Toivottavasti viimeinen kookoskuidun uhri

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Raja Mirch (C. chinense) ei voi hyvin

Se ei ole saanut liikaa aurinkoa, vaan lehdet ruskistuvat ja putoilevat jostakin muusta syystä.

Tuo oli istutettu edelliseen ruukkuunsa helmikuussa ja siinä se alkoi voida huonosti huhtikuussa. Vaihdoin ruukkua ja "multaa" muutama viikko sitten ja nythän jo latvassa näkyy uutta tervettä kasvua.

Alkuperäinen kasvualusta oli halpahallien kookoskuitua, siitä olen varma, sillä siihen aikaan minulla ei ollut muuta ja multakin oli ulkona jäässä. Muutama muu taimi ehti siinä kasvualustassa jo kuolla, tämän siirsin ehkä ajoissa uuteen kookokseen, Chilitarvikkeen merkkituotteeseen.


Juuret näyttävät nyt, muutama viikko siirron jälkeen heränneen henkiin, ohuita valkoisia juuria on sekä pohjalla että ylempänä. Laitoin tuon isompaan ruukkuun, mutta kasvualusta on edelleen kookos. 

Perehdyin vasta nyt tarkemmin kookoskuitujen mahdollisiin eroihin. Halpahallien pakkauksista niitä ei löydä, mutta vuosia markkinoilla olleilta merkeiltä löytyy vihjailun tyyppisiä määritelmiä: meillä nämä asiat on hoidettu, muilla ehkä ei. Esimerkiksi nämä merkkituotteet on huuhdeltu suolattomalla vedellä. Olen itse Intiassa nähnyt, miten kookoksen kuoria liotettiin suossa muutama kymmenen metriä merestä. Se vesi tuskin oli suolatonta. Myös kasvitautien ehkäisystä ja rikkaruohottomuudesta puhutaan ja niissä luvataan olevan hyödyllisiä sienirihmastoja. Katsotaan kuinka käy.

Silmääni osui myös hampun kasvattajille suunnattu tuote, jossa mainittiin, että kookos sopii erityisesti nopeakasvuisille kasveille. Chinenset ja frutescensit ovat minulla kärsineet eniten ja ne ovat hidaskasvuisia.

Kookos on vaivatonta kantaa kotiin autottomallekin, mutta halpaa se ei ole. Turve on huomattavasti edullisempaa isoissa säkeissä. Ja halpahallien maine meni näitä vertaillessa. Merkkituotteet erikoisliikkeessä ovatkin halvempia kuin noiden tarjoustuotteet.

Napsahduksista selvittiin säikähdyksellä

torstai 15. kesäkuuta 2017

Vanhuus vaatii veronsa chilinkasvattajalta. Tarkkaavaisuus ja jatkuva huolenpito ei ole entisellä tasolla ja virheitä sattuu entistä enemmän. Kenties niistä voi oppia joku muu, joten kerron kömmähdykseni julkisesti.

Viikko sitten kuvassa oli pari chinenseä, joita aloin siirtää ikkunalta parvekkeelle. Kun irrottelin niitä naapureistaan ja nostin viereiselle pöydälle, ruukusta kuului napsahdus. Aivan selvästi jotakin katkesi ja chili retkahti sivulle vaakasuoraan. Toiseen osasin varautua ja pidin kiinni, mutta niin vain sekin jossakin käsittelyn vaiheessa napsahti ja kallistui. Vauriokohdat olivat mullan alla, joten en varmuudella tiennyt, oliko katkennut runko vai pääjuuri, mutta voimakas napsahdus se oli kuin paksua oksaa katkaisisi.

Niissä oli pitkiä ja painavia sivuoksia ja ne olivat kasvaneet vinoon, kun en ollut koko keväänä "muistanut" kääntää ruukkuja ympäri, toisenkin puolen valoa kohti. Tuo saattoi johtua siitä, että niiden oksat olivat keskenään ristissä ja käsittely oli hankalaa. Jostakin syystä ikkunalla chilit kasvavat aina poispäin valosta. Kenties se johtuu siitä, että vain sinne mahtuu kasvamaan tai kenties ikkunaa vasten olevat oksat työntävät kasvua huoneeseen päin.

