Kuubalainen palelee parvekkeella

keskiviikko 12. syyskuuta 2012


Kuubalainen Aji Cachucha (C. chinense) on pienestä asti kasvanut erittäin tukevaa ja tuuheaa kasvustoa. Se on kukkinut pitkin kevättä, mutta vasta parvekkeella alkoivat raakileet kehittyä. Silloinkin niistä tuli kovin pikkuisia. Aloin jo uskoa, että niiden kuuluukin olla tuommoisia sentin leveitä kuten ylempi kuvassa, kunnes muutama kasvoi isommaksi, jopa kolmisenttisiksi. Vasta elokuun alun tienoilla alkoivat kaikki uudet raakileet kasvaa isommiksi.

Aji Cachuchalla on netin tietojen mukaan monia muitakin nimiä; Aji Dulce, Roberto's Cuban seasoning, Ajicito, tai Ají Gustoso. Näistä monet tunnetaan "tulettomina habaneroina", mutta toisaalta esimerkiksi Aji Dulcesta on myös tulinen muoto markkinoilla, joten aivan samanlaisista lajikkeista ei taida olla kyse, samannäköisistä kylläkin. Aji Cachuca myytiin minulle mietona chinensenä ja sitä se onkin. Maku on ensi maistamalla aika omaperäinen, tulee jotenkin rommi mieleen. Poltettakin on. Tosin, jos siemenet perkaa pois ja niiden ympärillä olevan vaaleamman hötön, se on varsin mietoa ja hukkuisi voimakkaaseen liharuokaan. En ole vielä kokeillut tätä moneenkaan paikkaan, mutta esimerkiksi kuumat juomat voisivat olla hyvä kohde, tai salaatti.

Keräsin kypsät pois ja leikkelin tuuhean pöheikön kovalla kädellä syksyiseen asentoon. Vain isoimmat raakileet saivat jäädä. Roskiin meni ainakin 2/3 vihreästä massasta. Tukeva puu tämä on edelleen, rungossa olisi ainesta vaikka bonchin (bonsai chili) muokkaamiseen.

Syytä kesän huonoon satoon en oikein muualta löydä kuin viileydestä. Pieniä nappuloita oli joka oksalla, isoja harvassa. Tämä kasvoi perulaisten valkoisten Habanerojen välissä ja ne satosivat kumpikin ihan kohtuullisesti. Kuubalaiselle ei sama lämpö riittänyt.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.