olen tehnyt muistiinpanoja taulukko-ohjelmaan. Lajikkeen nimi ja laji ovat yleensä idätysjärjestyksessä. Niitä voisi tietysti lajitella vaikka aakkosjärjestykseen, jos haluaa. Idätyksen aloitusaika ja taimelle tulo kertovat paljonko itämiseen meni aikaa. Se tosin vaihtelee samallakin lajikkeella paljon. Seuraavaan sarakkeeseen merkitsen ensimmäisen kukan, sitten raakileen ja lopuksi ensimmäisen kypsän. Näiden lisäksi pitäisi varata paljon tilaa erilaisille huomioille esimerkiksi, miksi jokin on kestänyt niin kauan. Niihin on usein joku inhimillinen syy - tai sää. Jotkut pitävät kirjanpitoa sadon määrästä. Sekin sopisi tänne.

Ohjelmistoni on OpenOffice, ilmainen vaihtoehto Microsoftin Office-paketille. Se toimii monessa kohdin jopa paremmin kuin kaupallinen vastineensa ja sillä voi käsitellä Officen tiedostoja.

Taulukkolaskentaohjelmasta voi suoraan kopioida alueen Bloggeriin. Suurin osa muotoilusta säilyy. Tässä oli joku häiriö noin vuosi sitten, mutta nyt se taas pelaa. Vanhan Excelin muotoilut eivät siirtyneet, enkä ole sitä aikoihin päivittänyt. Käytän Bloggerissa 600 pikseliä leveätä palstaa ja siihen mahtuu 16 cm taulukkoa. Lajikkeelle on varattu 5,5 cm leveä sarake ja sitten tulee 6 kpl 1,7 cm leveitä sarakkeita. Lisätiedot pitää jättää kopioinnin ulkopuolelle.

Kopioimalla blogiin tuodun taulukon sisältöä voi muutella Bloggerin editointi-tilassa ja sinne voi jopa tehdä linkkejä yksittäisiin soluihin. Olen kuitenkin huomannut, että olisi järkevää täyttää tietoja vain yhteen paikkaan, muuten niitä joutuu siirtelemään tai tietoihin jää aukkoja. Eipä nuo minun kasvatustietonikaan niin kauhean tarkkoja kaikilta osin ole. Puuttuviin kohtiin on syksyllä haettu tietoa blogista, paperilapuilta, kuva-arkistosta tai kalenterista ja lopuksi on arvottu joku sopiva päivä.

Tälle vuodelle suunniteltu lajikelista.
Viime vuoden kasvattelut.

Seuraava kausi jo mielessä

Kummallinen valoilmiö - halo eilen aamulla 09.46 olohuoneen ikkunassa.

Synkän syksyn jälkeen valo tuo toivoa tulevasta. Seuraavan kasvatuskauden suunnittelu on syytä aloittaa ja pubescensien idätyskin olisi tehtävä tähän aikaan vuodesta, jos satoa haluaa ennen seuraavia syyskylmiä.

Siementen tilausta käsittelin joulukuussa 2009, eikä siihen ole vieläkään paljon lisättävää. Valinnan vaikeutta pohdin viime vuonna lokakuussa ja idätykset aloitin juuri näihin aikoihin.

Nyt olisi myös menneen kauden yhteenvedon aika. Toistaiseksi taidan luistaa siitä. Sivupalkin Lajikkeita-osastosta löytyy niin paljon mielipiteitä ja kokemuksia, että koosteen tekeminen saa siirtyä. Sen sijaan voin suositella muiden bloggareiden kokemuksiin tutustumista, vaikkapa ruotsalaisen Patrikin erinomaiseen blogiin, jossa juuri ilmestyi yhteenveto vuoden kasvatuksista. Sieltä löysin Columbian Orange nimisen chinensen, jonka siemeniä on jo hankinnassa. Hyvän maun lisäksi valintaan vaikutti ratkaisevasti se, että se oli ainoa chinense, joka Patrikilla teki satoa talon seinustalla kylmänä ja sateisena kesänä. No, ensi kesä on tietysti aurinkoinen, eikä noita ominaisuuksia pääse testaamaan. Lillenin kehut Starfishistä saivat minut kaivamaan siemenet esiin. Viimeksi kasvatin sitä 2008. Toni.A tarjosi minulle Ulupican ja Cap 502:n siemeniä, jotka jo ovatkin itämässä. Monet muutkin blogit ovat antaneet hyviä vihjeitä kiinnostavista lajikkeista.