Chinenset Maldivian Heart X Purple Bhut ja Fatalii

Laitoin kiireesti chileille tukikepit ja sidoin ne tiukasti pystyyn. Irti poikki ne eivät sentään olleet. Murtuneita ja taittuneita runkoja olen ennenkin korjannut sitomalla, teippaamalla ja tukemalla, katkenneita lastoittamalla. Nyt en kaivanut vahinkokohtaa esiin, toivoin vain, että palat osuisivat kohdalleen. Ilmeisesti niin kävi, sillä ne ovat vielä viikon päästä hengissä. Oletin lehtien roikkuvan seuraavana päivänä velttoina ja olin valmistautunut peittämään nuo muovipusseilla, mutta seuraavat päivät olivat viileitä, sateisia ja kosteita parvekkeellakin, eikä repsahdusta tapahtunut. Nyt ne näyttävät kestävän aurinkoakin.

Niin, nämähän on vahvasti leikelty kokoon, kaikki sivuhaarat pois ja latvastakin osa haihtumisen vähentämiseksi. Suurin osa kasvustosta meni roskiin. Kun olin sitonut ne tukikeppeihin siirsin ne kuitenkin varovasti isompaan ruukkuun juuripaakkuun koskematta ja istutin selvästi entistä syvempään. Nyt nuo ovat puolimetrisiä ja kukkivat runsaasti. Muutama raakile lähti niiden sivuoksien mukana, mutta tilanne oli niin uhkaava, että uhrauksia piti tehdä.

Bulgarialainen kypsyy ikkunalla

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kurkut, kurpitsat ja tomaatit pääsivät vihdoin ulos kasvamaan ja parvekkeelle tuli tilaa ainakin noille parille chinenselle kuvan vasemmassa laidassa.

Oikealla on Bulgarian Teardrop, tämän kertainen päätähtemme, kookas baccatum, joka on jo kasvanut ikkunan ylälaitaan ja on sitä leikeltykin kevään mittaan.

Bulgarian Teardrop (C. baccatum) nimen saanut chili on mitä ilmeisimmin PI 439370 Chiliwikinkin mukaan. Kasvatin sitä 2008 ja kasvin muoto ja marjojen muoto ja kasvutapa vastaavat toisiaan. Silloiset kuvani marjoista näyttävät hieman punaisemmilta, mutta se voi johtua myös erilaisesta ikkunavalosta ja kamerasta, mutta tiettävästi värin vaihto on hidasta. Odottelin näiden kypsymistä pari viikkoa, eikä väri siinä ajassa muuttunut oranssista mihinkään. Odotellaan lisää. Lehdet ovat ikkunalla kärsineet, osa on palanut liimautuessaan lasiin, osassa on muita vaurioita, mutta kyllä siinä pitäisi olla riittävästi elinvoimaa.

Marjathan ovat melko pieniä, paksun sormenpään kokoisia. Saattaisivat ne hyvässä mullassa ja valossa kasvaa isommiksikin. Kuten 2008-kasvattelussani, tässäkin oli runsaasti siemeniä, mutta hedelmälihaa sentään on kohtuullisen paksusti, ei mikään paperinohut annuum sentään. Osa siemenistä tuossa isommassa on mustasydämisiä, eli eivät todennäköisesti tule itämään. Eiköhän noista kelvollisiakin löydy. Maku on melko mieto, sopiva voileipächili. Paljaaltaan maistaen jäi mukava pistely suuhun, ihan miellyttävä baccatum-aromi.

Nämä tahtoisivat jo ulos

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kurpitsat yhteisellä kastelualustalla pienissä ruukuissaan tahtoisivat jo ulos, mutta ensi yöksikin on vielä luvattu hyvin kylmää. Sitten pitäisi hallanvaara olla ohi.

Ykköskasvupaikan tomaatit ovat myös jo aivan liian isoja sisäkasvatukseen. Niitä idättäessäni uskoin vielä lämpimään toukokuuhun. Pisimpänä siellä muiden päälle kallistelee Nepal, jolla mittaa on jo 80 cm. Rivissä ovat Early Wonder, Nepal, Sibirian ja Amish Paste.

Nepalin latva haarautuu jo ja se jatkaa kaksilatvaisena. Eipä tuo taida satoa haitata, sillä haarat näyttävät tasavahvoilta ja pieni "varaskin" on jo haarautumiskohdassa. Sen poimin pois.

