Lantaa vai ei?

Yritänpä todistella sellaista, mitä nettikuvalla ei juuri pysty, kun pienien värivivahteiden toisto ei selaimilla ole parhaimmillaan. Yritetään silti. Tässä kaksi samanikäistä ja melkein samalla tavalla hoidettua Rocotoa pehmeässä ikkunavalossa valkoisella pöydällä.
Rocoto Red Peruvian on kaksi kuukautta vanha. Kuukausi sitten siirtelin niitä maitopurkkeihin ja napsin latvat poikki useimmista. Tuo tummempi (vasemmalla) jäi katkomatta, kun se oli niin vino ja maitopurkkiin se pääsi viikon myöhemmin. Siinä yhteydessä se sai 2 jälkiruokalusikallista kanankakkaa purkkinsa pohjalle. Oikeanpuoleinen on elänyt pelkällä aurinkomullalla ja vedellä tämän kuukauden. Molemmat voivat hyvin, mutta ovat ainakin silmällä katsoen varsin erivärisiä. Tummat lehdet kertovat vähintäänkin riittävästä typen saannista. Kieltämättä se näyttää terveeltä ja tavoiteltavalta, mutta vasta syksy näyttää, mikä menetelmä tuotti tulosta. Samainen typpi voi myös haitata sadon muodostumista. Tässä on kuitenkin kyse luonnonlannoitteesta, jonka vaikutus on erilaista kuin puhtaiden kemikaalien.

Tämän lajikkeen ykköstaimeni, jossa on nuppuja ja kohta kai kukatkin, on kooltaan näiden välistä. Se on saanut muutaman kerran Puutarhan Kesää lannoitteeksi, jotta nuput jaksaisivat kehittyä, mutta nuput ilmestyivät siihen ennen lannoituksen aloittamista. Väriltään se on niin lähellä tuota tummempaa, että en katsonut aiheelliseksi laittaa sitä vertailukuvaan. Onhan se vaaleampi, mutta leveämpi ja haaroittuneempi myös.

Kaikki ovat saaneet tasan samaa valoa vierekkäin ikkunalla joten siitä eivät erot johdu. Jatkossa alan varmaan lannoittamaan tuota vaaleampaa. Se vaikuttaa vähän aneemiselta ja lehdetkin ovat ohuemmat. Mielenkiintoni on kuitenkin siinä, ryhtyykö turbolannoitettu lainkaan kukkimaan kesään mennessä. Ja todellinen jännitysnäytelmä on ykköstaimen kukkien kehitys. Ne kasvavat päivittäin ja violettia väriä näkyy jo nupun päästä.