Meidän kuivan hiekkarinteen "jättikurpitsa" kerättiin lehtien jäädyttyä 11.10. ja siitä asti sitä on säilytetty ulkona, onhan se melkein puutarhapöydän kokoinen. Ei se oikeasti ollut kuin 24-kiloinen, sylissä kannettava, mutta ei jääkaappiin mahtuva.
Onttohan se oli, mutta rihmastoa ja siemeniä oli aika vähän. On siitä syötävää riittänyt kahdelle perheelle viikoiksi. Kurpitsasta saa yllättävän monenlaista murkinaa, vuokaa, risottoa, uunissa paahdettua lisuketta, piirakkaa, hilloa, chutneytä ja paljon muuta, mutta kurpitsakeitto on ollut kaikkien suosikki.
Tuossa on yksi hyvä resepti, jota on monesti tehty, tosin ilman perunaa, mehua ja sokeria; tuorejuuston voi korvata kermallakin. Kurpitsaa oli tietysti reilummin, kun sitä riittää. Päälle ripottelin paistettua pekonia tai poronkäristystä, krutongit tietysti käyvät. Yrteillä olen myös tehnyt muunnoksia; timjami, rosmariini, vähän juustokuminaa ja kotimainenkin kumina käy, ruohosipuli, persilja tai korianteri käyvät silppuna päälle. Chiliä pieneen keittoon sopii meidän makuun yksi keskitulinen baccatum, vaikkapa Aji Indian.
Tekstit
