Eihän talvehtiminen keskimäärin noin huonosti mennyt, mutta näillä "kaksi samassa isossa ruukussa" pubescenseilla on säännöllisesti vain toinen selvinnyt ja se oli kaikissa tapauksissa kesällä alakynteen jäänyt yksilö. Tässä Rocoto Peru Cusco kuivuneena runkona sekä Rocoto Manzano Orange viheriöiden ja kukkienkin jo. Se on samaa kokoa kuin viime heinäkuussa omenapuun alla. Koko kesänä kukista ei kehittynyt mitään, vasta joulukuussa sisällä kypsyivät ensimmäiset. Vieressä kasvanut Cusco tuotti runsaan sadon ja kypsytti siitä suurimman osan vasta sisällä lokakuussa. Sadonkorjuun jälkeen leikkasin sen noin lyhyeksi. Alkuvuodesta siihen tuli muutama lehti, mutta nekin kuivuivat pois.
Muutkin selviytymistarinat noudattavat samaa kaavaa. Ne jotka leikattiin lyhyeksi heti sadonkorjuun tai sisään tuonnin jälkeen, kuivuivat. Ne, jotka jäivät kasvamaan isompana, koska sato oli vasta muodostumassa ja sitä piti odotella, jäivät henkiin ja selvisivät talvesta. Keskitalvella en enää leikellyt niitä lyhyeksi. Tuosta voisi päätellä, että kasvit, ainakin pubescensit tarvitsevat jonkinlaisen sopeutumisen lepokauteen, lannoituksen lopetuksen ainakin kuukautta ennen, viileää säilytystä sadonkorjuun jälkeen tms. Äkillinen hyppy täydestä toimeliaisuudesta lepoon ei onnistu. Muutamilla baccatumeilla ja chinenseillä tuokin on käynyt, mutta onnistumisprosentti on suurempi, jos muutaman vihreän oksan jättää. Valosta ja lämpötilasta tuo tietenkin riippuu myös. Nämä olivat lämpimässä varastohuoneessa, missä on vain vähän alle 20° talvellakin ja kaksi surkeaa Bauhausin valolistaa katossa suurelle joukolle chilejä.
Luonnonvalinta ei mennyt lajikkeiden mukaan, vaan Cusco ja Puno selvisivät toisissa saaveissa, missä niiden syksyllä tuotteliaammat kaverit taas kuivuivat. Jatkossa leikkelen varovaisemmin, vaikkapa vähitellen ainakin pubescensit.
Ají Charapita – Pieni mutta tulinen ihme Perusta
4 viikkoa sitten
3 kommenttia:
Olisiko vinkkiä, miten Lemon Dropin talvehtimisen kanssa kannattaisi tehdä? Kasvi on reilun metrin mittainen puska, viime keväällä siemenestä kasvatettu. Kannattaisikohan tuo leikata reilusti tapiksi vai jättää osa kasvusta ja vain harventaa suht reilulla kädellä?
Minun kokemukseni puoltaisivat kasvutilassa talvehtimista. Tapiksi leikkaaminen epäonnistuu useammin, varsinkin jos syksyllä on ollut kasvua loppuun asti rehevästi.
Jos sato oksilla ei haittaa, leikkauksen voi tehdä aikaisemmin ja saada uutta kasvua jo syksyllä ennen talvehtimista. Sitä voi sitten pitää kurissa matalana talven ajan. Vaan eihän niitä raaski, kun vihreitä raakileita killuu joka oksan päässä. Silloin on parasta leikata vasta, kun sato on kypsynyt sisällä vaikka lokakuussa.
Vaaksan korkuisena, mutta vihreitä oksia sisältävänä ovat minun Kellu Uchuni (=Lemon Drop) talvehtineet hyvin. Keväällä tosin saa aikaisemmin satoa, jos aloittaa siemenestä jo helmikuussa.
Kiitos vinkistä - taidankin nyt unohtaa tapiksi leikkaamisen kokonaan ja odotella pidemmälle syksyyn, että sato kypsyy loppuun. En nimenomaan raaski tuota oksilla riippuvaa satoa menettää :)
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.