Aji Chanca - mysteeri selviämässä

Pitkin vuotta olen kirjoittanut Aji Chanca-viljelmästäni, joka tuotti kovin monimuotoista hedelmää. Asia on selviämässä, olen saanut siementen toimittajalta selityksen ja todiste on matkalla Australiasta Suomeen.

Kaikki alkoi jo syksyllä -08, kun löysin John the Chillimanilta outoja baccatumin siemeniä. Ne oli nimetty Kolumbuksen lääkärin mukaan Aji Chancaksi. Diego Alvarez Chanca levitti chilitietämystä ja tutkimusmatkoilta tuotuja siemeniä Euroopan hoveissa kertoen chilien terveysvaikutuksista.

No, ensimmäisestä erästä kasvatin vain yhden kasvin isoksi kesällä -09 ja siitä tuli tuollainen keltainen, vaikka chilin piti olla paksuhko, pyöreäpäinen ja punainen. Raportoin tilanteesta myyjälle ja sain uudet siemenet.

Keväällä 2010 uusi Aji Chanca kasvoi nopeasti ja täytti parvekkeen nurkan jo toukokuussa, jolloin siinä kasvoi taas pitkulaisia, teräväkärkisiä, mutta nyt punaisia. Eivät nämäkään muistuttaneet myyjän mallikuvia.

Tuosta sisuuntuneena laitoin kesäksi kasvamaan 8 uutta taimea, neljä siementä kummankin vuoden pusseista. Nehän kasvoivatkin lämmössä ennätysvauhtia ikkunalaudalla koko kesän ja syksyllä alkoivat sadon tuotannon, edelleen noissa litran jäätelörasioissa neljä ikkunan korkuista chiliä kummassakin.

Jo kukat kertoivat, että nämä eivät olleet samaa lajiketta, vaikkakin baccatumeja kaikki.

Syksyllä satoa alkoi muodostua tähän koeviljelmään. Parin desin multatila ja pari loisteputkea ikkunan päällä riitti muutaman kypsän hedelmän tuotantoon syyskuulta joulukuulle.

Kymmenestä kasvatetusta Aji Chancan siemenestä sain 6 selvästi erilaista chiliä ja muutamia kaksoiskappaleita. Tässä punaisena aika paljon oikeaa lajiketta muistuttava, taustalla taas melko lailla Championin oloisia. Mieleen tuli, että myyjä on sekoittanut siemenet, kaikenlaisia baccatumeja samaan pussiin.

Tuommoisiakin niistä vielä ilmestyi. Leveitä pyöreitä ja lyhyitä mötkäleitä. Enempää en jäänyt odottelemaan, vaan mailasin Johnille, johon olin tutustunut jo pari vuotta aikaisemmin ja saanut useita hyviä siemenpusseja.

"Mehiläiset ovat tehneet meille tepposet", vastasi John. "Risteytymiä ovat, minulla eivät siemenet mene sekaisin." Hän kasvattaa chilinsä ulkona, varjon puolen terassilla tai seinustalla, eri lajit vähän eri paikoissa. Varjoa ne kaipaavat, sillä päivälämmöt voivat tähän aikaan vuodesta olla 37°C. Baccatumien kasvupaikoilla oli kuulemma ollut mehiläisiä pörräämässä ja tässä on tulos.

Enpä ole risteyttämiseen perehtynyt, mutta ilmeisesti sieltä voi tulla vaikka minkä muotoisia ja värisiä vanhempien ominaisuuksista riippuen tietysti. Maut vaihtelivat yllättävän vähän. Useimmat olivat ihan hyviä baccoja. Tulisuudessa oli vaihtelua ja tuo viimeksi kypsynyt pyöreä oli aivan mauton. Kun näiden seuraava sukupolvi voi taas olla erilainen, en lähde noita edelleen kasvattelemaan, vaan tyydyn olemassa oleviin lajikkeisiin. Niissäkin on ihan riittävästi ihmettelemistä.

Niin, John otti uudet, selkeämmät mallikuvat sivuilleen ja poimi minulle viime viikolla uudesta sadostaan uudet siemenet ja ne ovat tulossa. Pitänee laittaa itämään, kunhan saapuvat.