Parvekkeella näyttää nyt tältä. Kaikki chilit ovat jäässä ja -23° tekee jääkukkia ikkunaan. On talvi.

Mennyttä merkkipäivää muistellen

Kukka sinulle:

Kolme vuotta blogia, 300.000 lukukokemusta.  

Minä en noita merkkipäiviä niin noteeraa, syntymäpäivätkin unohtuvat tässä iässä saati sitten blogin aloituspäivät. Syyskuun lopulla 2009 se oli, kun kypsyin Chilifoorumin menoon ja siirsin kasvatuspäiväkirjani sieltä omaan hallintaani. Blogin hännillä on vanhempiakin merkintöjä, mutta ne on myöhemmin siirretty tuosta päiväkirjasta vastaavin päiväyksin tänne. 26.9.2009 on blogin aloituspäivä.

Melko pian aloituksen jälkeen tuli mieleen tarkistaa, lukeekohan tätä kukaan. Ryhdyin sitten StatCounterin käyttäjäksi ja se onkin pitänyt kirjaa kävijöistä. Valitsin näkyväksi lukemaksi kävijöiden laskemisen, ei sivujen klikkausta tai latausta kuten useimmilla nettisivuilla, jotka haluavat paljon kävijöitä ja mainostuloja. Tuo laskuri näyttää nyt lukemaa 165.000. Laskurisivustolta saa esiin myös normaalimmat lukemat eli sivulatauksia on 308.000. Laskentatapojen suureen eroon havahduin kun katsoin Googlen omaa tilastointia, joka alkoi myöhemmin, melkein vuoden blogia pidettyäni. Silti he saavat neljännesmiljoona kävijää blogilleni.

Eniten tänne tullaan Googlen haun kautta, mutta Chiliblogien yhteenveto ja Chiliwiki ovat myös korkealla listalla. Chilifoorumista tänne tullaan niin monesta eri keskustelusta, että niitä ei noteerata tilastoinnissa, mutta tänne viittaavista sivustoista se on toisena.

Ylivoimaisesti katsotuin sivu on idätyslautta, 3500 lukukertaa. Lannoitteista ja tuhohyönteisistä luetaan tasaisesti, lähes parituhatta kertaa jo. Ehkä noita aiheita pitäisi jo uudistaa? Mistä vielä pitäisi kirjoittaa? Itsellenihän minä tätä teen, mutta joskus voisi ottaa lukijatkin huomioon. :-)

Aprillipäivän aloitukseksi

Leena K  haastoi minut mukaan tällaiseen nimeämisleikkiin, levittämään blogiaatetta, luomaan yhteishenkeä ja kannustamaan muita "puutarhabloggaajia" parempiin suorituksiin. Näin minä sen ainakin tulkitsen. 

Enhän minä ole tätä puutarhablogiksi mieltänyt, en vähääkään. Omaksi ilokseni ja muistiinpanoikseni kuvailen ja kirjoittelen chilieni elämästä ikkunalaudalla ja parvekkeella, äärimmäisen harvoin puutarhassa.

Taustatutkimuksella (1 Google-haku) luulen selvittäneeni homman alkulähteen Karolinan puutarhablogiin ja muutamat yhdyssanavirheet ovat myös sieltä, ehkäpä kirjoittajan äidinkielestä lähtöisin. Niistä kun ollaan pilkuntarkkoja chilipiireissä, niin toistan ne alkuperäisessä asussa. (Hymiö tähän).

Tunnustuksen vastineeksi pitää vastata kolmeen kysymykseen ja pistää viesti eteenpäin.

1) Miten puutarhainnostus ja puutarha blogin pitäminen syntyivät

Maalaistalossa kasvaneena taisin saada perustan jo lapsuudessa. Varsinainen puutarhainnostus kyllä vaihtelee asuinpaikan mukaan. Pirkkalassa kivikovalla savimaalla se melkein kuoli, Raholassa soraharjulla on tyytyminen siihen, mitä saa kasvamaan. Luonnon ehdoilla.

Chiliharrastus on pojanpoikani syytä, kun hän kantoi muutaman äitinsä idättämän chilintaimen parvekkeelleni keväällä 2007. Aluksi kirjoittelin kasvatuspäiväkirjaa Chilifoorumille, mutta siirryin itsenäisempään blogostaniaan 2009.

2) Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?

