Väliraportti punkkirintamalta

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Raid taisi olla tehokkaampaa kuin Mäntysuopa. Aivan satunnaismenetelmällä otin muutaman lehden kummallakin tavalla myrkytetyistä chileistä ja tutkin niitä luupilla tarkasti. Pahimmin saastuneet ja vesisuihkulla ja Mäntysuovalla + hitusella ruokaöljyä suihkutelluissa oli vielä liikkuvia punkkeja selvästi enemmän kuin Raidilla (House&Garden) parvekkeella ruiskutelluissa. Parvekkeelta löytyi vain muutama, ulkona saippuoidusta ehkä kolminkertainen tiheys, ei paljoa sielläkään ja nehän olivat pahemmin saastuneet, harsovaiheessa pelastusoperaation alkaessa.

Uusi myrkytyskierros on edessä. Parvekkeella vaihdan myrkkyä, etteivät ehdi tottumaan, annuumit vien vessaan ja suihkuttelen reilun annoksen Raidia perään, ilmastointi pois ja ovi tiukasti kiinni. Ensin kuitenkin teen melko reilun sadonkorjuun. Chilejä on kypsynyt siellä ja täällä ja myrkkyjenkin pitäisi jo olla häipynyt. Pesen ne kuitenkin ennen käyttöä.

Myrkkyä parvekkeelle

perjantai 21. elokuuta 2015

Punkithan olivat levinneet paljon annuumeja laajemmalle ja eilen yritin tuhota niitä muualtakin parvekkeelta.

Tuossa on parvekkeen keskikohtaa, oikealla on samanlainen tungos, paitsi nyt heitin annuumit pihalle odottamaan seuraavaa myrkytystä. Kasvit ovat niin oksat lomittain, että punkit pääsevät kätevästi kävelemään chilistä toiseen. Tuosta niitä on vaikea irrottaa ja siirtää vaikka kylpyhuoneeseen myrkytystä varten. Moni on myös tuettu kattoon langoilla, kuten ylimpänä killuva Canario. Parvekkeella taas ei viitsi saippua- ja öljypitoista sumua levitellä, sillä lasit ja seinät saisivat silloin oman osansa ja kaikkialla olisi suttua.

Niinpä suljin illalla lasit ja hämärän tullen suihkauttelin Raidia pitkään parvekkeella kasveja päin eri suunnista. Pyretriinihän hajoaa valossa nopeasti, siksi sitä ei kannata tehdä päivällä. Lasit valitettavasti vuotavat koko ajan, joten riittävän vahvan myrkyn saaminen kaikkialle on ongelmallista. Aamulla kun tarkastelin tilannetta luupin kanssa, kuolleita punkkeja löytyi, mutta osa myös liikkui yhä. Tulos ei ollut 100% ja sehän tarkoittaa, että punkkien leviäminen ja tuho jatkuu, ellen tee perusteellisempaa puhdistusta. Työtä riittää, mutta vaihtoehto on koko parvekkeen kasvien tuhoutuminen. Vielä näissä ei näy kuolleita lehtiä, mutta pistemäisiä imujälkiä  Canarion lehdissä jo löytyy. On korkea aika ryhtyä torjuntatoimiin.

Punkit pääsivät yllättämään - taas

tiistai 18. elokuuta 2015

Näin käy, kun chilejä ja muita viherkasveja on kerroksittain osittain katseelta piilossa. Aloin tarkastella annuumieni kehitysastetta ja sieltähän paljastui ikävä näky.

Grandpa's Siberian Indoor Pepper (C. annuum)

Isoisän siperialaisen parista oksasta kaikki lehdet olivat ruskettuneet ja hämähäkinseittiä oli latvoissa runsaasti. Ilmiselvä vihannespunkin pitkälle ehtinyt vioitus. Tämä oli ollut amppelitomaatin seassa ja tomaatista lehdet ruskistuivat. Pidin sitä normaalina vanhentumisena, mutta se ei ollut. Punkit pääsivät hiipimään salaa sisään tuuhean kasvuston suojassa.

