Kuukausi sitten raportoin, että Zilga ei tänä vuonna ehdi kypsyttää rypäleitään, kun kukinta oli vasta alkanut. Nyt älysin kaivautua syvemmälle viiniköynnöspöheikköön ja kas, siellähän tertut jo tummuvat. Pinnalla olevissa oksissa ne ovat edelleen rusinan kokoisia. Pieniähän nuokin ovat normaalikesään verrattuna ja tertut ovat tavallista harvempia.
Tämä latvialainen Zilga on tuossa kasvanut jo 17 vuotta ja unohtunut leikata ainakin parina talvena. Nyt se valloittaa kaiken. Se on betonimuuria vasten aurinkoisella, etelään avautuvalla paikalla ja viiniköynnöksen juuri kuulemma tunkeutuu useiden metrien syvyyteen. Maa on soraharjua, eikä sitä ole lannoitettu, ei myöskään kasteltu, vaikka muut kasvit siinä vieressä huutavat vettä. Ei sitä myöskään ole peitelty kuin ensimmäisenä talvena.
Nyt havaitsin sen lonkeroita jo kaukaisuudessa näkyvän omenapuun latvassa ylimpänä. Betonimuuria on ylöspäin kolme metriä ja sitten vielä metri aitaa sen päällä ja matkaa omenapuulle ainakin 6 metriä. Sen välin se menee siististi aitaa pitkin. Siitä se on tänä kesänä vielä kivunnut useita metrejä ylös, eikä suinkaan suorinta reittiä. Jos lonkeron mittaisi, se olisi ainakin 15 metriä pitkä. Tuo on kyllä jollakin tavalla siivottava pois, muuten se kukistaa vanhan omenapuun. Nuo versot vain tarttuvat niin lujaa kiinni, että niitä ei saa irti kuin leikkaamalla. Repimällä lähtee vain omenapuusta oksat.
Jos kaipaat pihaasi peittokasvia, tässä on sellainen. Ei ehkä alkuun kaikkein nopeakasvuisimpia, mutta kun se pääsee vauhtiin, sitä ei pysäytä mikään - paitsi ahkera leikkaaminen.
Ají Charapita – Pieni mutta tulinen ihme Perusta
5 viikkoa sitten
1 kommenttia:
Mekin istutimme keväällä pihaan Zilgan. Koiranpentu on kaivanut sen kahdesti ylös ja kantanut keskelle pihaa, toisen kerran jälkeen jo mielessäni hautasin ajatukset viiniköynnöksestä, mutta sieltä se Zilga vaan vielä lehtiä pukkaa. Melkoinen sissi tämä latvialainen :)
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.