Tekisi mieli vastata: viidettä vuotta meillä kasvava Habanero, jossa nytkin on tulista maustetta kypsänä, valmiina ruokaan laitettavaksi. Kesät se viettää parvekkeella, talvet makuuhuoneen ikkunalla. Amppeli on muodostunut sen ruukuksi ensimmäisen pystypäisemmän kesän jälkeen.


Chilisuosikit kuitenkin vaihtuvat kulloisenkin ajankohdan kypsymisasteen mukaan, joten taidan nyt tähän ottaa alkuperäisen idean mukaan kasvin puutarhasta.

Viiniköynnös Zilga on sulostuttanut elämäämme tällä kuivalla rinnetontilla siitä asti kun muutimme tähän 2000. Se on ensimmäinen puutarhahankintani tänne. Kolmessa vuodessa se aloitti satokautensa ja on peittänyt odotetusti, ei vaan odotettua paljon paremmin tontilla olevan ruman 2,5 metriä korkean, rinteen terassointiin tarvitun betoniseinän. Nuo ovat herkkua, kunhan oppii olemaan pureskelematta. Siemenet menevät liukkaasti alas, kun näitä makupaloja imeskelee. Zilgan pisimmät versot ovat jo kymmenmetrisiä, eikä se ole tarvinnut minkäänlaista talvisuojausta. Auringosta se tykkää.

3) Millainen on puutarha filosofiasi?

Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Seurataan, mitkä kasvit viihtyvät, mitkä eivät.
Chilien kohdalla ei tropiikin kasvien kanssa oikein voi seurata luonnonmukaisuutta, mutta yritän ottaa selvää, missä ne ovat alun perin kasvaneet ja millaisissa oloissa. Siitä voi saada vihjeitä, miten ne parhaiten viihtyisivät meillä.

Laitetaan viestikapula eteenpäin. Tunnustuksen saa....

ChiliParkin taimitarha

ChiliPark on oppi-isäni chilien kasvatuksessa. Hänen nyt jo hävinneet kasvatuspäiväkirjansa luin tarkkaan Chilifoorumilta. Niistä olen eniten oppinut.

11.11.11. klo 11.11

Merkillinen päivä, päiväys lähinnä. Päivässä sinänsä ei ole sen kummempaa.

Valotestini keskittyy nyt pimeät kuukaudet siihen, saadaanko sisään tuoduista taimista satoa silloinkin, kun lähdetään nollatilanteesta: juuret putsataan ja leikataan, runko lyhennetään ja kesän aikana muodostuneet kukat ja raakileet poistetaan.

Testikasvini eivät vielä kerro ratkaisua. Kukkia on, mutta raakileiden pysyvyys puuttuu. Yllätys tuli takavasemmalta, viidakon kätköistä, puskista:

Syyskuun 19. maasta nostettu Aji Cristal (C. baccatum) on toisten takana aloittanut chilien kasvattelun. Tämä nelivuotias juurakko on päivänvalon puolella 10.000 luksin valon alueella, mutta aika tavalla muiden varjostama. Sekin näkyy sille riittävän.

Toinenkin yllättäjä löytyi: Habanero (C. chinenense)
Se on parvekkeelta siirretty nelivuotias amppelikasvi, jonka vain leikkasin matalaksi ja lisäsin vähän multaa pohjalle. Tämä ei kokenut niin rajua saneerausta kuin muut, eikä tuo siksi ole niin suuri yllätys. Satokausi vain jatkuu lamppujen loisteessa ja lämpimässä. Varsinaisten testikasvien onnistumista odotellaan. Kunhan ne ovat saaneet juurensa kuntoon, kukkienkin pitäisi vähitellen pysyä ja kehittyä pikku pallukoiksi.

Luotammeko liikaa Googleen?

Alkaa tuntua siltä, että netissä on liian paljon Googlen hoidettavana. Monopoli on ilmeinen.

Melkein viikon on Blogger takkuillut. Useimmat ongelmat ovat olleet tekopäässä. Uusia juttuja ei ole voinut tehdä, tallentaa, muokata tai mitä milloinkin. Eräänä aamuna henkilötietoni olivat kaikkien tekstien alussa. Ei se minua haitannut, mutta osoitti, miten helposti jonkun päivityksen tai puhdistuksen yhteydessä ruksi joutuu väärään lokeroon ja yksityisyys on entistä. Pankkitietojani ei tiettävästi ole Googlen hallussa.