Punkit ovat pieniä, niin pieniä, että niitä ei helposti huomaa ennen kuin seittiä alkaa ilmestymään. Suurennuslasilla ne toki näkyisivät ja liikkuvan ötökän saattaa erottaa muutenkin, mutta nuo eivät liiku koko ajan.

Lähikuvia tuosta ilkeästä tuholaisesta ei minun laitteillani saa, siihen tarvittaneen mikroskooppia. Chilifoorumilla on Wikipediasta linkitetty kuva, josta näet yksityiskohdat, mutta viisaampi on varoa heti, kun näkee kuivuvia, käpertyviä lehtiä ja varsinkin seittiä.

Ensiapuna käytin voimakasta vesisuihkua, jolla seitit ja irtopunkit lähtivät. Seuraavaksi on vuorossa sadonkorjuu, sillä punkit eivät ole pilanneet chilejä. Ne imevät nesteitä lehdistä ja varsinkin kasvupisteistä, minkä jälkeen kasvi on mennyttä, jos kaikki uutta kasvua tekevät kohdat on tuhottu.

Tässä kärsivät eniten tomaatin lehtien sisässä olleet oksat, jotka tässä ovat takana. Kaikki ei kuitenkaan ehkä ole menetetty. Pari myrkytystä viikon välein eri myrkyillä pysäyttää punkit, mutta muutaman kuukauden päästä niitä putkahtaa taas esiin.

Nämä tulivat meille maaliskuussa hienon kukkalaitteen muodossa. Siellä oli vihreänä pohjana muratti, jonka vaimo otti amppeliin, kun kukat olivat kuihtuneet. Toukokuussa se kuhisi punkkeja ja viereinen tomaattiamppeli oli saastunut myös. Molemmat myrkyteltiin perusteellisesti ja oireettoman tuntuisen tomaatin vein kesän tullen parvekkeelle. Seuraukset ovat ikävät.

Muut annuumit olivat kauempana tomaatista, eikä niissä ole niin paljon punkkeja. Numex Pinata on kellastanut lehtensä, mutta siihen voi olla muitakin syitä. Indian PC-1, Thai Culinary ja Kim Chi todennäköisesti selviävät myrkyttelemällä. Sato on kyllä myöhäistä muilla paitsi Kim Chillä, jossa on paljonkin poimittavaa. Muiden pienet raakileet saavat Raidia ja Mäntysuopaa päälleen ja ehtivät puhdistua ennen kuin sato kypsyy.

Jamaikalainen perinnechili ei oikein kasva Suomen kylmässä kesässä

perjantai 14. elokuuta 2015


Piti ottaa Scotch Bonnet MOA (C. chinense) oikein pois hyllyltään ja katsoa, miten se voi. Tässä tämän 60 senttiä korkean ja enemmän leveän, alhaalta asti haarautuneen tukevan puun valopuoli, se mikä on ollut parvekelasia vasten. Kissa ikkunalla ei pidä kameran räpsähtelystä, mutta eipä se nyt rynnännyt pakoon, kun on puolittain ulkona kapealla kaiteella, josta pudotusta on monta metriä. Kissat osaavat varoa, ei se koskaan ole pudonnut.

Kun tuuheita oksia vähän nostelee, sieltä paljastuu runsaasti oransseja kypsiä chilejä, mutta pienehköjä jamaikalaiseksi perinnechiliksi. Muoto on vähän sinnepäin, väri täsmää, mutta koko on jäänyt kesän kylmyyden vuoksi pieneksi. Ei sentään puolukan kokoiseksi kuten joillakin toisilla chinenseillä.

Maku on miellyttävä, hedelmäinen, tuoksu melko mieto, vaikkakin tyypillinen habaneron sukuisille. Poltetta on varsin maltillisesti, mutta se viipyilee pitkään.

Sen olen jo oppinut, että ensimmäisten kypsyneiden tai pieneksi jääneiden mukaan ei kannata arvioida koko lajiketta. Maku ja polte saattaa muuttua oleellisesti, kun täysikokoinen sato kypsyy.


