 |
| Canario (C. pubescens) |
Makumieltymykset vaihtelevat, mutta tänään tuntui todella siltä, että nyt on löytynyt herkkumauste. Kun alkukesän on maustanut ruokansa pääasiassa baccatumeilla ja Habanerolla, tuollainen pubescens erottuu joukosta. Erottuu edukseen.
Canario (C. pubescens) kasvaa parvekkeen katossa amppelissa. Tässä näkyy vain sen keskiosa. Haarat ovat yli kaksi metriä pitkiä ja niitä luikertelee moneen suuntaan. Pääsato kypsyy nyt, mutta raakileita toki on kasvamassa. Pari viikkoa värin vaihdon jälkeen nuo alkavat irtoilla itsekseen, putoilla puusta. Silloin ne ovat minusta parhaimmillaan. Tämän Canarion
alkuperästä ja mietoudesta kirjoitin jo ensimmäisten kypsyessä. Hidashan tämä oli. Joulukuun alkupuolella taimelle tulleelta kesti seitsemän kuukautta saada kypsää oksille. Alkukasvatuksen valo ja lämpötila merkitsevät paljon.
Canario halkaistuna.
Väri on voimakas ja siemenet mustia. Tällainen pienehkö rocoto painoi 20g, mutta isoimmat ovat varmaan suuruusluokkaa 50g. Minun Canarioni eivät ole isoja. Kauas se jää suurimmista kasvattamistani rocotoista, jotka painoivat reippaasti
yli 100 grammaa.
Siemenet tuosta pitää poistaa. Ne ovat kovia ja kuhmuraisia. Sitten vain viipaloin yhden tuollaisen kermaiseen kanakastikkeeseen ja herkullista makua syntyi. Tulisempaan tarvitaan useampi. Hiukan juustokuminaa laitan chilin seuraksi ja merisuolaa sopivan määrän. Muuta se ei kaipaa.
Tekstit
2 kommenttia:
Kunhan muistat, että nimellä Canario on monenlaista chiliä liikenteessä. Sitähän on perinteisesti pidetty eräänä tulisimmista pubescenseista. Ei tämä.
Hei, mistä hankit alunperin nämä miedomman tuliset Canarion siemenet? Kiinnostaisi kokeilla ulkokasvatuksessa.
Lähetä kommentti
Toistaiseksi vapaa kirjoitusoikeus ilman turhia tunnistuksia, kunnes väärinkäytöksiä ilmenee.