Tänään hävisivät viime päivien päivitykset myös katsojilta ja tekijät eivät päässeet sisään blogiinsa. Aamupäivällä oli hetken esillä vikailmoitus, jossa luvattiin juttujen palaavan tuota pikaa. Eivätpä ole palanneet. (Vuorokauden kuluttua poistetut tekstit palasivat)

Tämä ei sinänsä ole maailmoja kaatava juttu, mutta ajatus Googlen ylivallasta kohta melkein kaikkeen, mitä verkoissa liikkuu on. Yhtiö voi vaikuttaa siihen, kenen viestit näkyvät ja löytyvät verkosta, kenen blogit ovat esillä, kohta kai siihenkin, kenen puhelimeen saa yhteyden.

Monopoli on monopoli, vaikka se vaikuttaisi hyväntahtoiselta ja viattomalta. Mitäs muita blogisoftia, hakukoneita, kuvapankkeja, sähköpostiosoitteita, nettiselaimia, videosivustoja ja puhelimen käyttöjärjestelmiä niitä onkaan?

Hyvän joulun toivotukset

Lahjajasiemeniä tarjolla!

Pidätkö yllätyspussukoista? Minä en.
Olen niitä yrittänyt tunnistaa viime aikoina aivan riittävästi. Nyt haluaisin kasvattaa vain siemeniä, joista tulee tiettyä, tunnettua lajiketta. Niinpä lahjoitan nämä pois.

Joulun kunniaksi lahjon innokkaita lukijoitani, varsinkin chiliharrastusta aloittelevia tai muuten arvailuun halukkaita. Minulla on 2 Fataliin tilaajalahjana tullutta yllätyspussia, jotka lahjoitan ensimmäisille nimensä ja osoitteensa sähköpostiini lähettäneille. Sähköpostiosoitehan löytyy tuolta sivupalkin profiilista. Seuraavat kymmenen saavat oman yllätyspussukkani, jossa on vuosien varrella kasvattamieni lajikkeiden siemeniä, annuumeita, baccoja, chinensejä, pubeja tarkemmin nimeämättä. Sen voin luvata, että kaikista on joku maininta blogissani tai sitä edeltävillä päiväkirjasivuilla Chilifoorumilla. Ne on siis mahdollista tunnistaa.

Cajamarca on jo itänyt!
Jotain kummallista on tapahtunut. Ei mennyt kahtakaan vuorokautta, kun Cajamarcan siemenistä, kaikista kolmesta on putkahtanut itu näkyville. Olen joskus saanut itämisen aikaan jopa alle puolen vuorokauden, mutta silloin siemen oli viallinen, valmiiksi halki. Nuo näyttävät ehjiltä. Sitä paitsi myös 1 Belize Red on itänyt. Ehkä nyt oli vain suosiollinen aika.

Lisäys seuraavana päivänä:
Yllätyspussukat on jaettu ja lähtevät joulupostin sekaan seikkailemaan.

Siemeniä etsimässä

Bloggeriin on tullut tilasto-osio ilmeisesti viime kesäkuusta lähtien. Siitä näkee, millä linkeillä tai hakusanoilla lukijat tulevat blogiin ja mitä sivuja he eniten lukevat.

Chilinsiemeniä! on jo parin viikon ajan ollut suosituin sivu tässä blogissa. On taas se aika, kun tulevan vuoden kasvatuksia suunnitellaan. Noita siemenliikkeitä olen itsekin käynyt toiveikkaasti ja uteliaana läpi viime aikoina. Eipä tuohon sivuun ole paljon lisäämistä, kunhan pitää päänsä kylmänä, eikä sorru Reimerin valtaviin valikoimiin ja houkutteleviin kuviin. Niistä seuraa usein vain pettymyksiä, heikosti itäviä tai kokonaan vääriä lajikkeita. Hyviäkin siemenliikkeitä on olemassa.

Seuraavaksi suosituin sivu liittyykin sitten jo idätykseen. Siihen en aio ryhtyä vielä pariin kuukauteen, mutta koko ajan minulla on nytkin itämässä testieriä keräämistäni siemenistä. Laitan yleensä kolme siementä "kelluvalle talouspaperille" samalla kun kerään siemeniä kuivumaan. Normaalisti kaikki itävät tai ainakin kaksi, mutta viime viikkoina on ollut poikkeuksia. Kylmä on vaikuttanut ja osa kerätyistä siemenistä ei idä lainkaan. Turha niitä sitten on laittaa talteen tai jakaa kenellekään.

