Kaikki on hyvin, vaikka päivitykset tänne blogiin hidastelevatkin. Mielestäni niin moni syksyyn liittyvä asia on sanottu jo edellisinä syksyinä, että en ryhdy toistamaan itseäni.
Viinirypäleetkin kypsyivät, kun syyskuun lopulla tulivat vihdoin menneen kesän lämpimät. Lasin takana vasemmalla pilkistää vähän köynnöksen kellastunutta lehteä. Yksi Zilga kiipeilee parvekkeen ikkunaa pitkin.
Tässä kuvassa on yksi harvoista annuumeistani, Jalapeño M. Päästin muutaman punastumaan, jotta saisi itävää siementä, mutta se taitaa olla turhaa, totesin maisteltuani noita. Tämä jää yhteen kasvatukseen.
En ole varma, ovatko nuo edes oikeaa siementä vai eikö suomalainen sadekesä vain sopinut meksikolaiselle lajikkeelle. Nuo ovat vain 4-5 cm pitkiä ja kuvittelin niiden kasvavan isommiksi, ainakin kaupasta tai Heinän puutarhan kärrystä hankkimani jalapeñot ovat olleet aivan eri kokoa.
Ikävämpi juttu on, että en pitänyt mausta. Nämä olivat karvaita. Runsaasti ruokaan lisätessä kyllä poltetta syntyi, mutta muu olikin vähän epämiellyttävää.
Taidan pysyä baccatumeissa ja rocotoissa, joita onkin riittänyt.
Ají Charapita – Pieni mutta tulinen ihme Perusta
1 kuukausi sitten