Kaikki tomaatit ovat kukkineet jo toista viikkoa. Eiköhän kohta ala raakileitakin näkyä. Niiden kasvulle olisi kyllä eduksi, jos juuret pääsisivät maitopurkeista vapauteen puutarhamaahan. Olen istuttanut noita rinnakkain siten, että joka toinen on korkea runkotomaatti, joka toinen matala pensastomaatti. Nyt pensastavia lajikkeita ovat Early Wonder ja Sibirian. Ne saavat kasvatella sivuversojaan melko vapaasti ja korkeilta tomaateilta karsin alalehtiä, että matalammat saavat valoa. Runkotomaateilta myös karsin lehtihankoihin muodostuvia "varkaita", sivuverson alkuja.

Kasvihuonetta ei siis ole ja noiden on pärjättävä ihan luonnon armoilla säiden suhteen. Eiköhän ensi viikolla jo lämpö riittäisi ainakin pitämään ne hengissä, ehkä vähän kasvamaankin.

Kesäkuu

torstai 1. kesäkuuta 2017

Kesäkuu saapui maa valkoisena. Onneksi en ehtinyt niitä kurkkuja ja kurpitsoita ulos vielä istuttamaan.

Keskipäivällä +4, yöllä lähestyy nollaa ja seuraavana vielä enemmän. Hui!

Fantasy kukkii nyt

tiistai 30. toukokuuta 2017

Aji Fantasy Sparkly White (C. baccatum)

Tänä vuonna ei kaikki taimikasvatus onnistunut kuten joskus aikaisemmin, mutta niin vain tämäkin baccatum on kehittynyt surkeasta alusta lähes puolimetriseksi ja kukkivaksi. Se tuli taimelle vasta uusintakylvöstä helmikuun lopulla, mutta oli vielä maaliskuun puolivälissä surkea rääpäle, ehkä silläkin oli huonoa kookosta juurillaan. Nyt se on ollut muutaman viikon parvekkeella ja näyttää viihtyvän viileissä öissä.

Kukat ilmestyivät noin kolme kuukautta vanhaan kasviin, joten ei se nyt aivan surkea saavutus ole kuitenkaan. Toinen yksilö oli edelleen taimiruukussaan sisätiloissa, mutta kukinnan sekin vain aloitti samaan aikaan, tosin puolta pienempänä. Nyt sekin pääsi isompaan ruukkuun ja kaverin viereen parvekkeelle.

Kukat olivat hankalassa asennossa alaspäin ja päivä oli sateinen, niinpä laitan ainoan onnistuneen kuvan näin isoksi ihan vain onnistumisen tunteen vuoksi. Värikin on tällä kertaa oikea.

Eipä viedä vielä arkoja kasveja ulos

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Lämpimän sunnuntain jälkeen sääennuste lupaa taas kylmää viikkoa, ei ehkä yöpakkasia, mutta kylmiä päiviä. Päättelin, että eipä tuolla kurpitsat ja kurkut, ei edes tomaatit kasva, parempi pitää vielä vaan parvekelasien suojassa.

Kurpitsan taimet ovat tuota kokoa, sekä kesäkurpitsat että tämä vähän isompi, 1-2 kiloiseksi kasvava. Se on venäläistä siementä ja nimi on käännettynä kurpitsa hasselpähkinä. Valkoinen kukkameri taustalla on luumupuu, joka on täynnä kukkia kuten kirsikkapuutkin ja kimalaisiakin pörrää. Se puoli näyttää hyvältä.

Niin, en siis rohkene viedä pikkutaima vielä säiden armoille, mutta tein sellaisen tempun, että nostin nuo ulos ruukuistaan ja lisäsin pohjalle sentin, pari kookoskuitua, että juurilla olisi jotakin askaretta tulevan viikon aikana.

Kesäkurpitsoissa on jo nuppuja. Tämä on viime kesältä tuttu Bush Baby F1, vihreä vaalein raidoin. Toisena lajikkeena minulla on nyt uusi Black, jolla tietysti on mustat hedelmät. Nuo nuputhan näyttävät olevan poikakukkia. Tyttökukilla on selvä pallero nupun perässä. Liian aikaista se olisikin noin pienille, eivät jaksaisi vielä kasvattaa hedelmiään. Kurkut piti siirtää kokonaan muualle, kun ne jo kasvattelevat tarttumakärhiään ja kietoutuvat muiden ympärille.

