Rocoto Peru kypsyy

Rocoto Peru (C. pubescens) kasvaa meillä jo neljättä vuottaan. Se on koko ajan ollut itsepäinen, omaperäinen kukkimisissaan ja sadon teossa. Se on maukas, keskikokoinen ja vaihtelevan muotoinen. Tuommoiset lommot ja kuopat kuuluvat kuvaan useinkin. Isoa satoa siitä en ole saanut koskaan, mutta se on tehnyt niitä odottamattomiin aikoihin, vaikkapa keskitalvella. Nyt taitaa olla suurin sato oksilla, suorastaan toista kymmentä kerralla.

Nythän se kasvaa isoikkunaisessa varastohuoneessa, missä se aloitti kukinnan toukokuussa huomattavasti pienempänä. Se on toista vuotta samassa 6.5 litran ruukussa ilman mullanvaihtoa. Multa on painunut alas ja täynnä juurimattoa, kun myöhästyin ruukunvaihdossa, eikä monimetriselle rennolle chilille sitä enää pystynyt tekemään.

Kesän se on siis pärjännyt lannoituksen voimalla. Puutarhan kesää kasteluveteen ja kastelua vähintään joka toinen päivä. Pisimpiä versoja ikkunasta yli tai ovesta ulos on pitänyt saksia reippaastikin. Taustalla on parvekkeelleni kiipeilevä viiniköynnös Zilga, joka toukokuisessa kuvassa vielä oli kuiva ranka.