Kaatuilu = lajityypillinen ominaisuus

torstai 31. maaliskuuta 2011



Pimiento de Padron (C. annuum) kaatuili ruukussaan viime vuonnakin vastaavalla tavalla ja korjaantui syvempään istuttamalla. Onneksi nyt ollaan kasvussa noin kolme viikkoa myöhemmässä. Viime vuonna niitä piti katkoa ja viivytellä monella tavalla ennen parvekkeelle pääsyä. Nämä ovat nyt kolmiviikkoisia. Muut maaliskuun alussa idätetyt annuumini ovat vielä pienempiä, tämä on ripeäkasvuinen lajike.

Rocoto kypsyy maaliskuussa

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Onhan noissa syksyllä varastoon kasvamaan jääneissä ollut kypsiä pitkin talvea, mutta siementaimesta kypsyminen on minulle aikaista, toista kuukautta aikaisempi kuin viime keväänä.


Rocoto Riesen (Grande) (C. pubescens) näyttää jo väriä. Tammikuulla nuo Rocotot kukkivat viimeisinä päivinä ja helmikuun alussa oli jo raakileita. "Viikkoa vaille kaksi kuukautta" kirjoitin viime vuonna kypsymisajaksi ja varsin tarkkaan se pitää paikkansa nytkin ainakin ensimmäisen suhteen. Kolme rocotoa minulla on kasvamassa ja nyt voisi vetää jonkinlaista yhteenvetoa eri tavalla hoidettujen menestymisestä. Helmikuisessa blogimerkinnässä tämä on alemmassa kuvassa täydessä kukassa.

Rocoto Riesenistä tämä pienenä lannoittamaton teki kolme hedelmää ensi sadokseen. Suurin niistä on vaivaiset 10 cm ympärysmitaltaan, kun emo oli 23,5 cm ja monet muutkin hedelmät siinä vieressä yli 20 cm. Koko ei siis suoraan periydy, vaan pitää olla myös kasvuolosuhteet oikein. Kanankakkaa saanut Riesen tekee myös kolme hedelmää, vähän isompia, vaikka se on edelleen maitopurkissa. Eroa on siinä, että tämä "normaalihoidolla" ollut pääsi vähän isompaan ruukkuun raakilevaiheessa ja nyt siinä on uutta kasvua ja nuppuja. Maitopurkissa ei uutta ole näkyvissä. Pienessä purkissa kituuttaen ja muutamaa chiliä kasvatellen sen kasvu pysähtyi pariksi kuukaudeksi. Ehkä se oli hyväksi tähän aikaan vuodesta.

Rocoto Red Peruvian sai tuollaisen 1,5-litraisen ruukun jo kukkiessaan ja se tekee 7 hedelmää, jotka kaikki ovat tätä isompia. Se kukkii innokkaasti, uusia versoja on ja taitaa raakileitakin muodostua, vaikka ensimmäinen sato ei vielä ole kypsä. Voisi melkein todeta, että ruukun koko määrää sadon suuruuden ja hedelmien koon. Noin sen olen aikaisemminkin todennut. Kasvualustan korjaus pitää tehdä viimeistään kukinnan alkaessa, muuten se ei ehdi vaikuttaa seuraaviin raakileisiin.

Kaapissa on ahdasta

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Kuukausi tulee täyteen kaappikokeella. Ahdasta on jo takarivissä.
Valotesti 26.3. Sekavalo
Edessä Habanerot kasvavat hitaasti, mutta taustan annuumit ja baccatumit ovat jo vauhdissa. Otetaanpa tarkasteluun vaikka kummankin kaapin vasemmanpuoleinen, Pimiento de Padron. Ne tulivat samana päivänä taimelle ja ovat saman chilin jälkeläisiä. Eroja ei siis pitäisi olla. Sinisemmässä valossa 5500K "päivänvalo" ESL:n alla on kasvanut enemmän ja isompia lehtiä ja mittaa on 18 cm. Vasemmassa kaapissa 2700K "lämmin valkoinen" on kasvattanut vain 12 cm.

Oikean laidan Inca Red Drop sai varaslähdön, se tuli taimelle 2 päivää aikaisemmin, mutta tuo ei likimainkaan tasoita eroa. Jotakin muuta siinä on. Itse asiassa punainen baccatum on nyt saman kokoinen kuin sininen oli viikko sitten.

Kaikki hoito on ollut identtistä, kasteluja saman verran, lamppu yhtä korkealla, yksi lannoitus Puutarhan Kesällä. Ja alkuolettamukseni oli, että valon väri ei vaikuta taimien kasvuun.