Kesä tulossa sittenkin?

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Eipä vaivuta synkkyyteen. Aurinkoisen ja lämpimän päivän ilopilleri parvekkeella on Rain Forest (C. baccatum).

Vappuna alkoi tämän talvehtijan kypsän sadon kausi ja nyt tuo suorastaan hehkuu punaisena. Onhan noilla moni ruoka jo maustettu, mutta niitä vain riittää. Hyviä ja mietoja ovat. Ja kookoskuitukin näyttää kelvolliselta.

Tomaattien ja kurpitsoiden ulos vientiä taidan vielä muutaman päivän viivytellä, kun ennusteet lupaavat lauantai-aamuksi kylmää. Ehkä sitten voisi jo uskaltaa. Nehän tulevat siis ihan ulkoilmaan säiden armoille ilman minkäänlaista peittoa tai suojaa.

Lisää onnettomia kasvatuksia

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kaikki ei nyt mene ihan putkeen. Virheitä sattuu ja kasvattajan ikäkin varmaan alkaa haitata, huolenpito herpaantuu ja varsinkin kasvatustapahtumien muistiinpanoissa on isoja aukkoja ja vielä isompia omassa muistissa. Niinpä virheitä ei pysty jäljittämään luotettavasti. Mututieto ei ole oikeata tietoa.

Madre de Rios (C. frutescens)


Aji Guaguao (C. frutescens)

Tuossa kaksi onnetonta frutescensia, joista ei tainnut tulla chilejä tällä kaudella. Näistä sentään on historiatietoa kahden kuukauden takaa, jolloin niillä jo oli ongelmia kookoskuidussa pikkutaimina. Lannoitus ja magnesiumin lisäys auttoivat joksikin aikaa, mutta Vapun tienoissa tauti näytti jo tulevan kuolemaksi. Latvan kasvupisteet kuivuvat ja lehdet putoilevat. Alemman. Guaguaon nostin pois ruukustaan, eikä sillä ollut paljonkaan juuria, ei varsinkaan valkoisia, terveitä. Kookos varisi pois juurien ympäriltä ihan itsekseen. Kokeilen vielä tuon pelastamista vesiastiassa, mutta tuskinpa se enää auttaa.

Nämä siis olivat "halpahallin kookoksessa". Siinä on muillakin ollut ongelmia ja minullakin aikaisemmin. Halpuuskin osoittautui vain mainostekstiksi, sillä Chilitarvike ja Pavunvarsi myyvät erilaisia merkkejä halvemmalla. Hankin molempia, mutta eipä tullut merkittyä ruukkuihin, mitä ainetta niissä on. Niinpä vertaileva seuranta ei ole mahdollista. 

Tomaattimurheutus:

Keräsin kuusi tomaatin tainta samalle kastelualustalle ja niistä kaksi on kärsinyt, muut kasvavat tukevasti. Kastelussa tai lannoituksessa ei ole eroa, mutta saattaa olla, että kookoskuitu loppui kesken ja noissa on eri tuotetta. Varmaa muistikuvaa ei ole.


Tämä toinen on alhaalta aivan yhtä huonossa kunnossa, mutta latvassa lehdykät vain vetävät reunoja ylös. Liikalannoitusta se ei ole, se vetää koko lehden kärjestä lähtien rullalle kohti runkoa - ja tekee lehdet tumman vihreiksi. Joku muu tätä vaivaa. Ei kuitenkaan vajota synkkyyteen, nämä ovat varataimia, kakkoslaatua. Vakipaikalle mahtuvat lajikkeet ovat hyvässä kasvussa maitopurkeissaan ja kaikki kukkivat jo. Pitäisi kohta päästä ulos.

Edellisen jutun Montufar muuten kuoli, varmaan juuret olivat paleltuneet. Joku perheestä oli unohtanut illalla parvekelasin muutaman sentin raolle sen vierestä. Toisessa päässä parveketta lämpöpuhallin piti lämmöt noin viidessä asteessa. Ei kaikki kuitenkaan ole näin onnettomalla kantilla, kasvua tapahtuu ja satoakin tulee, kyllä tästä vielä chilikesä tulee ja ehkä tomaattejakin saadaan.

