Sadonkorjuuta saksilla

Parvekkeen nurkassa oli jo niin tiivistä kasvustoa, että sadonkorjuun avuksi piti ottaa sakset. Aji Indianin (C. baccatum) oksat olivat niin vaikeasti tavoitettavia, että leikkelin ne irti ja keräsin kypsät vasta pöydällä.

Aika kasa niitä tulikin. Suurin osa on kypsää, mutta oli siellä vihreitäkin. Keskiviikon tienoissa on kuitenkin jo yöpakkasia luvassa, joten eiköhän ollut aika kerätä kaikki pois.

Aji Indian sopii mielestäni erityisen hyvin lihapatojen tai riistakäristyksen mausteeksi. Talven varalle kuivaan niitä puolikkaina vihanneskuivurissa, joita muuten on näkynyt viime aikoina muutaman kympin tarjouksina. Nyt on aika hankkia, ellei sinulla vielä ole sellaista.

Kuivatut chilit laitan tuollaisena pussiin ja murennan pataan vasta tarvittaessa. Mielestäni puolikkaat pitävät arominsa paremmin kuin jauhe. Siemeniä kerään vasta kuivista, mistä ne on helppo rapistella irti. Minun vanha kuivurini puhaltaa enemmän keskelle ja siksi jätän reunat vähän vajaaksi tai laitan sinne ohuempia paloja.

Täysikokoiset vihreät maistuivatkin yllättävän raikkaille. Tulisuus on hieman vähäisempää kuin kypsissä, mutta kyllä nämä ihan chilejä ovat. Kuivaanpa nekin, mutta en ota siemeniä näistä. Siksi ne pitää sijoittaa alimmalle ritilälle, sillä kuivauksen aikana siemeniä putoilee alemmille tasoille.


Ai niin, se Niksipirkan niksi.
Chilejä peratessa monet käyttävät kumihanskoja (nitriili) ja sellaiseen onkin aihetta, jos tosi tulisia käsittelee. Tämmöinen keskikastin chili ei käsiä särje, kunhan sitä ei mene arkoihin paikkoihin. Pinnassa ei ole kapsaisiinia, joten sitä voi huoletta käsitellä. Polte ei lähde käsistä pesemällä. Rasva liuottaa kapsaisiinia, joten ruokaöljyllä hierominen ja sen jälkeen pesu helpottaa jonkin verran tilannetta.

Tarkka työtapa ehkäisee ikäviä yllätyksiä.
Kun veitsi on oikeassa kädessä ja chilejä käsittelee pelkästään vasemmalla, pitää vain huolehtia, että ei hiero silmiään tai kaivele arkoja paikkojaan milloinkaan vasemmalla kädellä.

Intialaiset ovat vieneet tämän säännön uskonnon tasolle. Siellähän syödään edelleen sormin. Ehdoton sääntö on, että oikealla syödään, vasemmalla pyyhitään. Sillä ei koskaan kosketa ruokatavaroihin. Leipäkin murretaan yhdellä kädellä, aina oikealla.