Chilisäilykkeitä syksyn sadosta

Kirjoittelutahtini hidastuu, sillä useimmat asiat on täällä jo sanottu, monet useampaankin kertaan. Blogin historiasta ne löytyvät ja ilmeisesti Googlellakin, sillä viime kuukauden ylivoimaisesti suosituin sivu näyttää olevan etikkasäilöntä. Keväämmällä sitten taas nousee ykköseksi idätyslautta ja perässä lannoitteet ja valotestit. Olen siis myöhässä tämän aiheen kanssa, mutta onneksi säilöntäohjeet löytyvät jo 2010 elokuulta. Päivitin niitä vähän sinne alkuperäiseen juttuun, kun mitättömän vähäinen etikkamäärä (1dl viinietikkaa / 4dl vettä eli litra säilykettä) arvelutti monia, vaikka se asiantuntijoiden mielestä on täysin riittävä säilytykseen. Minunkin etikkaa vieroksuva makuaistini sietää tuplasti vahvemman annoksen. Kopion sen reseptin tähänkin, ettei tarvitse linkkejä klikkailla:

Litralle chilisäilykettä
4 dl vettä
2 dl omenaviinietikkaa
0,5 dl hunajaa (voi korvata sokerilla)
0,25 dl sokeria (pari ruokalusikallista)
1 tl merisuolaa
1 sitruunan mehu

Makeutta ja suolaisuutta voi oman maun mukaan muunnella, samoin etikan määrääkin. Niitä ei kannata arvioida tästä nesteestä, koska chilit täyttävät ainakin puolet purkista. Tuloksen maistaa vasta muutaman viikon päästä, mutta sekoittamalla lusikallisen lientä lusikalliseen vettä saa jonkinlaisen käsityksen etikasta ja suolaisuudesta.

Tässä pari mallipurkkia suosikkisäilykkeistäni. Punainen Aji Cristal on pitänyt pintansa vuosien ajan. Niistä leikkasin kannan pois, halkaisin ja poistin siemenet sekä tungin purkkiin tiiviisti. Myöhemmin paloittelen ne ruoanlaittoon, vaikkapa pizzan päälle, mutta olisihan sen paloittelun tietysti voinut tehdä jo ennen säilöntää.

Valkoinen Aji Fantasy Sparkly White meni siemenet poistettuna muutamaan osaan leikattuna purkkiin. Siitä jätin muutaman kellomaisen muotoisen kokonaiseksi joulupöydän koristeeksi. Niihin tein vain viillon, että vesi pääsee sisään. Tämä valkoinen onkin hyvää, todella lupaava tulokas myös etikkasäilöntään. Siihen tulee himo.

Purkit tuossa ovat vielä kuumia, eivätkä kannet ole painuneet kuopalle, mutta kyllä tuollaiset kannet sulkeutuvat tiiviisti, kunhan ne tiukasti sulkee kuumana ja purkki on piripintaan asti täynnä nestettä.

Lisäys viikon päästä:
Fantasy-purkki piti avata ja maistaa. Onkin tosi hyvää ja rapeaa eikä juuri maistu etikalle. Tämä on niin mietoa, että sitä ei kannata sekoittaa ruokaan, mutta lisukkeena lautasella se kuluu nopeasti.