Jättikurpitsa parvekkeella 8 cm ruukussa

Siinä se nyt on, arvailujen aihe koko komeudessaan. Jättikurpitsa Mechta kuharki (Cucurbita maxima), suomeksi Kokin unelma.

Järjetöntähän tämä on, mutta minulle jäi idätyksistä yksi taimi yli ja tuossa se nyt on kasvanut puolitoista kuukautta 8 cm taimiruukussa, joka on 10 cm ruukun sisällä, jossa on kiviä painona, ettei heti kaadu. Kun nostin vielä sen latvan kiipeämään narua pitkin, korkeudeksi tuli jo metri.  Kyllä Puutarhan Kesä on tehokasta ainetta. Edellisen jutun kuvassa voimakkaassa vastavalossa ollut karvainen kurpitsan nuppu on auennut ylimmäksi kukaksi.

Latvassa on kaksi raakiletta, nuo pallukat kukan perässä. Ne lähtevät kasvuun vain, jos saavat siitepölyä hedekukinnosta, joita onneksi aukesi varren alaosaan toisen kukan kanssa samaan aikaan. Pensselisetä liihotti kukasta kukkaan ja nyt vaikuttaa siltä, että tuo ylempi pallukka olisi alkanut turvota.

Eihän se voi olla mahdollista?
Näistä pitäisi tulla 8-10 kiloa painavia kurpitsoita ja varren lonkeroita luvataan 8 metriä. Muistan kyllä viime kesältä, miten vaikeaa oli jätin  kasvun aloitus. Monet pikku pallukat siinä kuivuivat tai märkänivät ennen kuin oikea kasvuvoima löytyi varresta, joka silloin oli jo monta metriä pitkä ja monesta kohtaa juurilla kiinni maassa. Toivoa ei siis taida olla, mutta hienoja ovat kukat ja rehevä kasvi. Ilo sitä on katsella.

Ulkona (huom: aurinko pilkahti aamulla) ruohosilpulla peitetyssä maassa betonimuurin suojatessa pohjoistuulilta tämä jättikurpitsa on viihtynyt viileässäkin kohtuullisesti. Se on kaksimetrinen, tuplasti parvekekasvia pidempi ja paksumpi ja ovathan nuo lehdetkin eri kokoa. Yhtäkään kukkaa ei vielä näy, ei edes isoja nuppuja. Ehkäpä parvekekasvattelu todistaa taas kerran sen, että surkeissa kasvuoloissa kasvi yrittää ensin huolehtia jälkikasvustaan. Parvekkeella muuten toinen pallukka on kasvanut. Mittasin ne ennen kukintaa, 27 mm ja nyt jo 42 mm. Siinä meillä on jo kymmenen gramman jättikurpitsa.