Väriä syksyyn

Ei chilisyksy pakkasiin lopu, ei suinkaan. Syysflunssa iski ja nyt on saatava jotakin iloista ja värikästä ruutuun. Kuva on kolmen viikon takaa, mutta tilanne ei ole muuttunut.

Rocoton kasvatuskisa on minun kohdaltani ohi. Se on hävitty, mutta ei harmita yhtään. Hauskaa puuhastelua on riittänyt ja uusia tuttavuuksiakin on syntynyt kisan tiimoilta. Kävin rekisteröitymässä saksalaisella keskustelupalstalla, missä ovat melkein kaikki kisan kärkikymmenikön kasvattajat mukana aktiivisina. He käynnistivät kilpaan keskittyneen keskustelun jo vuodenvaihteessa ja ovat toisiaan kannustaen ja neuvoja jaellen pärjänneetkin loistavasti. Suomi on kuitenkin, ainakin jos asukaslukuun verrataan, rocotonkasvatuksen huippumaa. Kaikista mitatun tuloksen saaneista 13 on saksalaista, Suomesta on 10. Kaikkia muita on vähemmän.

Sain saksalaisfoorumilla erittäin lämpimän vastaanoton, runsaasti henkilökohtaisia tervetulotoivotuksia, olenhan heinäkuusta lähtien keikkunut tuon kisan kärkisijoilla. Uteliaisuutta outoa suomalaista kohtaan tunnettiin ja sitä oli jo ihmetelty heidän keskusteluissaan. Foorumivierailuni jälkeen tätä blogia on lukenut 80 saksalaista, useita itävaltalaisia, ukrainalaisia jne. Olenhan minäkin heidän blogejaan ja kasvatuspäiväkirjojaan tutkinut. Kuvathan ovat kansainvälisiä, mutta he väittivät Googlen käännöksellä saavansa selvää suomesta. Outoa, sillä jos syötän tekstiäni Googlen Suomi-Saksa kääntäjään, saan aikaan outoa kielten sekamelskaa. Ei kai heillä voi olla parempi kääntäjä? Tosin saksalaisissa chilipäissä paljastui useita puoliksi suomalaisia (esim. äiti tai tyttöystävä suomalainen), jotka osasivat kieltämme, ainakin kirosanat. Saksalaisten chilifoorumi on selvästi aikuisempi kuin kotimainen. Huumorilla ja toisiaan etunimillä tervehtien siellä kannustetaan toisia parempiin suorituksiin. Liikennettä on vähemmän kuin Suomessa. Saksassa chilien kasvatus ei taida vielä olla nuorison suosikkeja kuten meillä.

Niin se kisa. Itävaltalaiskaveri, joka myös on saman keskustelufoorumin kasvatteja, meni jo ohi kolmella millillä. Hän siirsi kasvinsa kasvihuoneeseen ja lämmittää sitä kynttilälyhdyillä, vaikka ulkolämpötilakin on vielä 10°.  Parilla saksalaisella on myös vielä vihreitä rocotoja, jotka todennäköisesti kasvavat omani ohi. Näistä keskustellaan aivan avoimesti saksalaisfoorumilla. Italiasta voi tulla yllättäjiä. Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun.  Minulla isoimmat vihreät ovat vähän yli 21 cm, joten ne eivät ehdi enää kilpailumittoihin, eivätkä varmaan sisällä kasvaisikaan niin isoiksi. Nyt vain odotellaan moniko menee vielä ohi - ja rocoton kypsymistä syöntikuntoon. Maku on usein parhaimmillaan vasta, kun hedelmä helposti irtoaa varrestaan.

Suomalaiset chiliblogit

Kokosin uuden vuosikymmenen kunniaksi suomalaisia chiliblogeja samalle sivulle. Se helpottaa niiden löytämistä ja sivulta näkee aina viimeiset päivitykset. Paljon niitä varmaan vielä puuttuu, mutta kerro niistä minulle tuon sivun kommenttipalstalla, niin lisään puuttuvat mukaan.

