Vuorokausi vettä juurilla - katastrofi

Näin surullisesti kävi Biquinholle (C. chinense)

Pieni ja tuuhea Biquinho oli vielä taimiruukussaan parvekkeen pöydällä muiden isompien takana melkein piilossa. Kastelin sitä ruukkua näkemättä muiden yli. Seuraavana päivänä latvalehdet riippuivat velttoina ja kastelin lisää, kun se vaikutti kuivuneelta. Lorina oli kuitenkin outoa. Alustalla olikin jo vettä. Kun nostin taimen esiin muiden takaa, lehdet putoilivat joukolla kuin syksyisestä vaahterasta. Pohjalla oli vettä. Oli ollut jo vuorokauden.

Välissä oli yksi kylmä yökin. Lämpöpuhallin piti minimilämmön kymmenen asteen paikkeilla, mutta varmaan sekin, kylmä vesi juurilla makaamassa, pahensi tilannetta. Olen tosin aikaisemmin kokenut samantapaisen tilanteen olohuoneen ikkunalla, missä mustaan ruukkuun paistoi kuumasti aurinko ja aluslautasella oli liikaa vettä. Lehdet putosivat joukolla silloinkin. Liikakastelu yhdistyneenä kylmään tai kuumaan saa juuret pois tolaltaan, kenties kuolemaankin ja silloinhan koko kasvi kärsii.

Ensiapuna nostin Biquinhon multapaakkuineen ruukusta. Juuret olivat tummia, mutta eivät mustia, eivätkä haisseet. Lisäsin pohjalle melko kuivaa multaa parin sentin kerroksen ja hieman pinnallekin. Jos se tuolla selviää, hyvä on, mutta paljon toivoa ei ole. Taidan jäädä paitsi kauniita, mukavan makuisia tippachilejä tänä vuonna, sillä varataimenkin ehdin jo hävittää. Koristekasviksihan tämä lähinnä oli tarkoitettu. Aina ei voi kaikkea saada ja Vappuunkin mahtuu ikäviä sävyjä.