Siemenet ovat Tarinan mukaan Konecranesin intialaiselta työntekijältä, joka toi chilejä mukanaan kotimaastaan ja niitä joutui tuttujen kautta kuivattuna Tarinallekin. Hän otti siemenet talteen ja kyseli minulta tunnistusta. Eipä se selvinnyt.
Annuum se on, kukista ei ole epäselvyyttä, mutta runko on epätavallisen tukeva - ja karvainen. Voisi tuossa hyvinkin olla frutescensin geenejä. Tämä on nyt jo 80 cm korkea neljän kuukauden ikäisenä, vaikka on ollut sivuraiteilla heikommalla hoidolla. Ihme kukkii runsaasti ja raakileitakin on. Ne ovat pieniä pallukoita, eivätkä taida kasvaakaan peukalonpäätä isommaksi. Tämä ei ole mikään tavallinen suippo, teräväkärkinen annuum, vaan pyöreähkö punainen marja. Tarinalla oli blogissaan kuvia 2011.
Kukka on tyypillinen valkoinen annuumin kukka ja heteetkin ovat valkoisia varreltaan. Lajista ei siis ole epäselvyyttä. Raakileen muoto lienee myös jo lähellä lopullista. Mausta ei ole mitään aavistusta, mutta tuskinpa intialaiset niitä ihan huvin vuoksi olisivat Suomeen rahdanneet.
Tuo muistuttaa jonkin verran kirsikkachiliä, jollaisia on nimetty ainakin Kalkutalle ja New Delhille, mutta lähempänä se on Kashmir-chiliä. Kashmirilaista pitkulaista olen kasvattanut, mutta tuo lyhyt ja paksu on jäänyt kokeilematta. Jos taas tuoja on Etelä-Intiasta, lajike voisi hyvinkin olla Gundu. Intiassa chililajikkeet ovat hyvin paikallisia, yhtenäiskulttuuri ei vielä onneksi ole tasapäistänyt maata.
Tekstit
2 kommenttia:
Meillä vainajoituivat kaikki kolme Intian ihmettä viime talvena. (kolmessa eri huushollissa)
Naga Morichi (kirjoitettinkohan se noin?) voi hyvin ja sen "uppista keikkaa parturoinnin" jälkeen on tehnyt jopa muutaman podinkin.
Säpäkkää viikonvaihdetta!
Sattuisiko sinulla olemaan tietoa, ovatko nämä Pohjois- vai Etelä-Intiasta? Se voisi ratkaista lajikkeen. Chilit tuoneen henkilön nimikin voisi kertoa kotipaikan.
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.