Kaksi viikkoa kynimisestä - vihreää pukkaa jo

Kaksi viikkoa sitten karsin muutaman chilin täysin lehdettömäksi, myrkyttelin kahteen kertaan ja toin ne parvekkeelta sisään. Nyt baccatumit Kellu Uchu ja Aji Indian jo vihertävät iloisesti, kuusivuotias ryhmyinen Piri Piri vielä miettii, mutta se tuotiinkin ulkoa kylmästä suoraan lämpimään.

Eniten epäonnistumisia sisään tuonnissa on sattunut, kun olen kastellut runsaasti ja kylmällä vedellä ulkoa vesisaavista. Siitä juuret eivät pidä. Talvehtijoille riittää hyvin vähä kastelu, ellei sitten halua kasvattaa niitä jatkamaan satokauttaan, kuten olen ajatellut noiden baccatumien kohdalla. Toinen epäonnistumisen paikka on leikkaus likaisilla saksilla ja väärästä paikasta. Silloin joku sienitauti iskee, eikä sitä saa pysäytettyä.

Niin ei toivottavasti käynyt tällä kerralla. Noinhan ei pidä leikata, että jää tynkä kuivumaan. Oikea leikkauspaikka on juuri lehtihangan yläpuolelta, jolloin uusi kasvu peittää leikkausarven. Nyt ei kuitenkaan ole kyse niin arvokkaista kasveista, että lähtisin leikkelemään uudestaan tai hakemaan jotakin ainetta haavan peittämiseen. Sellaisiakin on.