Viinirypäleetkin kypsyivät, kun syyskuun lopulla tulivat vihdoin menneen kesän lämpimät. Lasin takana vasemmalla pilkistää vähän köynnöksen kellastunutta lehteä. Yksi Zilga kiipeilee parvekkeen ikkunaa pitkin.
Tässä kuvassa on yksi harvoista annuumeistani, Jalapeño M. Päästin muutaman punastumaan, jotta saisi itävää siementä, mutta se taitaa olla turhaa, totesin maisteltuani noita. Tämä jää yhteen kasvatukseen.
Ikävämpi juttu on, että en pitänyt mausta. Nämä olivat karvaita. Runsaasti ruokaan lisätessä kyllä poltetta syntyi, mutta muu olikin vähän epämiellyttävää.
Taidan pysyä baccatumeissa ja rocotoissa, joita onkin riittänyt.
Tekstit
1 kommenttia:
Jännä miten samat siemenet tuottavat niin erilaista satoa. Ystäväni kasvatti Jalapeñonsa etelävalossa, kun omani saivat tyytyä puoleen siitä ja kaikeksi kauhuksi kirvoihin, koska olimme lomalla yli 3 viikkoa. Kaverin isot podit oli tulisia ja pienet ei. Meillä mikään koko ei ollut tulinen.
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.