Tästä saat kirjanmerkin: http://chiliblogit.blogspot.com/

Hyviä Rocoto-ohjeita kaivataan

Kuukauden alussa kannoin rocotoämpärin ja ruukut sisään ja heti seuraavana yönä kypsyivät ensimmäiset. Nyt loputkin alkavat saada väriä pintaan. Niitä kypsyy sellaista vauhtia, että hyvät neuvot olisivat tarpeen. Tämä on ensimmäinen rocotokauteni ja käyttötavat ovat vielä vähän hakusessa. Ruokaa on maustettu ja tulista tulee aika helposti, on kuivattu ja säilötty etikkaan. Paljon niitä on vielä tuolla varastohuoneessa, jonne nyt hankin loisteputkivalaisimen kattoon, kun ulkovaloa ei juuri ole. Jännityksellä seuraan Rocoto Perun ja Rocoto Manzano Orangen reaktioita lämpöön ja valoon, kun ne eivät ulkona ehtineet satoa tehdä.
Rocoto Peru Puno Marki
Titicaca-järven rantojen asukas on nyt kypsytellyt melkein kaikki "omenansa". Jopa toisessa astiassa kesän viettänyt, keväästä asti kuukauden kehityksestä jäljessä ollut yksilö kuroo nyt etumatkaa kiinni. Noita on paljon, kymmenittäin ja ne ovat noin viisisenttisiä, paksulihaisia ja meheviä, mutta tulisia.

Rocoto Peru Cusco
Inkojen keltainen rocoto on vielä isompi, vaihtelevan muotoinen, satoisa ja tulinen.

Blogivinkki: Näiden historiaa löydät lisää kun näpyttelet edes osan nimestä tuossa vieressä möllöttävään hakukenttään.

Blokit valehtelevat sinulle

Aikaisemmin törmäsin silloin tällöin uutiseen, jossa mainittiin lähteeksi: "Asiasta kertoi ensimmäisenä XX blogissaan." Kun aloin itse pitää blogia, illuusioni karisivat. Tuollaisella ei ole mitään merkitystä. Blogisofta on suorastaan tehty valehtelua ja petosta varten. Eivätpä lehdetkään enää kirjoita moisia lausumia. Ehkä nekin ovat huomanneet.

Aloitin tämän bloginpidon 26.9.09. Kuitenkin ensimmäinen merkintä on 2008 maaliskuulta. Blogitekstin kirjoituksessa suorastaan tarjoillaan julkaisupäivän muokkausta. Kun pidin kasvatuspäiväkirjaa Chilifoorumin sivuilla, sinne kirjautui aina kirjoituspäivämäärä ja jos juttua korjaili jälkikäteen, myös korjauspäivämäärä. Blogissa voit koska tahansa muuttaa tekstiäsi ja valita julkaisupäivämääräksi minkä haluat. Toivottavasti jonnekin jää kirjaus oikeasta päiväyksestä edes poliisia varten, jos vaikka paljastusten seurauksena syntyisi oikeusjuttu.

Blogin avulla olisi helppo esiintyä ennustajana. Jonkun suuren luonnonmullistuksen tai onnettomuuden voi ennustaa luotettavasti, kun tapahtuman jälkeen kirjoittaa siitä blogiinsa aavistuksen ja muuttaa päiväyksen edelliselle päivälle tai viikolle. Samoin voisi tehtailla "todisteita" vaalirahoituksesta tai muusta suhmuroinnista sijoittamalla nykytilanteeseen sopivia vihjailuja muutaman vuoden takaiselle blogipalstalleen. Niitä voisi sitten lainata uudessa blogissaan todeten: "Mitäs minä sanoin jo v. -05." Näitä "muinaisia" aavisteluita ja paljastuksia sitten muut tiedotusvälineet innokkaasti lainailisivat. Uutinen olisi syntynyt.

Bloginpitäjän mietteitä 2

Outoa?
Vaihdoin blogin ulkonäköä "yleisön pyynnöstä". Nyt tässä on - toistaiseksi - vakiolevyiset palstat ja valikot oikealla. Edellisessä postauksessa kyselin mielipiteitä erilaisista palstanleveyksistä ja sen perusteella vaihdoin tyyliä. Poistin edellisen merkinnän, kun sen linkit olisivat vieneet harhaan ja teksti olisi ollut juuri väärinpäin. Kiitos kuitenkin palautteesta.

Perusasia oli, että blogin sisältö ja ulkonäkö ovat toisistaan erillisiä tiedostoja ja niitä voi vaihtaa vaikuttamatta toiseen. Nyt se vanha ylöspano on jonkin aikaa näkyvissä varablogissani: http://vaarinvara.blogspot.com/. Jos haluat sen takaisin, voit protestoida kommenttiosastolla.