Omnicolor porskuttaa jo täysillä

torstai 24. maaliskuuta 2011

Viime kesä meni ulkona amppelissa, talvi viileän varastohuoneen ikkunalaudalla lyhyeksi leikattuna. Nyt Omnicolor (C. baccatum) on taas täydessä vauhdissa. Onhan sitä tietysti talven mittaan kasteltu ja siinä on koko ajan ollut lehtiä, mutta uutta multaa amppeliruukkuunsa se on saanut toissa syksynä pudottuaan parvekkeelta. Puutarhan Kesällä lannoituksen aloitin muutama viikko sitten auringon tultua maisemiin. Nyt se on taas lasiovea leveämpi ja puoli metriä korkea.
Omnicolorissa on kaiken ikäisiä hedelmiä, runsaasti uusia versoja ja kukkia. Se olisi valmis vaikka ulos vietäväksi, kunhan ilmat lämpenisivät. Mullan vaihdon se kyllä tänä keväänä ansaitsisi.

Satoa tulossa Cajamarcasta

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Jos jatkuva Cajamarca-raportointini alkaa ärsyttää, menkää ja hakekaa omat siemenenne Fataliilta. Nyt niitä taas on pieni erä tarjolla. Tämä on hieno kasvi.
Cajamarca (C. chinense) kolmen kuukauden iässä lasitetulla parvekkeella (+27° auringossa). Tämä on kanankakkaa varastolannoituksena saanut yksilö, joka on nyt 45 cm korkea ja chilejä on kasvamassa ainakin 10.

Normaalilannoituksellani (Puutarhan kesää noin kuukauden kuluttua ruukunvaihdosta) Cajamarca on jäänyt 15 cm matalammaksi, mutta hedelmää työntää sekin, 6 varmaa tapausta jo näkyvissä. Tämäkin on maitopurkissa edelleen ja kastelun tarvetta on melkein päivittäin. Ruukun vaihtoon on oikeastaan tilaa vasta parvekekauden alkaessa reilun kuukauden päästä. Tämä on vielä loisteputkien alla ylähyllyllä ja niistä on raakile jo saanut väriä. Tuollainen on tyypillistä Cajamarcalle.

Kaapissa kuhisee

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Tästä voi tulla pitkä ja sekava pohdinta valon ominaisuuksista, mutta aloitetaan selkeillä tosiasioilla. Kasvatuskaapissa alkaa tulla ahdasta. Jälkiviisaasti voi nyt sanoa, että olisi pitänyt ensin idättää chinenset, kun ne kasvavat hitaammin. Valitettavasti ne myös itivät hitaammin, joten ihmetellään nyt tätä. Kohta pitää toinenkin kerta nostaa lamppuja. Tässä ne on vedetty vähän sivuun kuvausta varten. Taimet ovat keskimäärin kolmiviikkoisia.
Kameran sain tällä kertaa säädettyä noiden valojen sekoitukselle, joten kumpikin on vähän väärän värinen. Se on silmälle miellyttävämpää. Sininen puoli kasvaa korkeutta ja leveyttä ainakin 30 % nopeammin paitsi tuo pikkuinen Habanero, joka ei ole oikein  päässyt alkuun. Isoimman baccatumin juuret tunkevat ruukun pohjasta ulos, joten sen kasvu alkaa kohta kärsiä ravinteiden vähyydestä.

Edellisen kaappiraporttini kommenteissa "Vihtori" suositteli opetushallituksen 2003 julkaisemaa oppikirjaa "Tehokkaasti kasvihuoneesta", jonka on toimittanut Taina Koivunen. Se löytyikin helposti kirjastosta ja samalla tarttui mukaan monta muutakin puutarhakirjaa. Kirjassa on aika perusteellisesti valaistuksesta kasvihuoneessa, mutta selitystä juuri tähän en löytänyt ainakaan vielä. Pitäisi varmaan tuntea myös noiden energiansäästölamppujen spektri, mutta niitähän ei julkaista.