Montufar pahoitti mielensä kylmällä parvekkeella

lauantai 13. toukokuuta 2017


Rocoto Montufar eli PI 585273 (C. pubescens) ei sitten pitänyt kylmästä toukokuusta parvekkeella. Siitä on toista viikkoa, kun ruukutin noita isompiin ja toin lämpimästä sisätilasta parvekkeen vaihtuviin oloihin.

Kaikki ei ehkä ole vielä menetetty. Oksien päissä on muutamia pieniä, tuoreita lehtiä ja tarkkaan katsoen siellä on nuppujakin. Pakkasyöt ovat nyt ehkä ohi, enkä aio tuota takaisin lämpimään viedä.

Tuollaista sattuu chilinkasvattajalle.

Turbo sai parhaan paikan

maanantai 8. toukokuuta 2017


Parvekkeella on yksi paikka ylitse muiden, iso ruukku etelä- ja itäseinien risteyksessä. Siitä on aina tullut paras sato. Nyt valitsin melkeinpä arpomalla Turbo Puben (C. pubescens) tuolle paraatipaikalle. Se näkyy olevan melkein saman kokoinen kuin Aji Cristal viime keväänä tuohon päästessään ja Cristal kasvoi kattoon asti ja teki satoa koko kesän.

Yöllä oli pakkasta ja nytkin sataa lunta, mutta eiköhän tämä kylmä viikko pärjätä lämpöpuhaltimen avulla. Tuo istutussysteemi osoittautui hyväksi ja Cristalin juuret olivat levinneet syvälle isoon ruukkuun. Systeemistä voit lukea viime keväisestä istutusjutusta.

Tomaattikevennys:
Tomaatit ovat olleet jo kolme viikkoa parvekkeella ja ajoittain yöt ovat käyneet lähellä nollaa, mutta ensimmäiset ulos tarkoitetut kuitenkin kukkivat jo. Tarkoitus oli hidastaa kasvua, sillä ulos niitä ei voi viedä vielä kolmeen viikkoon. Kasvu onkin melkein pysähtynyt ja kukkia on tullut tilalle. Kuvassa on kuitenkin varhainen lajike Boney-MM, jonka aion pitää parvekkeella. Siinä kasvaa jo muutama tomaatti. Kypsää vielä toukokuussa?

Aina vain pienempänä ne kukkivat

perjantai 5. toukokuuta 2017

Peruvian White Habanero (C. chinense) on todellakin vain 7 cm korkea, mutta kukkia on jo runsaasti. Sen alkuvaiheet olivat vaikeita, itävyys oli huonoa ja vaati uusintakylvön. Ehkä olin lämmittänyt liikaa siemeniä, sillä poimin ne vasta kuivatuista chileistä. Pikkuiset "luodit" olivat minulle turhan pientä askarreltavaa ja halkaistuina kuivatuista siemenet rapisivat irti helposti. Voisiko tuo vaikuttaa vielä pituuskasvuunkin?

Alin kukka on ensimmäisessä haarautumiskohdassa, vain 4 cm mullan pinnasta. No, mahtuisivathan ne 2-3cm pitkät pötkylät tuossakin kasvamaan, mutta tuskin aloittavat vielä. Tiheässä yläosassa on nyt 4 tasavahvaa latvaa ja ne haarautuvat koko ajan lisää. Todella pienimuotoista.

Emokasvi oli aikanaan yli puolimetrinen tiheä ja leveä puu, kenties tämäkin vielä kesän lämmössä innostuu kasvamaan korkeuttakin.

Vaihdoinpa lannoitetta

tiistai 2. toukokuuta 2017

Eipä tuossa mitään dramaattista tapahtunut, mutta raflaava otsikko saatiin. Olen toki tiennyt aikaisemminkin, että Nutriforten Kastelulannoite on melkein kuin Puutarhan Kesä, vaaleanpunaista ja N-P-K arvoiltaan lähes samaa tavaraa. Nyt lannoitteeni oli loppu ja poikkesin HongKongiin ostoksille. Tarkoituksena oli oikeastaan ostaa Nutriforten Tomaatti-Mansikka ravinnetta, kun sillä voisi säätää typen määrää kasvun eri vaiheissa. Sitäpä ei enää ollut ja ehkäpä niin on hyvä. Tavallinen Taavi ei osannut ostaa molempia purkkeja kaksikomponenttisesta lannoitteesta ja syksyllä oli jompaa kumpaa hyllyt täynnä, toinen oli loppu. Onneksi on erikoisliikkeitä kuten Chilitarvike, joista sitä saavat ne, jotka osaavat sitä käyttää.

