Syksy tulee chiliaidallekin

Vuoden 2012 ulkokasvatuksilla alkaa olla loppuarvion aika. Ensilumi on odotettavissa lähiviikkoina.

Chiliaita on pysynyt vihreänä ja jopa tuottanut jotakin näinkin kylmänä ja sateisena kesänä. Kuukausi sitten se jo oli melkein samassa mallissa, mutta on sentään kasvanut toukokuisesta istutusvaiheestaan jonkin verran. Heinäkuussahan tämä vasta pääsi vauhtiin kylmän alkukesän kärvisteltyään.

Aidan keskellä Jamy (C. baccatum) on pärjännyt parhaiten. Siinä on jopa parikymmentä kypsää. Laitojen Chilean Green ja Aji Cristal antoivat nyt vain 5 kypsää, vihreitä raakileita toki enemmän ja nekin ovat aivan maukkaita. Aji Chancassa oli kypsiä kymmenkunta. Aji Cristalin heikko sato minua vähän kummastuttaa. Sen ikä saattaa vaikuttaa, sillä juurakko ja varren alaosa kasvaa jo viidettä kesäänsä. Niitä on toki napsittu pitkin kesää grilliin ja leivän päälle, joten ei tuossa ole koko sato. Tekisi mieleni nostaa Aji Cristal ylös mullasta viimesyksyiseen tapaan ja laittaa se ruukkuun talvehtimaan kuudetta kesää odottelemaan.

Aidan oikean pään annuumit kypsyvät hiljalleen. Hegyes Csipös on aivan liian myöhäinen lajike suomalaiseen ulkokasvatukseen. Siitä saan ehkä pari kypsää. Tämä Beaver Dam sentään punastuu kylmilläkin keleillä. Nuo ovat parikymmensenttisiä mötkäleitä ja odottelen vesi kielellä täyttöä ja uuniin laittoa. Chilit, kuten omenatkin säilyvät parhaiten ulkona viileässä, kunhan tuholaiset, linnut tai etanat eivät niitä syö. Nämä ovat säästyneet.

Pienempiä punaisia chilejä ovat joskus rastaat tai harakat napanneet ilmeisesti luullen niitä joksikin marjoiksi.

Lisäys 20.10. Hyviä ovat Beaverit uunissa. Jauhelihaa ja juustoa laitoin halkaistuihin paprikoihin sisään ja puoli tuntia uunissa. Kaikille maittoi, myös chiliin tottumattomille. Mieto se on, chilin poltetta kaipaava voi lisätä tuoretta chiliä tai jauhetta mukaan jauhelihaa paistaessa.

Syksy tuli liian aikaisin

Viinirypäleistä vasta ensimmäiset kypsyvät, tomaateissa on paljon raakoja, samoin karhunvatukoissa ja luumut vasta alkavat vaihtaa väriä. Lämpimiä päiviä vielä kaivattaisiin. Kuvasin saman asetelman heinäkuun lopulla. Se löytyy tuon jutun viimeisenä kuvana.

Halla ei sentään vielä vieraillut.
Beaver Dam (C. annuum) on ulkona kasvatellut aivan mahtavan kokoisia, uuniin ja täytettäväksi sopivia herkkuja. Kypsällä on mittaa 20 cm, eivätkä pieniä ole muutkaan. Hidas on tämä Beaver, pari kuukautta sitten siinä jo oli isoja raakileita, jotka sitten kasvoivat vähitellen ja nyt vasta vaihtavat väriä.

Parvekkeella ilmeisesti on ollut sen verran lämpimämpää, että kasvukausi kukasta kypsään kesti vain kaksi kuukautta, mutta tulos oli sitten puolta pienempi. Kun tämä oli jo metrin korkea ja kukassa kesäkuussa ulos vietäessä, voisi päätellä, että Suomen kesä ei tälle oikein riitä.

Chiliaita voi nyt hyvin. Hegyes Csipös tuossa oikeassa laidassa alkaa myös kypsyä ja vasemman pään baccatumit tuottavat kaikki jonkinmoista satoa. Nehän vain murjottivat ensimmäisen kuukauden kylmissään, eikä mitään kehitystä tapahtunut. Valitettavasti on todettava, että jättikokoiset kukat eivät tarkoittaneet jättikokoisia chilejä. Ulkona nämä baccatumit tekevät puolitoista kertaa isompia ja tukevampia kukkia kuin parvekkeella. Itse chilit jäävät hiukan pienemmiksi kuin lämpimässä kasvaneet, mutta eivät sentään puolukoiksi kuten kylmässä kasvaneet  chinenset.

Viimeiset varalaatikot vaihdettu isompiin

Näihin asti olen kasvatellut maaliskuun alkupuolella taimelle tulleita unkarilaisia annuumeja neljä samassa litran jäätelörasiassa. Ei ollut tilaa isommille ruukuille. Nyt kun tomaatit ovat ulkona ja osa taimista jaettu tutuille, oli viimeisten ruukunvaihtojen aika.