Oppikirjasta selvisi mm. että normaaliasennus kasvihuoneeseen on 100W valotehoa neliömetrille ja se tuottaa n. 10.000 luksia, eli aivan saman kuin kaapissani on. Valoa on siis riittävästi. Sitä voi olla myös liikaa ja aurinkoisina päivinä suositellaan kasvihuoneeseen varjostusta keskipäivällä. Kirjan mukaan loisteputket olisivat hyvä kasvihuonevalaisin ja taimille niitä käytetäänkin n. 50 cm etäisyydeltä, mutta ne eivät käy kokonsa vuoksi yleisvaloksi, sillä ne varjostaisivat liikaa luonnonvaloa. Eniten käytetään suurpainenatriumlamppua, "natikkaa". Siitä kirja sanoo, että sitä ei voi suositella ainoaksi valoksi, sillä sen rajoittunut spektri ei pysty kasvattamaan tasapainoisia kasveja. Luonnonvalon täydentäjänä se menee. Monimetallivalaisimia on käytetty täydentämään valoa, mutta niistä on kuulemma luovuttu, kun hyötysuhde on huonompi. Ledeihin ei tämä kirja vielä ota mitään kantaa.

Kaksi väriä, joiden pitäisi eniten vaikuttaa pituuskasvuun ovat punainen 660 nm ja kaukopunainen 730 nm. Punaista pitäisi olla melkein yhtä paljon kuin kaukopunaista, ettei tule pitkiä nivelvälejä ja pieniä lehtiä. Sinisellä on tähän osuus myös, mutta ei tiedetä miten. Kaapin sinisen puolen pituuskasvu ei kuitenkaan ilmeisesti liity tähän mitenkään, sillä lehdet ovat isoja ja niiden välit normaaleja, eikä varjostustakaan vielä esiinny. Kirjassa syytettiin "natikkaa" tuon kaukopunaisen ylituotannosta, jolloin kasvi kuvittelee olevansa varjossa ja pyrkii voimakkaalla pituuskasvulla valoon. Tätä korjaamaan on kehitetty "tasapainotettuja" polttimoita.

Kirjan kuva kasvien käyttämästä valoenergiasta poikkeaa melkoisesti led-valmistajien ja myyjien levittämästä kuviosta. Hehän käyttävät vain kahta klorofyllin fotosynteesiä laskelmissaan, vaikka kasvien käyttötapoja valolle tunnetaan jo toista sataa. Tässä kuitenkin oppikirjan näkemys, mitä valon aallonpituuksia kasvit käyttävät ja pylväinä suurpainenatriumin tuottama valo. Tämän mukaan kasvit hyötyisivät eniten punaisesta valosta?

Yleisön pyynnöstä lisätään tänne vielä normaalikorkeudeltakin otettu kuva. Mitäpä niitä pihtaamaan, kun niitä kerran on, eikä tila maksa mitään.

Valotesti 19.3. Kamera päivänvaloasetuksilla.
Punaisen puolen takarivin annuum ja baccatum ovat 8 cm, siniset vastaavasti 11 ja 13 cm. Edelliset viikot löytyvät täältä.

Lisäys 26.3.
Seuraavan viikon tarkastuspiste on täällä.

Ruukunvaihdon aika?

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Kun chili alkaa roikuttaa lehtiään velttona heti vähänkin aurinkoa saatuaan, on selvää, että juurilla ei mene kovin hyvin. Tämä yllätyssiemenistä kasvanut Rocoto M2 kasvaa jo kolmatta vuottaan samassa 1,5 litran ruukussa. Sen juurelle pesiytyi viime kesänä ulkona joku rikkaruoho, jota aluksi luulin salviaksi. Ei se ollut, mutta kasvattelemme sitä nyt eri ruukussa.

En tuolle rocotolle isompaa ruukkua nytkään tarjonnut. Vanha multa oli painunut, joten lisäsin pohjalle pari senttiä tuoretta multaa, vähän kalkkia ja kanankakkaa. Veistelin myös suurimpia juurikasautumia pois, jolloin sivuillekin mahtui vähän lisää multaa.
Tämä uskollinen ikkunalaudan koristus kukkii nytkin runsaasti ja merkkejä tulevasta sadosta on näkyvissä.

Cajamarcat kukkivat joukolla

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Komea latvus on tuossa normaalilannoitetussa Cajamarcassakin, vaikka lumisateisena päivänä ei karvaisuus oikein tule esiin. Nyt nuo molemmat kukkivat. Varastolannoitettu avasi kukkansa vajaan viikon aikaisemmin ja se on n. 40 cm korkea, kun tämä on 30 cm. Maitopurkissa majailevat kumpainenkin. Kokoero on pysynyt, mutta väri palautui tähänkin, kun annoin muutaman kerran Puutarhan Kesää.