Puutarhan Kesää ja Nutriforten Kastelulannoitetta oli kumpaakin puutarhamyymälän hyllyillä runsain mitoin eri kokoisissa purkeissa. Kun kilo riittää minulla pitkäksi aikaa, valitsin hinnan perusteella. Nutrifortea sai kuudella eurolla ja Puutarhan Kesästä olisi pitänyt maksaa kymppi.

Eivätpä ne aivan samanlaisia olleetkaan. Vanhan lannoitteeni viimeiset rippeet ovat  huomattavasti punaisempia kuin uusi purkki ja rakennekin on vähän erilainen. Perusarvot ovat kuitenkin erittäin lähellä toisiaan: 13-7-20 ja 12-7-19. Erot ovat niin pienet, että tuollaisella millilitran mittalusikalla mittavirheetkin ovat suurempia.

Nutrifortessa on valkoisia pallukoita joukossa ja hieman epäilyttää, jakautuvatko ne tasaisesti. Purkkia aukaistaessa niitä oli näet pinta täynnä. Pienessä mitassa on vielä Puutarha Kesää ja se liukenee veteen aivan hetkessä, kuten tuon uuden hienompi raekin. Pikku pallukat sulavat hiukan hitaammin, mutta ei niitäkään montaa minuuttia kastelukannun pohjalla näkynyt. Eiköhän tähän totu ja uskoisin kasvienkin tottuvan, niin pieniä eroja noissa on.

Varsinainen lannoitejuttunihan on heinäkuulta 2008 ja löytyy täältä.

Sademetsästä punaväriä Vappuun

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Rain Forest (C. baccatum) viimekesäisessä 6 litran ruukussaan. Se talvehti matalaksi leikattuna valoisassa ja viileässä, vähän alle 20°. Viime kesänä tuo oli puolitoistametrinen hontelo ja harvalehtinen. Leikkauksen jälkeen se on alkanut kasvaa enemmän leveyttä ja lehdet ovat pienentyneet ja tihentyneet. Sehän taas lisää satomahdollisuuksia, kun sopivia oksanhankoja on enemmän.

Multa ruukussa oli laskenut kesän ja talven aikana melko paljon ja nostin chilin sieltä ulos mullanvaihtoa varten. Vähän taivuttelin ruukun reunoja ensin, että juuret irtosivat seinistä ja sitten vain nostin rungosta. Juuret näyttävät olevan hyvässä kasvussa. "Multa" näkyi olevan pääasiassa kookoskuitua, multaa ehkä kolmannes joukossa. Kaavin sitä pinnalta pois kerroksen ja pohjalta noin kolmanneksen. Uutta kuitua lisäsin ruukun pohjalle ja säästyneet juuret sen päälle. Sivuja tiivistin myös. Eiköhän se tuosta saa uutta kasvuvoimaa, kunhan muistaa lannoittaa.

Talvehtija ehti kypsäksi huhtikuun puolella ja mikäs sen sopivampaa kuin nauttia  punaisesta chilistä vappulounaalla.

Bulgarian Teardrop taitaa olla PI 439370

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Bulgarialaisia chilejä ei paljon ole. Yksi annuumi tunnetaan ja baccatum, jota kasvattelin väärällä nimellä 2008. Oikea numero selvisi syksyllä ja se oli PI 439370.


Bulgarian Teardrop (C. baccatum) on jo aika roikale, melkein metrin korkea. Lumisade ei tässä kuvassa erotu, mutta sitä oli ja järvi on edelleen jäässä. Huhtikuu ei ole kevättä yhtään edistänyt. Tämäkin chili lähti parvekkeelta kuvauksen jälkeen vielä kasvamaan olohuoneen ikkunalle. Muutama liikaa mittaa kasvanut tomaatti on ollut tuolla kylmissä öissä ja toisinaan  kuumissa päivissä viikon verran ja se on tehnyt niille hyvää. Väri on tummentunut, runko paksuuntunut ja pituuskasvu lähes pysähtynyt. Lämpöpuhallin on pitänyt pakkasen loitolla, öisin on ollut 3-5 plusastetta.


