Asiantuntija en tällä alalla ole, mutta valojen kanssa olen puuhaillut vuosikymmeniä ja jotakin lienee tarttunut mieleen. Keskivertosuomalainen taitaa olla valojen kanssa aika lailla pihalla. Viime viikon Kuningaskuluttajassa (TV1) oli lampuista asiaa ja asiantuntijaa tarvittiin pöytälampunkin valintaan. Kaupan myyjä oli täysin pihalla ja neuvoi väärin, asiantuntijat pyörittelivät termejä Watti, Lumen, Luksi, Kelvin, Ra, värilämpötila ja hyötysuhde kuin salatiedettä. Toimittajakin oli huuli pyöreänä (saattoi olla rooli). Hehkulamppujen jälkeen lampun valinnasta on tullut vaikeaa.
Tähän soppaan aion nyt lusikkani upottaa. Termit ovat tuttuja, mutta niitä kerrotaan tuotetiedoissa hyvin säästeliäästi ja kiinalaiset aivan omalla tavallaan. Kotivaloihin en nyt puutu. Tilanne on kehittymässä ledien suuntaan, mutta vielä ne ovat kallita tai tehottomia ainakin Suomesta hankittuna. Siksi perehdyin suoraan kiinalaisten tarjontaan ja isompiin lamppuihin, joilla voi
kasvejakin valaista talven pimeydessä. Juttu kertoo vain tämänhetkisestä tilanteesta, viidessä vuodessa valkoisten ledien todellinen hyötysuhde pitäisi viisinkertaistua, lupaavat Philips ja Osram.
Ledithän ovat vain värikkäitä merkkilamppuja, joita alettiin tinata suuria määriä yhteen ja niiden kokoa kasvattaa. Siitä syntyi "kasvilamppu Ufo", myöhemmin värikäs paneeli ja sen hyvyyttä perusteltiin kasvien lehtivihreän absorptiokäyrillä. Sille riitti aluksi kaksi väriä, punainen ja sininen.
Käyrää toistettiin ja toistetaan edelleen kyllästymiseen asti, vaikka se on äärimmäisen yksinkertaistettu ja todellisuudessa kasvit tarvitsevat lukuisia muitakin valoja eri tarkoituksiin. Noihin "pornopunaisiin" kasvivaloihin lisättiin vähitellen uusia sävyjä, jopa vihreää ja valkoista, joihinkin ultraviolettiakin. Silti ne ovat edelleen niin ällöttävän värisiä ja pitävät tuulettimillaan ääntä niin, että minä en sellaisia suostu hankkimaan. Ne ovat sitä paitsi kalliitakin. Näissä uusissa spoteissa ei tuulettimia enää pörise.
Valkoinen LED on uusi keksintö. Se kehitettiin sinisestä lisäämällä siihen erilaisia fosforoivia aineita. Niiden kehitys on juuri nyt nopeaa. Kun kiinalaista tarjontaa katselee, ne voisivat kotien valaistuksessa hyvinkin sivuuttaa energiansäästölamput vuoden kuluessa niin valotehossa kuin hinnassakin. Nythän niitä voi melkein verrata suoraan wateilla toisiinsa, ellei lumeneita ole kerrottu. Ledit hivuttautuvat kuitenkin vähitellen ohi tehokkuudessa. Jos 60W hehkulampun korvaamiseen tarvitset 15W energiansäästön, ledeissä saattaa riittää 12W, mainosten mukaan jopa 9W, jos tehtaiden ilmoituksiin on luottaminen.
Kiinalaisten ilmoituksiin ei kannata luottaa ja sama tapa taitaa levitä tännekin. Sama totuuden kaunistelu on noissa Ufoissa ja paneeleissa jo tavallista. Tehoksi ilmoitetaan ledien yhteenlaskettu wattimäärä, vaikka lamppuun syötetään paljon vähemmän tehoa. Kolmannes pois on aika yleistä ja löytyi sellainenkin rehellinen? myyjä, joka kertoo, että todellinen teho (Actual Power) on vain puolet nimellistehosta (Chip Power). Syynä on vähäisempi lämmön tuotanto.
Kuumuus on ledeille kuolemaksi ja alemmalla teholla ne lämpiävät huomattavasti vähemmän ja kestävät siis pidempään. Siksi niitä ajetaan jopa puoliteholla. Pitkällä paloiällähän ledejä markkinoidaan ja se oikeuttaisi kovemman hinnan, mutta totuus on, että ledejä räjähtelee tai sammuu siinä kuin muitakin lamppuja. Niissä on sisällä elektroniikkaa ohjaamassa ledejä ja se on heikko kohta. Yksi huono kondensaattori tuhoaa hetkessä pitkän iän haaveet. Toistaiseksi kymmenettuhannet käyttötunnit ovat lunastamattomia lupauksia, mutta toki mahdollisia.
Sama kaunistelu vaivaa myös valovirran eli lumenien ilmoittamista. Monet valmistajat laskevat yksittäisten ledien teoreettiset valotehot yhteen ja ilmoittavat sen. Suomalaisen asiantuntijan mukaan lampun rakenteellisiin häviöihin uppoaa helposti 35% valosta ja Aalto-yliopiston pistokokeissa (keväällä 2013) 60W hehkulamppua "vastaavien" eBay-ledien todelliset lumenit olivat suunnilleen puolet ilmoitetuista, eikä niistä ollut korvaavaksi valoksi alle 16W teholla. Toivottavasti EU:n virkamiehissä on sen verran päättäväisyyttä, että vaativat todellisen, käytössä olevan tehon ja lampusta todella irtoavat lumenit pakkausmerkintöihin. Kiinalaiseen tyyliin noista ei ota selvää Erkkikään.
Kiinalaiset ovat rationalisoineet lampputuotannon. Kaikki E27-kierteiset 12-wattisesta aina 54W spottilamppuun tehdään samaan runkoon, vain ledien määrä ja koko vaihtelevat. Ne ovat 12 cm leveässä rungossa ja alumiinilistat jäähdyttävät ledejä. On siis selvää, että pienemmät käyvät viileämpinä ja kait kestävät paremmin. Minulla nuo 27-wattiset tuskin tuntuvat lämpimältä oltuaan päivän päällä, mutta 36W jo kuumentaa kättä, ei polta sentään. Itse valo on viileää.
Taimiruukkujen pinnalla on vain pari astetta enemmän kuin huoneessa muualla.
35, 60 vai 120 astetta, entäpä väri?
Spottilampun keilan leveys ratkaisee, miten kaukaa sillä pitää valaista. Nyt valitsemani 60° kattaa suurin piirtein etäisyyden levyisen ympyrän. Reunoilla on vähemmän valoa ja se rajautuu aika jyrkästi ihan pimeään. 120-asteinen valaisee varmaan tuplasti leveämmin, mutta se on sitten oltava vastaavasti lähempänä, jotta samaan tehoon päästään. Käytännössä tila ratkaisee tuon tarpeen. Kapeammat keilat ovat harvinaisia.
Värintoistoindeksiä ei juuri koskaan kerrota ja pistokokeissa se on paljastunut usein tosi surkeaksi, kuutosella alkavaksi. Värilämpötiloissa on sentään hiukan valinnanvaraa, kaksi tai kolme erilaista. Olen jo vuosia suosinut päivänvaloa. ESL-lampuissa "lämmin valkoinen" on inhottavan värinen, ledeissä sen Kelvin-arvoa on vähän korotettu, mutta tuskin minulle riittävästi. Minä pysyn luonnollisessa tai viileässä sävyssä - ja siitähän chilitkin pitävät.