Seuraava jännityskohde voisi olla, kummassa pysyvät raakileet, mutta voi käydä niinkin, että ei kummassakaan ennen kuin saavat lisää multaa. Kukat ovat muuten vähän erilaisia kuin viimekesäisessä, joka nyt talvehtii hyvin tuolla kellarikerroksessa, kukkii ja joku hedelmäkin kehittyy. Taitavat olla hieman eri sukuhaaraa.
Erilaiset kukat, vasemmalla englantilaisista, oikealla kotimaisista siemenistä. Fataliin kuvista päätellen myös hedelmät ovat hieman erilaisia muodoltaan kuin minun viimesyksyiseni. Väritys sentään on sama. Näiden tulisuudesta on myös netissä ollut sangen vaihtelevaa tietoa. Pitäisiköhän nuo risteyttää keskenään?

Lisäys 16.3.
"Seuraava jännityskohde voisi olla, kummassa pysyvät raakileet.."
Eipä siitä kummempaa kisaa syntynytkään. KananP:llä lannoitettu ja valojen alta häädetty alkoi jo kasvattaa ensimmäistä raakilettaan. Näyttää siis tässä vaiheessa vahvasti siltä, että noin vaaksan korkea, toista kuukauttaan kasvava chinense selvästi hyötyy varastolannoituksesta. Lannoituksesta on nyt puolitoista kuukautta ja nuo Cajamarcat täyttävät 3 kk ensi viikolla.
Lisäys 18.3.
Pari päivää myöhemmin myös Puutarhan Kesällä lannoitetussa on raakileita, eli puntit ovat aika tasan. Molemmat ovat tukevia puita, tumman vihreät terveet lehdet, paljon kukkia ja kasvavia raakileita. Kanankakkaa saanut on isompi, sekä korkeampi että leveämpi ja sen lehdet ovat isompia, mutta hyvältä näyttävät kumpainenkin. Vuodenajan huomioon ottaen voisin pitää pienempää parempana. Kesään mennessä se kyllä ehtii kasvaa.

Värillä saattaa sittenkin olla väliä

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kaksi viikkoa sitten aloitin kasvatuskokeilun eri värisissä valoissa. Oletukseni oli, että valon väri ei vaikuta taimien kasvuun. Saatoin olla väärässä. Eihän kahden viikon kasvusta vielä voi päätellä paljoa, mutta tältä se nyt näyttää.

Testin alkuasetelmat 1.3. ja kaapin esittely 14.2. löytyvät noista linkeistä. Ensimmäinen kuva on kahden viikon takaa, alla tämän päivän tilanne. Tällä kerralla "sininen" valo on kameralla käännetty oikeaksi, yllä punainen. Silmällä kumpikin näyttää siedettävältä, kameralla ei.
Valotesti 13.3. Kamera päivänvaloasetuksilla.
Kokoeroa on jo syntynyt. Vasemman laidan Padronit ovat tulleet taimelle täsmälleen samaan aikaan. Sinisen puolen Inca Red Drop (oikealla) on kaksi päivää vanhempi ja selkeästi isompi. Kuvasin sen vertailun vuoksi myös toissa päivänä, mutta ero punaiseen puoleen on silti huomattava. Edessä Habanero on punaisella puolella jopa vähän isompi, mutta siihen saattaa vaikuttaa se, että sininen juuttui siemeneensä ja sirkkalehdet vähän repeytyivät. Tuollaiset erot tasoittuvat lähiviikkoina.

Kohta tulee eteen lamppujen nosto ennen kuin ne polttavat lehtiä. Tässä jouduinkin mielenkiintoisen pohdinnan eteen. Pitäisikö molempia lamppuja nostaa samaan aikaan ja yhtä paljon? Niin olin suunnitellut. Mutta silloinhan punaisen puolen kasveille tulee vähemmän valoa, kun ne ovat matalampia. Pitäisikö niille antaa tasoitusta?

Lisäys 19.3.
Seuraava kurkistus kaappiin.

Kummallisia ovat chilien kasvunopeudet

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Kaksi baccatumia, Jamy tasan kaksi kuukautta,  Puca Uchu (Aji Rojo) viikkoa vaille. Saman ikäisiä siis. Korkeudet 40 ja 10 cm.
Samassa mullassa nuo ovat kasvaneet, mutta Jamy sai vähän isompaan ruukkuunsa 3.2. reilun annoksen kanankakkaa ja merilevää, eli luonnonlannoitetta. Se oli jo silloin tuota rääpälettä isompi. Saman idätyserän baccatumeissa on kaiken kokoisia, pari tuollaista pientä, muutama keskikokoinen ja Aji Chanca ilman lisälannoitusta on myös 40 cm korkea, mutta paljon ohuempi rungoltaan ja vaaleampi lehdiltään. Ne nyt vain kasvavat eri tahtiin.