Bulgarialaisen raakileet ovat vaalean vihreitä, kuten PI 439370:n kuuluukin olla. Ne paljastivat minulle 2008 oikean numeron. Muistaakseni nuo olivat täynnä siemeniä ja syötävää oli kovin vähän.


Laitetaan tähän vielä tuon baccatumin kukkakuva, kun se viimeksi ei oikein näkynyt. Kalanruotokuvio on vihertävän rusehtava vähän valosta ja katsomiskulmasta riippuen.

Eikö lampun alla kasvakaan?

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Ensimmäiset tomaatti-idätykset tein maaliskuun alussa ja silloin taimelle tuli varhaislajike Boney-MM. Jätin niistä kaksi kasvamaan ja siirsin ne maitopurkkeihin kookoskuituun. Kuukausi sitten ne olivat pieniä taimia ja aivan saman kokoisia. Siirsin silloin toisen eteisen pohjoisikkunalle ledispotin alle, toinen jäi olohuoneen eteläikkunalle. Aluksi spotin alla oli enemmän valoa ja ajastimella päiväkin oli paljon pidempi. Vähitellen eteläikkuna kuitenkin alkoi saada lisää aurinkoa. Lampun alla kasvu jäi jälkeen, eihän se vastaa päivänvaloa.

Eteläikkunalla kasvanut on oikealla, vasemmalla lampun alla kuukauden oleillut. Se on paitsi matalampi, myös hennompi ja sille piti laittaa tukikeppi parvekkeelle siirron jälkeen, muuten se olisi kaatuillut. Olohuoneessa kasvanut on  rungoltaan paksumpi ja lehdet ovat isompia. Ikkunavalo vie jo maaliskuulla voiton kaikilla osa-alueilla.  Ledispotin laadusta en voi olla varma, kun niiden hankinnasta on jo aikaa ja niitä on erilaisia. Molempia hoidin täsmälleen samalla tavalla, yhtä paljon vettä ja lannoitteita, vain valo oli erilaista.

Tässä sitten viimeinen niitti ikkunavalon eduksi. Boney-MM aloitti kukinnan tänään. Spotin alla kasvaneessa on vain aivan pieniä nuppuja.

Parvekekauden aloitus houkuttaisi, kun ikkunoilla ja pöydillä alkaa tulla ahdasta, mutta sääennuste ei siihen vielä kannusta. Lähimmän viikon keskilämmöt näyttävät olevan nollan kieppeillä ja öisin pakkasta. Taidan aloittaa parvekkeen yöllisen lämmittämisen vasta viikon päästä. Tomaatit kyllä kasvavat tukevammiksi siellä. Laitoin nuo ulos vietävät lajikkeet taas liian aikaisin kasvamaan. Maaliskuun loppupuoli riittäisi niille.

Onhan meillä toki syöty itse kasvatettua tomaattia talvehtineesta Tumblin Tomista. Nykyisin sato on suuruusluokkaa pari kourallista viikossa. Kaupan kirsikkatomaatit eivät sen jälkeen maistu muutamaan päivään.

Chinensessä punaiset kukat?

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017


Maldivian Heart X Purple Bhut (C. chinense)

Toissapäiväinen nuppukuva oli Fataliista, tänään aukeni täysin toisenlainen chinensen kukka. Pienihän tuo on ja supussa, mutta väri on väärä, lajikuvaukseen sopimaton. Kyse on risteytyksestä, jonka kummatkin vanhemmat ovat kyllä chinensejä. Maldivian Heart on Malediivien perinnechinense, mutta Purple Bhut on risteytys, jonka vanhemmista varmaan löytyy jotakin koriste-annuumin geenejä.

No, erikoisen ulkomuodon vuoksihan minä tämän valitsin. Purple Bhut Jolokia oli jo kyseenalainen risteytys ja tämä vie sitä vielä askeleen pidemmälle. Olen periaatteessa puhtaiden alkuperäislajikkeiden kannalla, mutta katsotaan nyt mitä tästä tulee ja kasvatellaan siinä rinnalla "oikeita" lajikkeita.