Kun oksia nostelee vielä enemmän, kypsien yläpuolelta löytyy myöhemmin, vähän lämpimämmissä oloissa kasvuun lähteneitä Scotch Bonneteita. Vihreä on noin viisisenttinen, enkä tiedä, onko se jo täysikasvuinen, kypsät ovat alle kaksisenttisiä. Vihreitä on hieman eri muotoisia, kaikki syvästi uurteisia, mutta aidolle Jamaikan maatalousministeriön vaalimalle lajikkeelle ominaista piispanhatun tyyppistä vaakapoimua niissä ei esiinny. Tuo vihreän alapuolella oleva oranssi kuitenkin viittaa sen tapaiseen muotoon. Kun nuo pienetkin ovat varsin hyvää maustetta ruokiin ja kelpaavat sellaisenaankin syötäväksi, veikkaisin, että tästä on tuleva yksi kestosuosikeistani.

Skorpioni paljastaa piikkinsä vasta syksyllä

perjantai 7. elokuuta 2015

Chinensetkin sentään kasvavat joten kuten kurjasta alkukesästä huolimatta.

Trinidad Scorpion CARDI (C. chinense), tämä Trinidadin maatalousinstituutin vaalima perinnekasvi alkoi juhannuksen jälkeen kasvaa saatuaan uuden ruukun ja kanankakkaa juurilleen. Nyt tuolla puulla on korkeutta metrin verran.

Tästä kuvasta se ei oikein erotu, sillä ylhäällä on amppelissa Canario, jonka versot leviävät joka suuntaan parvekkeen yläosassa sieltä täältä kattoon tuettuna. Nuo kasvavat niin lomittain, että en pystynyt siirtämään niitä erilleen. Vasemmalla samalla hyllyllä ovat Scotch Bonnet (MOA) ja varsin pieni Habanero oranssi.

Oransseja ovat tämän Skorpioninkin kypsät hedelmät. Nuo ovat niitä juhannusviikolla havaittuja raakileita, joista sentään kasvoi puolukkaa isompia, mutta ei tälle chilille luonteenomaisia. Muodosta puuttuu skorpionin piikki. suippo alaosa eikä kokoakaan ole niin kuin Trinidadissa.

Vihreä raakile oikealla on Canario (C. pubescens), joka tosiaan kasvaa vapaasti lomittain tämän chinensen kanssa.

Ylempänä puussa on alkanut uusien raakileiden kasvu ja näissä on jo tunnusomaisia muotoja ja rosoinen pinta. Nämä myös kasvavat isommaksi. Skorpioneja saadaan sittenkin, jos vain kesää kestää. Syyskuussa joudun ehkä auttamaan näitä lämpöpuhaltimella kylmimpinä öinä. Tämän ei pitäisi olla kaikkein tulisimpia skorpioneja, mutta kyllä noista pienistäkin puhtia jo löytyy. Mitä sitten täyskokoisista?

Kummallisia kuvakulmia

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Tumbling Tom Yellow (Solanum lycopersicum)

Parvekkeella nojatuolini yläpuolella riippuu tomaattiamppeli aivan käden ulottuvilla. Onneksi uudessa kamerassani on kääntyvä etsin ja sillä pystyy kuvaamaan aivan tuolin pinnasta suoraan ylös, muuten ei mahtuisi.

Tumblin Tom Yellow on taas vauhdissa, vaikka tämän kylvin talvella alkuperäisistä 2007 vuoden siemenistä. Vieressä roikkuu myös uusista tsekkiläisistä siemenistä kokeeksi kasvatettu ja aivan yhtä hyviä ja makeita ovat nekin. Niissä ei mainittu niiden olevan F1 hybridi, mutta kaksinkertainen hinta ja sininen peittausväri kertovat, että kyseessä on parempi siemen. Minulla on nyt siementä vuosiksi eteenpäin ja tämähän on monivuotinen.

Voi tätä sadon runsautta! Chileillä ei mene aivan yhtä hyvin, mutta siitä vähän myöhemmin.