Varastolannoituksen vaikutukset ovat vaihtelevia ja riippuvat ainakin lajista ja aloitusiästä. Nyt näyttää siltä, että vahva lannoitus luonnonlannoitteella vahvistaa runkoa ja tummentaa lehtiä. Tuossa Jamyssa näkee selvästi, milloin juuret ovat löytäneet lannoitevaraston. Kaipa se lisää pituuskasvuakin, ainakin chinense Cajamarcalla. Sellaisen tällä hetkellä varmalta vaikuttavan havainnon tein Cajamarcan kukinnasta, että varastolannoitettu tekee 2-5 kukkaa yhteen haaraan, kun normaalilannoituksella niitä on 1-2. Reilusti lannoitetulla on siis paljon enemmän kukkia ja ne kehittyivät nopeammin. Kukinnan onnistumista tuskin kannattaa odotella maitopurkissa kasvaville puumaisille melkein puolimetrisille chileille. Enemmän multaa ne tarvitsevat - ja tilaa.

Olihan tuossa tammikuisessa kukkamultapussissa varmaan jotakin vikaa. Se oli paakkuuntunut ja haisikin puhdistamolietteelle. Seuraavaksi ostin muita merkkejä. Jotkut taimet siinäkin kasvoivat ihan normaalisti, eikä yksikään kuollut. Lannoitusta ja kalkitusta kait olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, mutta täyttyy tuo ikkuna tälläkin vauhdilla.

Kevään ensimmäinen habanero

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Aivan salaa oli tuollainen päässyt kehittymään makuuhuoneen ikkunalla. Vajaat kolme viikkoa sitten kerroin ensimmäisistä raakileista, mutta tämän on täytynyt olla silloin jo aika iso. Parisenttiseksi se tosin jäi, kun uudet raakileet kasvavat jo ihan habaneron kokoisiksi, tuplasti isommiksi ja oikean muotoisiksi. Aikaisempien vuosien puolukan kokoisia pikku marjoja ei sentään nyt ilmestynyt, eli hyvin on tämän ikähabaneron amppelikevät alkanut.

Eipä tarvittu "natikoita", ledejä, ei edes ESLejä bubblerista tai foggerista puhumattakaan. Chilin kasvatus ei välttämättä ole tekniikkalaji, vaikka siitä sellaisenkin saa. Luonnonvalossa tuo roikkuu mullalla täytetyssä amppeliruukussaan. Ikkunan päällä on yksi 36W loisteputki pimeimpiä päiviä vähän valaisemassa. Ja raakileita on paljon.

Annuumit itävät vauhdilla

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Maaliskuun alussa idätyslautalle laitetut annuumin siemenet itävät nopeasti. Ylärivin espanjalainen Pimiento de Padron on nostanut kaikki kuusi siementään sirkkalehdille ja melkein samanlaisessa vauhdissa on uusi intialainen Goan kolmannella rivillä. Perusintialainen annuum Pusa Jwala vasta työntää muutamia ituja esiin. Laitoin sittenkin pari meksikolaista, vaikka en erityinen meksikolaisen ruoan ystävä olekaan. Siemenet ovat muutaman vuoden takaa, joten niitä piti testata. Ancho Giganteassa on vasta yksi itu, mutta porukan suurimmat siemenet, Mulatot eivät ole reagoineet vielä mitenkään kosteuteen.

Aurinkoa ja isoja nuppuja

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Aurinko suorastaan pakotti ottamaan kameran esiin ja kuvaamaan Cajamarcan kasvavat nuput ja karvaisen rungon. Luonnonlannoitettu on pitänyt etumatkansa pituuskasvussa ja kiri ohi nuppujen kasvattelussa. Se on nyt niin iso (35 cm), että se joutuu pois ylähyllyltä, missä se jo polttelee ylälehtiään loisteputkissa. Saa olla loppukevään vähemmässä valossa, auringon varassa.

Jatketaan paljastuksia

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Tuossa sitten verhon takainen "lastentarha".
Taimiruukuissa yhteisessä kaukalossa 50W/5000K lampun alla on erilaisia baccatumeja sekä viimeinen chinense-idätykseni Zavory eturivissä. Ne kasvavat vaihtelevaa vauhtia, eri lajikkeita kun ovat. Vain takarivissä keskellä Aji Bonito kärsii jostakin ja on vaivaisen oloinen. Muut kyllä ehtivät kasvaa, kun ikkunalla pitäisi viihtyä vielä pari kuukautta alle puolen metrin mittaisena. Muuten iskevät sakset ja loppuu tila.

