Aji Ahuachapáu eli Cap 220 on varmaan ensimmäinen chilini, joka oikeasti vaatii tukea. Paria baccatumia olen auttanut, kun sato painoi oksia kohti maata ja rocotoa, kun haarat uhkasivat repeytyä, mutta tämän oksat ovat tyhjänäkin niin rentoja, että tuskin pysyvät pystyssä. Tuo sama sitä vaivasi jo maaliskuussa. Siitä lähtien se on kasvanut varastohuoneessa vähässä valossa ja leikkelinkin siitä pisimpiä oksia pois raskaalla kädellä parvekekauden alkajaisiksi.
Aji Cristal tulee etsimättä mieleen noita chilejä katsellessa. Vaikka kotipaikkojen väliä El Salvadorista Chilen keskiosiin on tuhansia kilometrejä, samanlaiset baccatumit ovat molempiin levinneet - ja sieltä Suomeen. Tämä Aji Ahuachapáu tiettävästi kypsyy vain oranssiksi, Cristal punastuu. Tekisipä mieli maistaa tuosta raakana, onko maussa mitään yhtäläisyyttä.Lisäys noin viikon päästä:
Tulipa tuota kokeiltua raakana. Silppusin yhden voileivälle. Poltetta toki oli, mutta hyvin kesti syödä, vaikka sitä oli kasassa. Maku ei ollut lähellekään Aji Cristalin veroinen, joten loppujen kanssa odottelen, kun raakoja Cristaleitakin on kasvamassa.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.