Chiliaitahan on vasta kuukauden ikäinen, joten ihme kasvua ei näillä säillä voi odottaa. Ovat ne kuitenkin juurtuneet paikoilleen ja ensimmäiset kypsätkin saatiin Juhannukseksi.
Eihän aita tuosta vihreydestä oikein erotu, mutta on se hiukan tuuhettunut kuukaudessa. Selvää pituuskasvua on vaikeampi havaita. Oikeassa laidassa pilkistää vähän talvivalkosipulia, joiden rivistö jatkaa aitaa sujuvasti.
Vähän lähempää katsoen näkee paremmin. Tuon oksan vaakasuora osa kukkineen ja nuppuineen on uutta kasvua.
Vasta kuvasta huomasin, että kukassahan on kirva. Pihassa pyörii useita tiaisperheitä, sieppoja ja muitakin pikkulintuja, riittäisivätköhän ne? En haluaisi myrkyttää, kun tuota kypsääkin jo on, mutta pitää tarkkailla tilannetta päivittäin.
Vähän alempaa löytyvät isommat raakileet, jotka riippuivat oksilla jo silloin, kun istutin nämä Kellu Uchut eli Lemon Dropit (C. baccatum) aitaan. Siellä on useita keltaisia ja värinvaihtoa valmistelevia.
Nämähän ovat ledivalojen testissäni jo talvella isoksi kasvaneita. Ovatpahan vain viiden - kymmenen asteen päivä- ja alle viiden asteen yölämmöissäkin ulkona kypsyneet, vaikkakin hitaammin kuin sisätiloissa. Salaisuus piilee siinä, että nämä ehtivät juurtua lämpimän kauden aikana ja maaperä suojelee juuria kylminä öinä. Ruukussa tuulessa Omnicolor ja amppelitomaatti eivät kestäneet tätä säätä, vaan ne piti siirtää sisälle Juhannuksen hallanvaaran tieltä. Myös terassin toisella sivulla Aji Indianissa on kypsää punaista. Kyllä näillä maustaa jo monta ruokaa.
2024 ett chiliår?
6 kuukautta sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.