Kaikissa on jo satoaika aluillaan ja ne ovat noin puolen metrin korkuisia kuten Kalocsai (C. annuum) tässä. Tukikepin laitoin ihan kaiken varalta, vaikka kyllä tuo itsekin pystyssä pysyi. Kalocsalaiselle gulassipaprikalle on tyypillistä, että raakileet kasvavat pystyasennossa kunnes isona kellahtavat alas. Samalla tavalla kasvaa Beaver Dam, mutta paljon ripeämpään tahtiin. Muutama päivä sitten kuvaamani pikku raakile on jo ronskin kokoinen chili.

Tämäkin taimi sai kerralla kolmikymmenkertaisen multatilan juurilleen, eivätkä ne edes olleet pahasti sykkyrällä vielä. Nämä ovat ihmeen sopeutuvaisia kasveja.

Kalocsain kukka on tyypillinen annuumin valkoinen kukka ja voisi edustaa myös noita seuraavia aivan hyvin.

                  

 

Näillä unkarilaisilla annuumeilla taas raakileet kääntyvät suoraan alas. Vasemmalla Macska piros, punainen "kissapaprika", oikealla Hegyes csipös, rotevampikasvuinen, jonka ison ykköstaimen vein ulos chiliaitaan ja tämä pieni sai jäädä parvekkeelle.

Perheen pienimmät

Toisten chilikuvia katsellessa tulee helposti olo, että omat kasvatukset ovat pahasti muista jäljessä. Ihmisethän kertovat mieluummin hyvin onnistuneista tapauksista ja unohtavat takarivin rääpäleet.

Tehdään nyt kierros pienimpien parissa. Tavoistani poiketen näistä kuvista ei aukene isompia, kun näistäkin saa selvän. Kaikki nuo unkarilaiset annuumit laitoin itämään 1.3. Kuvista näkee selvästi, miksi lasken chilieni iän sirkkalehtien ilmestymisestä eikä itämään laittamisesta.

Alma Paprikan taimet ovat vasta viikon vanhoja. Niiden itäminen kesti kolme viikkoa.

Cseresznye Paprika on ollut pinnalla kaksi viikkoa.

Beaver Dam ja Hegyes Csipös itivät kuudessa päivässä ja ovat nyt yli kolmiviikkoisia. Samaa kokoa ovat myös Kalocsai ja Macskapiros.

Cajamarca (C. chinense). Nämä taimet ovat jo viisiviikkoisia. Niitä idättelin vähän aikaisemmin, kun tarkoitus oli valmistautua Tammelantorin chilipäiviin vappuviikolla. Nyt toriaikaa on siirretty kuukaudella ja ongelmaksi saattaa muodostua turhan isoksi kasvu, ellen löydä noille viileämpää paikkaa. Näitä kymmensenttisiä ruukkuja en viitsisi enää vaihtaa isompiin.

Annuumit itämään maaliskuussa

Näin pitkälle maltoin mieleni annuumien kanssa, vaikka turhan isoiksi nämä varmaan vieläkin kasvavat ennen ulkokautta. Tomaatteja en sentään ole vielä kylvänyt. Niiden mahtumisessa on aina ollut ongelmia.

Esittelin unkarilaisia paprikalajikkeita jo tammikuun alussa. Nyt valikoimiin on tullut pieniä muutoksia. Unkarilaiset ehkä-chinense ja baccatum ovat jo isolla taimella. Almasta on saatu satoakin ja sen kaveri Paprika Hecele erõs näyttää nyt tältä:

Chili on 8 cm pitkä ja tummuu ilmeisesti loisteputkista lähtevässä UV-valossa. Ulkona se varmaan olisi aika tumma. Tuohan on nyt kolmisen viikkoa kasvanut ainoa raakile siinä pienessä ruukussa. Kukinta jatkuu ja isompi ruukku jo odottaa. Tuohan on marraskuun lopulla tullut taimelle, eli paljon alle neljän kuukauden vielä.

Kylvin siis lisää annuumeita, kaikki unkarilaisia.

Alma paprikaa meni useita lautalle. Omatkin siemenet itävät.
Cseresznye paprika on saman tapainen pyöreämarjainen, mutta kirsikkapaprika, eli siis punainen. Tämän unkarilainen kauppanimike on Cserko. Sitä väitetään tuliseksi.
Beaver Dam on USA:n kautta tullut unkarilainen perinnepaprika.
Macskapiros, "punainen kissapaprika" saattaa olla Cayennen kaukaisia perillisiä.
Hegyes csipös on aikamoinen kysymysmerkki minulle, mutta teräväksi maultaan sitä mainitaan ja vihreänä pitäisi nauttia tuo suippopaprikaa muistuttava lajike, jonka kauppanimi on Rekord. Myös kirjoitusasua Hedyes käytetään.
Kalocsai on ilmeisesti "tuleton" lajike, makeaksi mainittu suippo, paksun peruschilin näköinen. Sitä kuitenkin kehuttiin myyjän sivuilla unkarilaiseksi peruspaprikaksi, jota ei pidä ruoasta puuttuman, joten päätin antaa sillekin tilaisuuden. Kalocsa on paikkakunta, jonka mukaan tuo on nimetty.