Annuumit vasta laitoin itämään.

Vielä on tilaa kissallekin

torstai 3. maaliskuuta 2011

Olohuoneen ikkuna maaliskuun alussa on vielä suhteellisen tyhjä. Lasihyllyllä majailevat 3 rocotoa, muutama chinense ja baccatumeja oikea laita täynnä. Ikkunalaudalle mahtuu vielä parikin idätysastiaa ja edelleen tunnistamaton Rocoto M2. Vasemmassa laidassa näkyy muutama pikkutaimien ruukku, mutta suurin osa niistä on verhon takana ESL:n valossa. Ne pääsevät kohta lasihyllylle ja sieltä suurimmat alas, kun latvat alkavat hipoa loisteputkia. Silloin kissa menettää makuupaikkansa, missä se samalla on voinut vaania lintuja.
Varsinainen päivän aihe on oikean reunan Aji Panca. Ne ovat siinä kasvaneet koko kesän, kun tein koeidätyksen nähdäkseni, ovatko pussin kaikki siemenet samaa lajiketta. Myyjällä oli nimilappu vaihtunut, chinensejä ovat eikä luvattuja baccoja. Nuo Pancat olivat vuoden pimeimpään aikaan kukkimisiässä, mutta eihän siitä silloin mitään tullut. Nyt, kun aurinkoa on ollut useina päivinä, tulosta on syntynyt.

Tuolla latvatupsun seassa majailee muutamia raakileita ja kukkiakin on, tosin hillitysti. Ruukut ovat aivan liian pieniä. Tarkoitus olikin vain todeta lajike oikeaksi ja se on tehty. Leikkelin pari viikkoa sitten tuolta latvasta ohi valon kasvavia oksia pois saunavihdan verran. Kun olin tunkemassa niitä roskiin, vaimo äkkäsi siinä hienon kukkapuskan ja sijoitti ne maljakkoon. Nyt siellä on juuria ja ne viheriöivät edelleen hienosti. Vaihtamalla nämä pistokkaaseen saisi tuon kaljun rungon eliminoitua, mutta eihän sitä malta, kun tuota satoakin on kasvamassa. Mahtuvat ne tuossa olemaan.

Testikaappi täynnä

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Tutkimusmatka voi alkaa.
Pari viikkoa meni ennen kuin sain tasaparit molempiin kaappeihin. Annuumit vaihdoin myöhemmin itäneisiin, jotta ne eivät peittäisi kaikkia muita alleen. Baccatumeissa ei aivan tasaparia itänyt, vaan sininen on kaksi päivää vanhempi. Sen voi ottaa myöhemmissä mittauksissa huomioon.
Valotesti alkaa 28.2. Kamera keinovaloasetuksilla.
Kaapeissa ovat annuum Pimiento de Padron, chinense Habanero (vasta niskalenkillä) ja baccatum Inca Red Drop. Kuva on keinovalobalanssilla eli oranssinkeltainen muutettiin valkoiseksi ja luonnonvalo näyttää siniseltä. Molemmat annuumit jumittuivat siemenensä sisään sirkkalehtien kärjestä. "Kypäräpäisyys" näyttää olevan ominaista noin lämpimässä (28°) mullasta nouseville. Se viitannee kuivaan ilmaan.

Tutkin siis väitettä, että taimen kasvunopeus, pituus, paksuus, haarautuvaisuus ja lehtien määrä olisivat erilaisia eri värisessä valossa kasvaneilla. En usko, että noissa olisi mitään eroa, kunhan muut kasvuolosuhteet ovat samat, mutta katsotaan ja mittaillaan muutaman viikon päästä.
Valoa taimilla on 10.000 luksia, eli reilusti enemmän kuin pilvisenä päivänä kesällä ulkona. Molempia osastoja luonnollisesti kasvatetaan samassa mullassa, kastellaan yhtä paljon ja mahdollisia lannoitteita käytetään sama määrä. Vain valossa on eroa.

Jos nyt pitäisi joku väliaikahavainto esittää, niin sinisessä valossa nousee vähän pidempiä taimia sirkkalehdille. Se ei ole mitenkään tavoiteltava ominaisuus. Palataan asiaan, kun selvää kasvua on tapahtunut.

Lisäys 13.3.
Seuraava tarkistus.