Jatkoa baccan ja chinensen eroihin

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Jatkanpa sujuvasti edellisen postauksen aiheesta, chililajien eroavaisuuksista kukinnan alkaessa. Baccatum on tässä vaiheessa huomattavasti korkeampi ja lehdet ovat harvassa, usein isoja, jos ravinteita on ollut riittävästi.


Bulgarian teardrop (C. baccatum) aloitti kukinnan. Baccatumin kukka on pilkullinen, tässä ne ovat vihertäviä, mutta myös keltaisia ja ruskeita pilkkuja esiintyy. Tyypillistä baccatumille on, että kukkia (ja tässä nuppuja) on vain yksi oksanhaaraa kohti, joskus harvinaisesti kaksi. Taustalla Pyhäjärvi on vielä jäässä ja ikkunalaudalla oikealla on isoin tomaatintaimeni, Boney-MM ja siinäkin on jo nuppuja.

Chinensessä nuppuja, kukkia ja myöhemmin usein chilejäkin lähtee useita samasta pisteestä ja nuput suuntautuvat kaaressa alas. Se on täysin erilainen kuin baccatum tuossa ylhäällä. Tässä näkyy kukka aika huonosti, mutta se on pienehkö, yksivärinen, vaalea, hieman vihertävä ja enimmäkseen vähän supussa. Nämä lajit nyt erotti jo pikkutaimina lahtien muodosta, mutta tässä vaiheessa erot vain suurenevat.

Erilaiset "eurooppalaiset"

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Itä-eurooppalaisista kai pitäisi puhua, eikä sekään taida olla todellinen kotipaikka, mutta nimet viittaavat sinne.
Kaksi samanikäistä taimea, nimiltään Bulgarian Teardrop (C. baccatum) ja Moldavian Heart X Purple Bhut (C. chinense). Kolme kuukautta viileässä on pitänyt ne pienehköinä ikäisekseen. Chililajien erot tulevat kuitenkin selkeästi näkyviin.

Bulgarian Teardrop on baccatum ja kasvaa rotevasti pituutta ja isoja lehtiä harvakseltaan. Otin sen kasvatukseen, kun 2008 kasvatin vastaavan tapaista PI-numeroa, jonka alkuperä jäi hämäräksi ja PI-numerokin oli ilmeisesti väärä. Bulgarialaista silloinkin epäiltiin. Pyöreät marjat olivat maukkaita, joten mikäpä tätä on kasvatellessa.

Moldavian Heart X Purple Bhut on täydellinen sekaannus, kirjoitusvirhe sitoi sen Eurooppaan. Semillas myi sen minulle tuolla nimellä, mutta nyt hekin jo ovat korjanneet ilmeisen kirjoitusvirheen - tai eurooppalaisen väärinymmärryksen. Tämä kahden chinensen risteytys on 2014 mainittu F4-lajikkeeksi, joten aivan vakaa se ei liene vieläkään. Oikea kirjoitusasu on Maldivian Heart X Purple Bhut ja toinen vanhemmista on siis Malediiveiltä, toinen Intiasta. Tosin alkuperäisestä Bhut Jolokiasta on tässä välissä jalostettu purple-muoto, joka on toinen esi-isä. Nyt minun on hylättävä tuo Moldovaan viittaava nimi ja kirjattava tämä Malediiveille. Taidan poistaa Semillaksen kirjoitusvirheen tuolta lajikeluettelostani - jaa, sillä nimellä on jo muutamia taimimerkintöjä, enkä jaksa muuttaa niitä kaikkia - olkoot siellä. Tällä chilillä on toistaiseksi kaksi nimeä, Mo ja Ma-alkuiset. Semillas käyttää edelleen nimeä Maldavian, muut Maldivian.

Turbo kukkii nyt

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ledivalotestin Turbo Pubet (C. pubescens) ovat kasvaneet aika tiheiköksi kun valotesti lopetettiin ja ovat saaneet enemmän auringonvaloa. Isomman ledin valossa kasvanut on haaroittunut enemmän ja siinä on jo useita kukkia. Nuo ovat nyt kaksi ja puoli kuukautta vanhoja (tarkistin idätyskuvista).

Pubescensin kukat ovat aina vain hienoja, väriläiskä chilin kukkien joukossa.