Sateisen päivän kuvasatoa

Rocoto Red Peruvian (C. pubescens) kätkee satonsa oksien alle, lehtien taakse piiloon, mutta siellä muhii aikamoinen määrä isoja omenia.

Rocoto Riesen (C. pubescens) ehti ensimmäisenä ulkopubena kypsymään. Siellä on yksi täysin kypsäkin. Eipä siinä sitten mennyt kuin reilu pari kuukautta, sillä ensimmäiset raakileet bongasin heinäkuun yhdeksäs. Kohta tulee pakkaset ja tarvitaan sisämajoitusta.

Nuo ovat tänäkin vuonna hiukan isompia kuin Peruvianit, mutta vain ruukkujen koon suhteessa. Isoimmat Riesenit ovat 20-21 cm ympärysmitaltaan, Peruvianit 18-19 cm. Parvekkeella, missä molemmat ovat pienissä ruukuissa, nuo ovat samaa kokoa, 15-16 cm. Juuritilavuus ilmeisesti ratkaisee ja viimeiset sentit saadaan lannoittamalla. Nyt siihen ei ollut tarvetta.

Lopuksi Cajamarca (C. chinense).
Tämä on kaksivuotias ja englantilaisista siemenistä kasvatettu, siis suippokärkinen hedelmä. Niitäkin on muutama kypsynyt kesän aikana seinustalla. Nyt muut ovat vielä sinisiä ja piilossa lehtien takana.

Kohta maistellaan eri versioita Cajamarcasta ja vertaillaan näitä muistikuviin viime syksyltä, jolloin tämän puun erittäin pieni sato maistui erittäin hyvältä. Niinhän se yleisemminkin menee; jos hyvää tulee yllin kyllin, se ei enää maistukaan niin hyvältä. Harvinaisuus nostaa tuotteen arvoa.

Ikkunan takana näkyy seuraava projektini, valoa talveksi sisävarastoon. Kahta eri väriä. Siitä myöhemmin lisää.