Tästä voi tulla pitkä ja sekava pohdinta valon ominaisuuksista, mutta aloitetaan selkeillä tosiasioilla.
Kasvatuskaapissa alkaa tulla ahdasta. Jälkiviisaasti voi nyt sanoa, että olisi pitänyt ensin idättää chinenset, kun ne kasvavat hitaammin. Valitettavasti ne myös itivät hitaammin, joten ihmetellään nyt tätä. Kohta pitää toinenkin kerta nostaa lamppuja. Tässä ne on vedetty vähän sivuun kuvausta varten. Taimet ovat keskimäärin kolmiviikkoisia.
Kameran sain tällä kertaa säädettyä noiden valojen sekoitukselle, joten kumpikin on vähän väärän värinen. Se on silmälle miellyttävämpää. Sininen puoli kasvaa korkeutta ja leveyttä ainakin 30 % nopeammin paitsi tuo pikkuinen Habanero, joka ei ole oikein päässyt alkuun. Isoimman baccatumin juuret tunkevat ruukun pohjasta ulos, joten sen kasvu alkaa kohta kärsiä ravinteiden vähyydestä.
Edellisen kaappiraporttini kommenteissa "Vihtori" suositteli opetushallituksen 2003
julkaisemaa oppikirjaa "Tehokkaasti kasvihuoneesta", jonka on toimittanut Taina Koivunen. Se löytyikin helposti kirjastosta ja samalla tarttui mukaan monta muutakin puutarhakirjaa. Kirjassa on aika perusteellisesti valaistuksesta kasvihuoneessa, mutta selitystä juuri tähän en löytänyt ainakaan vielä. Pitäisi varmaan tuntea myös noiden energiansäästölamppujen spektri, mutta niitähän ei julkaista.
Oppikirjasta selvisi mm. että normaaliasennus kasvihuoneeseen on 100W valotehoa neliömetrille ja se tuottaa n. 10.000 luksia, eli aivan saman kuin kaapissani on. Valoa on siis riittävästi. Sitä voi olla myös liikaa ja aurinkoisina päivinä suositellaan kasvihuoneeseen varjostusta keskipäivällä. Kirjan mukaan loisteputket olisivat hyvä kasvihuonevalaisin ja taimille niitä käytetäänkin n. 50 cm etäisyydeltä, mutta ne eivät käy kokonsa vuoksi yleisvaloksi, sillä ne varjostaisivat liikaa luonnonvaloa. Eniten käytetään suurpainenatriumlamppua, "natikkaa". Siitä kirja sanoo, että sitä ei voi suositella ainoaksi valoksi, sillä sen rajoittunut spektri ei pysty kasvattamaan tasapainoisia kasveja. Luonnonvalon täydentäjänä se menee. Monimetallivalaisimia on käytetty täydentämään valoa, mutta niistä on kuulemma luovuttu, kun hyötysuhde on huonompi. Ledeihin ei tämä kirja vielä ota mitään kantaa.
Kaksi väriä, joiden pitäisi eniten vaikuttaa pituuskasvuun ovat punainen 660 nm ja kaukopunainen 730 nm. Punaista pitäisi olla melkein yhtä paljon kuin kaukopunaista, ettei tule pitkiä nivelvälejä ja pieniä lehtiä. Sinisellä on tähän osuus myös, mutta ei tiedetä miten. Kaapin sinisen puolen pituuskasvu ei kuitenkaan ilmeisesti liity tähän mitenkään, sillä lehdet ovat isoja ja niiden välit normaaleja, eikä varjostustakaan vielä esiinny. Kirjassa syytettiin "natikkaa" tuon kaukopunaisen ylituotannosta, jolloin kasvi kuvittelee olevansa varjossa ja pyrkii voimakkaalla pituuskasvulla valoon. Tätä korjaamaan on kehitetty "tasapainotettuja" polttimoita.
Kirjan kuva kasvien käyttämästä valoenergiasta poikkeaa melkoisesti led-valmistajien ja myyjien levittämästä kuviosta. Hehän käyttävät vain kahta klorofyllin fotosynteesiä laskelmissaan, vaikka kasvien käyttötapoja valolle tunnetaan jo toista sataa. Tässä kuitenkin oppikirjan näkemys, mitä valon aallonpituuksia kasvit käyttävät ja pylväinä suurpainenatriumin tuottama valo. Tämän mukaan kasvit hyötyisivät eniten punaisesta valosta?
Yleisön pyynnöstä lisätään tänne vielä normaalikorkeudeltakin otettu kuva. Mitäpä niitä pihtaamaan, kun niitä kerran on, eikä tila maksa mitään.
Valotesti 19.3. Kamera päivänvaloasetuksilla.
Punaisen puolen takarivin annuum ja baccatum ovat 8 cm, siniset vastaavasti 11 ja 13 cm. Edelliset viikot löytyvät
täältä.
Lisäys 26.3.
Seuraavan viikon
tarkastuspiste on täällä.