Werneri se vain porskuttaa parvekkeella

Suuri osa chileistä on jo siirtynyt kompostin kautta luonnon kiertokulkuun, mutta sitkeimmät jatkavat parvekkeella. Huomenna pitäisi tulla reippaasti lunta ja pakkasöitäkin on taas luvassa. Tänään paistoi aurinko. Sen kunniaksi pari kuvaa.

Trepadeira do Werner (C. baccatum) ei näytä pahastuneen ollenkaan syksyn kylmyydestä. Uutta raakiletta syntyy ja vanhat kypsyvät. Tämä on todellinen ilopilleri. Noita ei ole kovin paljon tullut poimituksi, kun chiliä on riittänyt. Onhan tämä mainio, aromikas pallukka. En ehkä ole vielä löytänyt sille sopivinta ruokalajia ja säilömistapakin on mietinnässä, kun niistä niin moni on vielä kypsymisvaiheessa.

Väreissä löytyy. Osa näistä kasvaa ylöspäin, vaikka vaakasuora asento on tavallisempi. Leikkelin noistakin jokin aika sitten oksien päät, kukat ja nuput pois, mutta tämä on tainnut mennä poikki taittamalla. Kukkien ja uuden kasvun poisto nopeuttaa raakileiden kypsymistä.